Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen, että pikkulaudan pelissä on byoyomi käytössä. Mielestäni 20 minuutin perusaika riittää hyvin 13*13 pelin pelaamiseen. -- Matti
Huomasitko, että kyseessä on alkeiskurssin päätösturnaus? Monelle kyseessä on ensimmäinen turnaus ja osa saattaa jopa käyttää kelloa ihka ensimmäistä kertaa. -- Jaakko Sä
Huomasin. Mieestäni etenkin alkeiskurssin päättöturnauksessa olisi hyvä käyttää yksinkertaista aikasysteemiä eli pelkkää perusaikaa. -- Matti
Turnaus on kaikille ensimmäinen turnaus, kellojen käyttö opetellaan aiemmin alkeiskurssilla. Me ajateltiin, että paikalla olis aputuomareita eli käytännössä samat tyypit, ku kurssin ohjaajinakin hyörii, avustamassa kellon käytössä tms. Tämä olisi semmonen turvallinen paikka oppia käyttämään byo-yomia, kun kaikki on samalla tasolla eikä tarvii niin paljoa jännittää mokailuja kellon kanssa ku "oikeassa" turnauksessa. Lisäksi ko on tavotteena saaha kaikille halukkaille luokitus (kellään turnaukseen osallistuvalla ei sitä vielä ole), niin ei haluta, että ns. voitettu peli tuliskin yhtäkkiä ekakertalaisuuden takia ajalla hävityksi, siksi siis byo-yomi. Jos löytyy lisäperusteluita sille, että miksei byo-yomia kannata käyttää tässä turnauksessa, niin voimma toki harkita sen poistamista. --tii
13*13 turnausta en ole aiemmin Suomessa järjestäänyt, mutta pari 9*9 turnausta kyllä: kurssiturnaus ja kerhoiltaturnaus. Molemmissa peliaika oli 5 minuuttia ilman byoymia. Euroopan Go-kongressin 13*13 turnauksessa on tyypillisesti ollut 20 minuuttia ilman byoyomia. Saatte toki käyttää pitkää peliaikaa, jos se on mielestänne tarpeen. Minä laittaisin peliajaksi 10 tai 15 minuuttia ilman byoyomia ja peluuttaisin kaikki kaikkia vastaan. Siinä ei yhden pelin "väärä" tulos paljoa häiritse. --Matti
Kaikki kaikkia vastaan ei taida onnistua ihan yhden päivän aikana jos edes puolet yliopiston kurssilla käyneistä osallistuu turnaukseen (2 eri kerralla ollut 32 osallistujaa, yhteensä 42 eri ihmistä). Tuohon vielä lyseon kurssilaiset lisäksi. Itse laittaisin peliajan vielä lyhyemmäksi jotta isompi osa joutuisi byoyomia käyttämään. On se mukavampi opetella "rennossa turnauksessa", jossa on ihmisiä opastamassa jos tulee kysymyksiä kuin isommassa turnauksessa. -- Miika Hannus
Pelaajia tulee turnaukseen 30-55, (aloittaneita tällä hetkellä lyseo 13, yo 42) vielä ei ole sen tarkempaa tietoa. Byo-yomi halutaan opettaa tässä turnauksessa, eikä myöhemmin, joten siksi jätämme sen siihen. Perusajan lyhennys 15 minuuttiin on kuitenkin ihan hyvä ehdotus, lisäsin kuudennen kierroksen ja muutin aikatauluehdotuksen sen mukaiseksi. (Huom! paritusaikaa ei tarvinne niin paljon kuin normaalisti, koska kaikkien lähtötaso on sama, eikä tarvitse miettiä ns. järkeviä pareja.) --tii
Minusta byo-yomin käyttö on hyvin perusteltua. 13x13-laudallakin voi hyvin jo tulla useita dameja joiden käytössä on oltava jonkin verran tarkkana. Ensikertalaisen voi olla vaikea tajuta, että loppupeliin menee niinkin paljon aikaa kuin siihen saattaa mennä. Siksi on parempi, ettei aika ole absoluuttinen. En sitten tiedä olisiko japanilainen byo-yomi ensikertalaiselle vielä helpompi. - Jaakko Sä
Japanilainen byoyomi on tietysti aloittelijalle helpompi. Aloittelija voi saattaa itsensä aikapulaan yhtähyvin kanadalaisessa byoyomissa, kuin ilman byoyomia pelatuusa pelissä. Kanadalaisessa byoyomisaa aloittelija voi jatkaa miettimistä yhtä hitaasti tullessaan byoyomiin ja sitten havahtua kun pitäisi pelata kymmenen kiveä 15 sekunnissa. Japanilaisessa byoyomisa tulee varoitus joka siirron kohdalla. --Matti
Japanilaisen byo-yomin ongelma taas on se, että pelit voivat sen tähden venyä aika pitkiksi. Jos esim. perusaika olisi 15 minuuttia ja sitten 1x20 sekunnin japanilainen byo-yomi, niin sadan siirron peli voisi kestää tunnin. Oletetaan esim. että molemmat käyttävät 15 minuuttiaan kymmeneen ensimmäiseen siirtoon ja sitten miettivät byo-yomilla aina mnelkein 20 sekuntia / siirto. Saadaan 2 * 15 + 90 * 0:20 = 60 min. Tosin yhtä kauan aikaa menisi tuolla kanadalaisella byo-yomillakin. Lisäksi japanilaisessa byo-yomissa pitäisi antaa varmaan vähän enemmän aikaa / siirto, kun nopeammin siirtämisestä ei saa aikaa muiden siirtojen miettimiseen. No, nämä järjestelythän ovat joka tapauksessa järjestäjien asia, että teette tietysti niin kuin parhaaksi näette. Sitten pieni sivupolkukeskustelu: miksi gossa ei käytetä Bronstein-aikaa? Sen etu olisi se, että aika vähenee aina jatkuvasti, ei isoina hyppäyksinä, kuten japanilaisessa ja kanadalaisessa byo-yomissa. -- Jaakko Sä
Kanadalainen byoyomi kuulostaa minusta oikein hyvältä idealta alkeiskurssin päätteeksi. Bronstein analogisella kellolla lienee liian haastava toteutettavaksi. -- Gardan
Käytössä olevilla kelloilla ei ole mahdollista toteuttaa kuin kanadalainen byo-yomi järkevästi. --Tii