Turkulainen nikiuu (1847).

Aluksi:

Muutoksia Suomen Go -elämään#

Nykyisestä luokitusjärjestelmästä voisi mielestäni luopua ja voitaisiin siirtyä Shakissakin käytössä olevan kaltaiseen vahvuuslukujärjestelmään, joka määräisi luokitukset.

- Nykyinen luokitusjärjestelmä ei sovellu Suomen oloihin, sillä aiheuttaa riitelyä.
- Monet eivät ole kiinnostuneita luokituksestaan.
- Vielä useammat eivät ole kiinnostuneita pitämään huolta niiden ihmisten luokituksista jotka eivät ole luokituksistaan kiinnostuneita.
- Nykyinen luokitusjärjestelmä kuitenkin edellyttäisi toimiakseen että kaikki olisivat kiinnostuneita luokituksistaan.
- Yleisesti Suomen luokitusjärjestelmä ei ole tuonut Suomalaiselle Golle mitään hyvää, mutta riitelyä, tulehtuneita ihmissuhteita ja tarpeetonta väittelyä sitäkin enemmän.
- Eurooppalaisissa turnauksissa nykyiselläänkin paritus perustuu ensisijaisesti hieman kömpelöön GoR -systeemiin mieluummin kuin luokituksiin.
- Suomalainen tulkinta luokitusjärjestelmästä ei ole mikään yleismaailmallinen standardi.
- Nykyinen luokitusjärjestelmä ei voi toimia sillä se on määritelmällisesti subjektiivinen järjestelmä, mikä tarkoittaa että ihmisillä on asiasta eriäviä mielipiteitä. Nykyinen luokitusjärjestelmä toimiakseen edellyttäisi että vanhemman ja vahvemman mielipide olisi ratkaiseva, mutta koska suomalaiset uskovat individualismiin ja tasa-arvoon, niin ei vanhemman sanomisia kunnioiteta. Tämä aiheuttaa väistämättä riitelyä mikä näkyy esimerkiksi siinä että luokituskomitea on kohdannut vastustusta.

Ei ole mitään järkevää argumenttia nykyisen luokitusjärjestelmän säilyttämisen puolesta. Ehdotan, että perustettaisiin Suomisarja, johon voisi lähettää paitsi turnauspelejä myös vakavaan henkeen kerholla ja Internetissä pelattuja tasa-alku pelejä.

Jos kommentoitavaa, vastaväitteitä tai keskusteltavaa, niin sille on oma sivunsa.

Seuraavaksi:

