Katso myös keskustelua termeistä.

suomi	japani	ääntämisasu	englanti	kommentti
ko	コウ	koo	ko
tikapuu	シチョウ	shichoo	ladder
aji	味	adzi	potential
mutkanelonen	曲り四目	magari shimoku	bent four	päädyttiin tähän irkissä
nurkan mutkanelonen	隅の曲り四目	sumi no magari shimoku	bent four in the corner	suora käännös
kanikutonen, (kukkakutonen)	花六	hanaroku	rabbity six, flower six	kukkakutonen on suora käännös
joseki	定石	dzooseki	standard sequence
(nurkan) lähestyminen	カカリ	kakari	approach
kahden välin korkea kakari	二間高ガカリ	niken takagakari	two-space high approach
yhden hyppy	一間トビ	ikken tobi	one-space jump
shimari	シマリ	shimari	enclosure
ikken shimari	一間ジマリ	ikken dzimari	one-space enclosure
laajennus	ヒラキ	hiraki	extension
kahden laajennus	二間ビラキ	niken biraki	two-space extension
perhosmuoto	観音ビラキ	kannon biraki	the butterfly formation
kiinteä kytkentä	カタツギ	katatsugi	straight connection
roikkukytkentä	カケツギ	kaketsugi	hanging connection
keima-kytkentä	ケイマツギ	keimatsugi	knight's move connection
olkapäälle lyönti	肩ツキ	katatsuki	shoulder hit
kontakti	ツケ	tsuke	contact move
liuku	スベリ	suberi	slide
apinanloikka	サルスベリ	saru suberi	monkey jump
sukellusvene	スソガカリ、ソデガカリ	susogakari, sodegakari	???	se 2. rivin keimalähestyminen esim. hoshikiveen, suoraan "helmalähestyminen"
batabata	バタバタ	batabata	???	sama kuin oiotoshi
möykytys	シボリ	shibori	squeeze
takapotku	ウッテガエ（シ）	utte gae(shi)	snapback
pesukarhun vatsan rummutus	狸の腹つづみ	tanuki no hara tsudzumi	patting the raccoon's belly
suji	筋	sudzi	suji	käännä tämä nyt sitten :-P
elämä ja kuolema	死活	shikatsu	life and death
honte[1]	本手	honte	???	"Tosi/aito/oikea siirto". Siirto joka todella toimii. Rehti siirto.
???	ウソ手	usote	???	Valheellinen siirto. Honten vastakohta. Siirto joka voi vaikuttaa hyvältä, mutta oikeasti rehti siirto on parempi.

[#1] 本 voi tarkoittaa myös juurta, olisi sinänsä mahdollista että 本手 tarkoittaisi "siirtoa joka poistaa ongelman sen juuresta", mutta enpä ole tällaista tulkintaa ikinä kuullut, joten tuskinpa se on oikea :-) Silti, se kuvaa mielestäni hyvin hontea.

Onko tässä formaatissa mitään järkeä? Laitoin noi japanilaiset kirjoitusasut tuohon lähinnä siksi, että siitä voi olla apua jos haluaa vähän tavata japanilaista kirjallisuutta :-) Ääntämisasu on kirjoitettu ad hoc menetelmällä jonka arvelin menevän suunnilleen oikein jos sen vaan lukee suomalaisittain, en tosin tiedä kiinnostaako ketään. Eipä noiden termien käytöstäkään erityistä hyötyä taida olla, elleivät ne satu olemaan melko käännöskelvottomia, kuten suji, kou, aji, jouseki, keima, batabata, tai sitten muuten vaan silloin tällöin käteviä (lyhyitä!) kuten tsuke, ikkentobi, kakari ja mun mielestä myös uttegaeshi sekä shikatsu.

Nuo on sitten aika sekalaisia, tarkoituksena kun on vain kerätä kommentteja. Varmaan kannattaisi laittaa johonkin järjestykseen (mutta minkä mukaan?) ja linkata jonnekin, vaikka sinne oululaisten sivulle. Jos tätä nyt edes kannattaa jatkaa. Täydellistä listaa tuskin kannattaa koota, ennemminkin sellaisia joita ihmiset oikeasti käyttävät.

Joku halusi enemmän sellasia joiden avulla voi lukea edes jotain japanilaisesta Go-kirjallisuudesta (lähinnä kifuja). Tässä vähän sitäkin.

