| At line 258 added 21 lines |
|
|
| ---- |
|
| No palataksemme vielä aiheeseen "huumori"-katkelman jälkeen, niin kirjoittelin kokonaan uuden version omalle blokisivulleni aiheesta ja laitan sen tännekin. Ehkä itse rupean jatkossa käyttämään sekahebonshikia, jossa choo ja joo jätetään sellaiseen muotoonsa, mutta jotta erottuisin paremmin massasta korvaan Y:n J:llä. eli kyuu on kjuu. Kuitenkin kirjoitustavan sijaan pitkien vokaalien ilmaiseminen on se tärkeämpi seikka. |
|
| !! Japanin kirjoittamisesta ja lausumisesta\\ |
| 24.8. 2008 |
|
| Japaninkielen luonteeseen kuuluu, kuten myös suomenkielen, että sitä lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Kuin myös japanin aakkosissa on erilaisia äänteitä vain vähän, joten suomalaisella aakkostolla ei tule erityisen suuria ongelmia käsitellä kaikkia japanin äänteitä. Tiedämme myös että englanti erityisesti mutta myös monet muut eurooppalaiset kielet eivät tällaista yhteyttä noudata sekä lausutussa kielessä aakkosia on monin verroin enemmän kuin puhutussa kielessä. Tästä seuraa sitten ongelmaksi se että englantilainen tapa kirjoittaa japania särkee tämän yhteyden puhutun kielen ja kirjoitetun kielen väliltä. Erityisesti kohteena on pitkät vokaalit joiden ilmaiseminen on jätetty englanninkielisestä translitteroinnista kokonaan pois. Tämä on ymmärrettävää koska jos amerikkalainen näkee sanan "joseki" hän luonnostaan lausuu sen "jousekih" tjsp., mutta jos suomalainen näkee sanan "joseki", niin hän lausuu sen muodossa "joseki" tai jos kyse on ihmisestä joka haluaa olla hiukan perillä englannin äänteistä, hän lausuu sen muodossa "zoseki", mutta mitään luonnollisia vokaalin pidennyksiä ei tapahdu, mikä tekee ääntämisestä palikkamaista. \\ |
|       Japanilainen muoto 定石 (じょうせき) kuitenkin kirjoitetaan oikeasti muodossa "jouseki", ja lausuu muodossa "jooseki". "ou" äännetään pitkänä vokaalina. Tämän on hassua. Koska muutkaan gootermit eivät tule japanista suoraan vaan ne kierrätetään englannin kautta, joten jokaisesta gootermistä joissa alkujaan oli äänteet "oo" tai "uu" on degeneroitunut tässä kierrätyksessä muotoon oo --> o ja uu --> u. Koska tiedätään että japanissa on myös paljon lyhyitä "o" ja "u" äänteitä, niin on tilanne kovin hassu suomalaisen näkökulmasta, koska suomalainen on tottunut lausumaan kieltä lähes samalla tavoin kuin kirjoittaa sitä.\\ |
|       Monet yleisesti käytössä olevat gootermit ovat tällaisia, joihin oikeasti tulisi sisällyttää pitkä vokaali. Esimerkiksi "ko" tulisi kirjoittaa "koo" ja kyu tulisi kirjoittaa kyuu tai suomalaisittain kjuu. Molemmat näistä ovat sikäli merkityksellisiä että suomalaisille tuottaa suuria hankaluuksia kirjoittaa "ko" eri taivutusmuodoissa ja tällaisia muotoja näkee yhtenään kuten "ko:sta" mikä vain on erityisen absurdia siksi että sanoa "koosta" olisi oikein kirjoittaa niin japanin kuin suomenkin mukaan. Muita yleisesti käytettyjä, mutta englannin takia väärin kirjoitettuja termejä suomalaisittain kirjoitettuna on mojoo, bjoojomi, booshi, Honinboo Shuusaku, juubango.\\ |
