| At line 66 added one line |
|
| At line 71 changed one line |
| Kare |
| -- Kare |
| At line 79 changed one line |
| Kari |
| -- Kari |
|
| Hämmästelin kieltämättä eilen tuloslistaa, että millä nuo tasasijat ratkottiin... Kuten Kare mainitseekin, tuo menee ihan selvästi arpapeliksi, ja paljon enemmän kuin SOSsilla olisi mennyt. |
|
| Tämähän on sitä normaalia turnaustematiikkaa. Halutaan vaikka mitä, mutta turnausmalli ei anna aineistoa sen selvittämiseen. Viisi kierrosta on vaan liian vähän siihen, että saadaan tällä MM-jaolla kunnollisia tuloksia. Pikaisesti katsomalla alkuryhmiin jako oli: |
|
| || MM-pisteet || Pelaajia |
| | 4 | 14 |
| | 3 | 6 |
| | 2 | 11 |
| | 1 | 7 |
|
| Näin yläryhmän raja on vedetty 2 kyun ja 3 kyun väliin, ja toinenkin ryhmä 4/5 kyuun, jota viisi kierrosta ei enään pysty kunnolla ratkaisemaan, saati puhtaasti. Erityisesti jos SOSsia (muistaakseni noin 60% selitysvoima, paras tunnettu sekundäärinen ratkaisija) ei käytetä, on ryhmien palaajamäärä viidelle kierrokselle aivan liian iso. |
|
| Näin ollen, olisi pitänyt ensin pohtia mitä päämääriä turnaukselle asetetaan (SOSsittomuus, voittosijat (ja kuinka monta,) luokitusten korjaus, vai mitä muuta ja missä tärkeysjärjestyksessä) ja päättää ryhmäjako sekä turnaussijakriteerit sen mukaan. On tietenkin itsestään selvää ettei näitä voi osata pohtia ellei ole jo jonkin verran kokemusta turnaustematiikasta ja ristiriitaisten päämäärien aiheuttamista ongelmista, mutta tällä tavoinhan sitä opitaan. |
|
| Mitäkö itse olisin tehnyt? Jos päätetään SOSsin käyttämättömyydestä ja silti halutaan vähintään kaksi kärkisijaa selville, voidaan heittää "reiluus" (mitä se sitten lieneekin, tässä tarkoitan reiluutta yläryhmästä poisjääviä kohtaan) romukoppaan; aivan yksinkertaisesti viidellä kierroksella ei voida saada niin paljon informaatiota että saataisi kovin monen kärkisijan järjestys yhtään isommasta aineistosta. Tällöin ryhmäjaoksi laittaisin jotain seuraavan kaltaista: |
|
| || MM-pisteet || Alin luokitus || lukumäärä |
| | 6 | 1 dan | 6 |
| | 5 | 1 kyu | 3 |
| | 4 | 2 kyu | 4 |
| | 3 | 4 kyu | 6 |
| | 2 | 6 kyu | 7 |
| | 1 | 11 kyu | 4 |
| | 0 | loput | 4 |
|
| Erityisesti alimpien ryhmien jako on epämääräinen; ne voi jopa yhdistää, mutta sitten saadaan paljon ison tasoeron parituksia... |
|
| Sen sijaan yläpäästä on vaikea tinkiä: vaikka yläraja vedettäisiinkin niin, että 1 kyut ovat mukana ylimmässä ryhmässä (eikä ole ollenkaan poikkeuksellista että 1 kyu voittaisi 2 danin!) on vaikea arvioida saadaanko kolme parasta tai edes toinen sija kiistatta selville. Näin ollen tiiviimpi ryhmäjako on tarpeen, mutta silloin aletaan jo peukaloida turnauksen potentiaalisten voittajien mahdollisuuksia. Toisaalta on huomattava, että tiivis ryhmäjako antaa deterministisempiä parituksia, jolloin pelaajamassan järjestys saadaan nopeammin selville, ''olettaen että'' alkujärjestyksessä on jotain uskottavuutta. Toisin sanoen, joudutaan nojaamaan nominaaliluokituksiin, ja rajusti. |
|
| Häpeämättömänä mainoksena voisin mainita että EPM on ''paljon'' parempi parittamaan silloin, kun jätetään SOS ja SODOS pois; Gerlachin ohjelma ''aakkostaa'' pelaajat ja antaa sen sitten vaikuttaa parituksiin -- ja pelaajan nimihän on ihan selvästi pelivahvuudesta kertova asia, eikös? |
|
| Ja sitten kiistö: kirjoittelin tämän lähinnä kertoakseni kokemuksistani ja näkemyksistäni perusteluineen, sekä auttaakseni kokemattomampia turnausjärjestäjiä saamaan järkisyitä ratkaistavaksi tuleville asioille, en suinkaan moittiakseni YY:tä -- joka nähdäkseni oli onnistunut ainakin kokeiluna, toivottavasti myös turnauksena. |
|
| -- DonOlli, 17.5. |