| At line 44 added 35 lines |
| Jesse mainitsi neljän kierroksen turnaukset. Itse kannatan niitä ja mielestäni Jaakko Munkin formaatti oli varsin onnistunut. Seitsemässä tunnissa saatiin kasaan neljän kierroksen turnaus kohtuullisilla peliajoilla. Neljä kierrosta on parituksen kannalta myös hyvä, koska ainakin 10 tai 12 pelaajan huippuryhmällä neljä kierrosta tuottaa herkästi kahden kärkipelaajan finaalin viimeiselle kierroksella. 12 pelaajalla saa myös viimeiselle kierrokselle pronssiottelun. Tämä on mielestäni hyvä, koska kolme kärkisijoitusta jäävät teknisesti selkeiksi. |
|
| Mielestäni palkintojen jakautumisen kannalta reilumpaa olisi parittaa palkintoryhmien mukaan, eli McMahon -ryhmien voittajille maksetaan palkinto. Joku viittasi šakinpelaajiin, niin Suomessa paritetaan paljon myös McMahonin kaltaisella tasaselosysteemillä, jossa on palkintoryhmät. |
|
| —Jouni |
|
| Turnausskenen uudistaminen tuskin onnistuu itseohjautuvasti, vaan jos halutaan kannustaa tiettyyn suuntaan, go-liitto voisi asettaa tukirahan turnauksille, jotka asettuvat "uudistuneen" turnausskenen puitteisiin. |
|
| -- [Vesa] |
|
| Uusien pelaajien tutustuttaminen ja kiinnittäminen gonpelaajiksi on tärkein tapa elävöittää ja uudistaa yhteisöä. Uusi pelaaja muita uusia pelaajia. Gota ei voi pelata yksin. Dan-pelaaja vs. aloittelija käy äkkiä ikäväksi pelaajille, koska tasoero on niin suuri. Kaikkein helpoin tapa kiinnittää aloittelija gonpelaajaksi on löytää useita aloittelijoita ja laittaa heidät pelaamaan keskenään. Parasta on jos aloittelijat jo tuntevat toisensa. Silloin ohitetaan suurin osa sosiaalisista haasteista. |
|
| Kokemukseni mukaan esimerkiksi HY:n matikan laitoksella on runsaasti ihmisiä joita kiinnostaa go. Heidät kyllä saa pelaajiksi, jos joku ihminen menee hymyssä suin opettamaan ja kerää porukan, jotka innostuvat pelaamaan gota keskenään. Kunhan pitää tämän porukan yllä, moni innostuu ja he liittävät yhdessä itse itsensä innolla YliGo:hon, Egoon, HGK:hon ja turnauksiin. |
|
| Turnauksia on tiheästi ja valinnanvaraa riittää. Peli-iltoja on runsaasti. Mitä tarvitaan, on henkilökohtaista tutustuttamista peliin jossain jo valmiissa yhteisössä. Tutustutettuja pitää jaksaa kannustaa. |
|
| EDIT: Vastaan nyt vielä alkuperäiseen kysymykseenikin :). Aloittelijoiden helliminen turnauspalkinnoilla on vaikeaa, koska se ei tavoita niitä jotka eivät menesty. He sitä tukea eniten tarvitsevat. Aloittelijatapahtumat ovat kuitenkin se mitä skenestä puuttuu. Aloittelija- ja paikallistapahtumien järjestäjiä voitaisi palkita. Paikallistapahtumalla tarkoitan kerhoturnauksen sijaan esim. matikanlaitoksen go-tapahtumaa. |
|
| HUOM: Tämä on hyvin pääkaupunkiseutulaisesta perspektiivistä kirjoitettu ja tarkoitukseni on olla ottamatta muiden maiden ja mantujen toimintaan. |
|
| -Jouko |
|
| ---- |
|
| Mielestani on ihan kannatettavaa, etta Suomessa jarjestetaan erilaisia turnauksia. Kaikkien turnausten ei ole pakko sopia yhteen ainoaan formaattiin. On hyva, etta gon pelaajille on tarjolla vaihtoehtoja. Mielestani go-liiton ei tulisi ryhtya tukemaan mitaan tiettyja turnausformaatteja, koska uskon vapaan turnausformaattien kilpailun tuottavan parhaat tulokset. Viime aikoina on alettu kokeilla erilaisia turnausformaatteja, kuten Tampereen mestaruusturnaus tuplaeliminaation kerran viikossa pelattavina peleina ja Jaakko Munkki tana vuonna. Nayttaa silta, etta kokeilumielta on enempaankin. |
|
| -- Markku Jantunen |
|
| Tässä on montakin asiaa joita voisi kommentoida, mutta kommentoin erityisesti raha-asioita, koska niitä ei välttämättä niin usein käsitellä. Olen YliGon turnauksia järjestäessä pyrkinyt siihen että kaikki turnaukset tuottaisivat pientä ylijäämää. Käytännössä tämä tarkoittaa siten että turnauksen budjetissa osallistumismaksut budjetoidaan varovaisen arvion mukaan. Näin ollen noin kolme neljäsosaa YliGon turnauksista tuottaa jonkinlaista ylijäämää ja noin yksi neljäsosa alijäämää. |
|
| Turnausten tuottamaa lyhytaikaista ylijäämää on käytetty pitkän aikavälin turnaustoiminnan kehittämiseen. Luonnollisesti osa ylijäämästä toimii puskurina siltä varalta että tulevat turnaukset olisivat tappiollisia. Näin ollen yligolaisena turnausjärjestäjänä ei tarvitse kauheasti stressata tuottaako joku tietty turnaus tappiota niin kauan kuin turnaukset yleisesti hoidetaan taloudellisesti hyvin. |
|
| Ylivoimaisesti tärkein turnausylijäämän sijoituskohde on ollut YliGon turnausvälinevarasto. Tätä on rakennettu vuodesta 2008 lähtien ja tällä hetkellä varastossa alkaa olla jo noin 15 settiä pelkästään turnauskäyttöä varten. Erillinen turnausvälinevarasto yksinkertaistaa välineiden hankintaa ja kuljetusta valtavasti eli se suoraan säästää todella paljon järjestäjien aikaa. Vaikka muualla Suomessa sitä ei suoraan huomaa, niin juuri tämän turnausvälinevaraston ansiosta YliGo pystyy kohtuuvaivalla tuomaan välineitä muun Suomen turnauksiin eli epäsuorasti tästä turnausvälinevarastosta hyötyy koko Suomen turnaustoiminta. |
|
| Alun perin sain ajatuksen turnausvälinevarastosta Berliner Kranichin järjestäjältä, kun kävin siellä 2006. Saksassa golla on paljon pidemmät perinteet kuin Suomessa ja siksi siellä on paljon kokemusperäistä tietoa go-organisoinnista, jota suomalaistenkin kannattaa hyödyntää. -Janne Nikula, 1.6.2012 |