|       Pitkissä vokaaleissa ei ole suomalaiselle mitään ongelmia lausua ja tässäkin lauseessa on kuusi pitkää vokaalia. Ongelmia sen sijaan tuottaa jotkut äänteet, joita on hankala ilmaista suomalaisilla aakkosilla. Tällaisia äänteitä ovat "joo" ja "choo" sekä "zoo". Näitä on suomalaisten on kovin hankala kirjoittaa. Joon ja choon virallinen suositeltu suomalainen lausumistapa olisi "tšoo" ja "džoo" mutta näitä ei missään näe käytettävän ja erityisesti oma kahden kjuun japaninkielikorvani ei pysty erottamaan näitä äänteitä muutenkaan kuin kontekstistaan, koska molempien äänteiden japanilaisessa lausumisessa on niin paljon vaihteluita että ne lomittuvat helposti keskenään. Molempien ääntämiseen suomenkielen äänne "z" on mielestäni riittävän lähellä eli zuubango. juu-äänteen tapauksessa zetaa voi hiukan soinnillistaa ja choo äänteen tapauksessa zetan voi jättää suomalaiseen muotoonsa mikä se on esimerkiksi pizzaa tilattaessa. Japanin "zoo" äänne on sitten hankala koska se tarkoittaa soinnillista äs-äännettä, jollaiselle ei suomenkielessä ole mitään tapaa kirjoittaa. Toisaalta, eipä suomalaisen kielikorva ole edes kovin hyvä erottamaan sanoja "mokuhazushi" ja "mokuhasushi" saatikka että hän osaisi lausua noista ensimmäisen. Noista jälkimmäinen on parempi muoto suomalaiselle, erityisesti jos yrittää lausua zetaa niin kuin zeta suomessa yleensä lausutaan.\\ |
|       Muita ongelmia ei japanin ääntämisessä ole muistaa vain että "Hayashi" kirjoitettaisiin suomeksi "Hajashi".\\ |
|       Normaalisti englanninkielessä käytetään degeneroitua hebonshikia (so. japanin kirjoitustapa eli roomaji), koska hebonshikiin oikeasti kuuluisi pitkien vokaalien ilmaiseminen, mutta joku valopää aikanaan keksi että ilmaistaan ne yläviivoilla, joita ei sitten kirjoituskoneiden keksimisen jälkeen enää aivan triviaalisti pystyttykään kirjoittamaan, joten yläviivat sitten vain jätettiin pois. Nyt Wikipedia on yrittänyt elvyttää pitkiä vokaaleita käytettäväksi ja ilmaisee niitä yläviivoilla. Samoin animekulttuuri on aika johdonmukainen niiden käytössä. Virallinen kulttuuri jostain syystä haluaa kuitenkin vielä pitäytyä kirjoituskoneiden aikakaudessa eikä se suostu myöntämään että aikanaan tehtiin valtavia kulttuurisia virheitä. Mielestäni on turha pitäytyä vanhoissa virheissä, vaan Laurinkin olisi syytä hieman miettiä asioita eikä vain itsepäisesti yrittää puolustaa tekemiään virheitä aikanaa julkaisemassaan kirjassa. Jos jokin asia on vakiintunut väärin, kuten Oosaka muodossa "osaka" ei tämä ole perustelu etteikö virheitä sitten tarvitsisi korjata. Tehtyjä virheitä saa myöntää (Lauri) ja erityisesti niitä saa jälkikäteenkin korjata. \\ |
|       Tuossa on kuitenkin hiukan goosanastoa, jossa pitkä vokaali on unohdettu. Sana Go kirjoitetaan yleensä yhdyssanoissa ja taivutusmuodoissaan goomuodossa, koska se nyt vain kuuluu suomenkieleen, vrt. esimerkiksi "gnu" on suomeksi gnuu. |
|
| -- [Jouni|JouniValkonen] |
|
|
|