Luvut: 一二三四五六七八九十. Yleensä kirjauksissa käytetään arabialaisia numeroita, mutta käytin listassa näitä. Järjestyslukuja saadaan lisäämällä eteen 第(dai), esim. 第２局, toinen peli. Sama myös lisäämällä 番(ban) perään, mutta 勝負:n yhteydessä sitä käytetään osoittamaan matsien määrää (tämä käyttö mm. 十番碁, dzuubango. 番 tarkoittaa sinänsä vuoroa). Esim. 「挑戦手合 七番勝負 第２局」(choosen teai nanaban shoobu dainikjoku) = 'haastoturnaus', ts. haastaja vs. mestari, eli finaali (kisein, konteksti on 棋聖戦・挑戦, kisee sen choosen), seitsemän pelin matsi, toinen peli.

Katoin kidosta mitä muutamaan peliin oli kirjotettu ja kokosin tuon ylläolevan listan ad hoc menetelmällä, turha wikistä ettei se ole täydellinen :-)

Noi ääntämiset on kirjoitettu melkein kuin normaali roomajisointi, mitä nyt "j"=>"dz", "y" => "j", "ou" => "oo", "ei" => "ee". Ei ne kyllä tuostakaan suoraan lukemalla ihan oikein mene, mutta onpahan lähempänä suomen ääntämystä. Ja mä varaan sit itselleni täyden oikeuden jatkaa noiden kaikkien lausumista ihan väärin.

--RauliRuohonen

Minä vaihtaisin sarakkeen ääntämimisasu tilalle sarakkeen romaji. Jos haluiaa, niin romajin ääntämisestä voi laittaa Raulin tekstin linkin taakse. Esimerkiksi

suomi	Kanji/kana (japani)	romaji (japani)	englanti	kommentti
tikapuu	シチョウ	shicho	ladder

-- Matti_Siivola

Tässä on se vika, että romanisointeja on vaikka kuinka monta (joista tuo ääntämisasu-kenttä on aika lähellä erästä näkemääni). Esim. tuo シチョウ muutamalla yleisellä kirjoitusasulla on shichou, sityou, shichô, shichoo, shicho. Japanilaiset käyttävät melkein poikkeuksetta kahta ensimmäistä (hepburn ja kunrei), joissakin japanin oppikirjoissa on toi kolmas (vai oliko se o+viiva eikä o+hattu.. äh), joskus näkee neljättä, toi viimeinen on jostakin syystä myös käytössä (ilmeisesti tullut kolmannesta, joku ajatellut että ei se kumma merkki sen oon päällä ole olennainen). Kun tuolla kirjoitusasulla nyt ei niin maan suurta merkitystä ole, niin käytin sitten sellaista, joka samalla vihjaisisi japanilaisesta ääntämisasusta.

Voihan tuota tietysti muuttaa. Ajattelin ensiksi käyttää tuota hepburnia, kun se on yleisin käytetty menetelmä, mutta koska se luetaan kuitenkin aina väärin... :-) Se saattaisi silti kyllä olla parempi valinta kuin toi nykyinen, jos vain siksi että se ei näytä wanhalta suomalaiselta tavalta kirjoittaa japaninkielisiä nimiä.. (Itse yleensä käytän hepburnia, enkä erityisemmin pidä tuosta ääntämisasu-kentän romanisoinnista.. Se oli tosiaan vain ääntämisohjeellisuuden vuoksi.) Kunrei olisi muuten lähimpänä alkuperäistä (シ=si, チ=ti, ヨ=yo, チョ=tyo, ウ=u, tosin lausutaan tässä "o", eli "shichoo"), mutta se on vanhojen ihmisten systeemi, hepburn on coolimpi ;-)

Pitäskö noi muuttaa hepburniksi vai? Noi ääntämiset kannattaa sitten varmaan dumpata roskikseen saman tien. (hm, toi mitä käytän ei kyllä taida olla ihan pilkuntarkkaa hepburnia, mutta ainakin nuoret japanilaiset käyttää sitä eniten, joten minä perässä..)

-- Rauli Ruohonen

Lähinnä haluaisin tuohon sarakkeeseen kirjoitusasun joka esiintyy englanninkielisissä (Ishi Press, Kiseido) go-kirjoissa. Sarakkeen otsikon takaiseen linnkkin voi sitten kirjoittaa tarkemmat yksityiskohdat. Jos halutaan ääntämys, niin pitäisi käyttää jotakin foneettisia merkkejä.

-- Matti_Siivola 13.3.2003