Huomautuksia Japanin kirjoittamisesta ja lausumisesta#

Sen verran huomauttaisin, että syystä tai toisesta japanin kielen translitteroinnissa jätetään pitkät vokaalit pois. Tämä on väärin ja ehdottaisin kaikille, että alettaisiin käyttämään sanojen korrekteja kirjoitus- ja lausumismuotoja. Toisin kuin anglistisella kielialueella, suomen kielessä ei ole ongelmia omaksua translitterointia jossa sanojen ääntäminen menee yhden suhde yhteen niiden kirjoitusasun kanssa. Tässä suhteessa japani ja suomi ovat samiksia. On kammottavan kuuloista kun kuulee kuinka suomalainen nidan sanoo "zoseki" vaikka kyseinen sana (jooseki) tulisi ääntää "zooseki". Eli "o":n tulisi olla pitkä vokaali kyseisessä sanassa.
      Japanin kielen translitterointia vaikeuttaa se, että japanin pitkää vokaalia ei kirjoiteta samalla tavalla kuin se lausutaan. Eli pitkä oo kirjoitetaan "ou"; pitkä ee kirjoitetaan "ei" (Esim. "keima" lausutaan "keema"); mutta pitkä uu kirjoitetaan "uu". Tämän ja näissä olevien poikkeuksien vuoksi joku on saanut päähänsä jättää anglistisesta translitteroinnista pitkät vokaalit kokonaan pois ja jotta asia olisi varmasti riittävän sekavaa, niin ee on jätetty "ei" kirjoitusasuunsa. Ii ja aa ovat melko harvinaisia pitkinä vokaaleina.
      "joo" ja "choo" ääntyvät suunnilleen samalla tavalla ja suomen lähin vastaavuus näille lienee "zoo" (vrt. "Pizza" t. "pitsa"). "Zoo" kuulostaa usein suomalaisen korvassa melkein ässältä ollen siis oleellisesti pehmeämpi kuin "joo" tai "choo". "yoo" on tietenkin meikäläinen "joo". Näitä sekä pitkiä vokaaleja lukuun ottamatta japani ääntyy ärrää myöten täsmälleen samalla tavoin kuin suomi eli siten kuten sitä kirjoitetaan, ja suurin hankaluus onkin käytetty englantilainen äännejärjestelmä, mikä aiheuttaa joidenkin konsonanttien kanssa hankaluuksia, sillä Byooyomi lausuttaisiin bioojomi.
      No eipä tässä kuitenkaan kummempaa. Ihmiset harvoin nyt ovat kiinnostuneita asioiden korrektista ilmaisusta. Asia vain on niin ikävästi rikki, etteivät ihmiset useimmiten edes tajua sen olevan rikki ja että pitkien vokaalien poisjättämiselle ainoa syy on siinä, etteivät amerikkalaiset niitä osaisi lausua,, kuten eivät osaa lausua latinankaan pitkiä vokaaleja. Seuraavassa kuitenkin hiukkasen väärin kirjoitettua go-sanastoa. Huomaa kuitenkin; suomen kieliopin mukaan lainasana go ääntyy goo(!), vaikka toki kirjoitetaan "go" kuten japanin kielen kantasana "igo" (囲碁), antaa ilmaista.

Katso lisää Go-sanastoa sekä tarkemmat määritelmät kyseisille sanoille. Kielitoimiston suosittaman Hepburnin määritelmä Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Hepburn_romanization

Katso myös Wikin keskustelua translitteroinnista

Hiukan infoa minusta:

Jouni Valkonen	Ylioppilaskylä 16 B 7, 20540 Turku
fil.yo / Biokemia	050 367 4132
	jounivalkonen {miuku} gmail.com
Kotisivu	Dragon Go Server

Kommentteja, huomautettavaa, keskusteltavaa yms. sanottavaa:
Keskustelua

Turnaustulokset #

	turnaus	sijainti	luokitus	pelit	tulos
1	JaakkoMunkki	Helsinki 03/2008	2 kyuu	2k- 3(2)k- 1k-1k-3k+	1/5
2	Takapotku	Ruoholahti 02/2008	3 kyuu	4k+ 4(3)k+ 4k+ 3k+	4/4
3	TurunMestari -finaali	Turku 11/2007	3 kyuu	2d- 1k- 2k- 3(2)k+ 2d-	1/5
4	TurunMestari -karsinta	Turku 9/2007	3 kyuu	2d- 4k+ 2k+ 3k-	2/4
5	SM I -karsinta	Turku 9/2007	4 kyuu	2k- 5k+ 5k+ 3k+ 6k+	4/5
6	TurkuGP	Turku 6/2007	5(4) kyuu	6(5)k- 5k+ 3k+ 2k+ 2d-	3/5
7	PM	Helsinki 4/2007	6 kyuu	6k- 7k+ 6k- 7k+ 5k- 7k-	2/6
8	Takapotku	Helsinki 2/2007	6 kyuu	6k- 6k+ 5k+ 4k- 5k-	2/5
9	TPEGT	Tampere 10/2006	6 kyuu	6k+ 5k+ 4k- 4k- 6k-	2/5
10	SM I -karsinta	Helsinki 9/2006	6 kyuu	5k- 3(2)k- 10(9)k- 15k+ 8k+	2/5
11	MeidookanOpen	Helsinki 7/2006	6 kyuu	12k+ 5k- 7k+ 3k- 10k+	3/5
12	Takapotku	Helsinki 2/2006	8 kyuu	8k+ 7k- 8k- 8k+ 6k+	3/5

Tilastoitujen pelattujen pelien lukumäärä vuoden 2008 ensimmäisen kvartaalin loppuun mennessä. Tilastoimattomia pelejä on vaihtelevasti.

===

The essence of getting strong is to know when it is correct to resign.