| At line 1 added 4 lines |
| Seuraava osa: [Luokituskeskustelu II]. |
|
| \\\ |
|
| At line 129 changed one line |
| Yhteenvetona: luokituksilla ei ole niin väliä, Hanna-Riikalla ja go:n pelaamisella on. |
| Yhteenvetona: luokituksilla ei ole niin väliä, go:n pelaamisella on. |
| At line 719 removed 2 lines |
| [TieIgs-Shodaniksi] |
|
| At line 819 changed one line |
| Paavon pullauttimessa olevista tiedoista on laskettavissa, että suomalaisten kongressinkävijöiden vuosina 1994-2002, joita oli yhteensä 21 henkeä, henkilökohtaisten voittoprosenttien keskiarvo oli 57 prosenttia. He pelasivat itseä keskimäärin 0.4 kiveä korkeammalle luokitettuja vastaan. |
| Paavon pullauttimessa olevista tiedoista on laskettavissa, että suomalaisten kongressinkävijöiden vuosina 1994-2002, joita oli yhteensä 21 henkeä, henkilökohtaisten voittoprosenttien keskiarvo oli 56 prosenttia. He pelasivat itseä keskimäärin 0.4 kiveä korkeammalle luokitettuja vastaan. |
| At line 823 removed one line |
| Korjasin laatimastani Excel-tiedostosta väärin kirjatun vastustajan vahvuuden. Henkilökohtaisten voittoprosenttien keskiarvoksi tuli 56 prosenttia. |
| At line 825 removed 18 lines |
| Alla kuvaus siitä, kuinka täsmälleen laskin nuo luvut. |
|
| Lähtökohtana on kunkin henkilön yhden turnauksen tulos. Tällainen turnaus voi olla kongressin pää-, viikonloppu- tai rapid-turnaus jonakin vuonna. Osallistumiskertoja johonkin turnaukseen oli 21:lla vuosina 1994-2002 kongresseihin osallistuneilla suomalaisilla 59. Muita kuin osallistumiskertoja pääturnaukseen oli alle kymmenen. |
| Sivuturnaukset olivat joko viikonlopputurnauksia tai rapid-turnauksia (2 x 30 minuuttia). |
|
| Kustakin turnaustulosrivistä lasketaan vastustajien keskimääräisen luokituksen ja oman kyseisessä turnauksessa käytetyn luokituksen erotus. (Perustelu: tämä luku kuvaa vastuksen nimellistä kovuutta suhteessa omaan luokitukseen kussakin turnauksessa.) |
|
| Kullekin henkilölle lasketaan keskimääräinen vastustajien nimellinen kovemmuus eri turnausosallistumiskerroilla painottaen turnausosallistumiskertoja pelien määrällä niissä. |
| (Perustelu: esim. kolme peliä viikonlopputurnauksessa ei ole yhtä merkittävä tulosrivi kuin kymmenen peliä pääturnauksessa.) |
|
| Seuraavaksi lasketaan kullekin henkilölle erikseen koko kongressiuran aikana voittojen suhde pelien kokonaismäärään. (Perustelu: tästä saadaan voittamisprosentti koko kongressiuran aikana siten, että osallistumiskerrat painottuvat sen mukaan, kuinka paljon niissä on pelejä. Lisäperustelu: McMahon turnauksessa huippuryhmää ja aivan alimpia ryhmää lukuun ottamatta odotettu tulos on voittoprosentti 50, jos luokitukset ovat kohdallaan.) |
|
| Seuraavaksi lasketaan keskiarvot kahden edellisen kappaleen tunnusluvuille koko 21 Euroopan kongresseissa turnauksiin osallistuneiden pelaajien joukon yli. |
|
| Tuloksena oli, että suomalaiset olivat keskimäärin pelanneet 0.4 kiveä nimellisesti vahvempia vastaan ja voittaneet peleistään 56 prosenttia. (Perustelu: näin saadaan mielestäni kohtalaisen hyvin perusteltu vastaus kysymykseen: "ovatko suomalaiset aliluokitettuja suhteessa muihin eurooppalaisiin suurin piirtein kuinka paljon".) |
|
| Keräsin tiedot laatimaani Excel-taulukkoon Paavon turnaustulosautomaatista. Jos jotakuta kiinnostaa, voin lähettää tiedoston sähköpostitse tarkastettavaksi. |
|
| At line 852 added 87 lines |
|
| ---- |
|
| Eräs henkilö on väittänyt ruotsalaisten turnausten olevan heikosti suomalaisille meriitiksi kelpaavia, koska hänen mielestään ruotsalaiset luokitukset ovat 1990-luvulla (1999) käyttöön otetusta numeerisesta systeemistä johtuen pahasti inflatoituneita. Tutkin asiaa, koska minusta näytti, ettei tuo väite ole todenperäinen. Ruotsalaisten omastakin mielestä väite ei ole todenperäinen. |
|
| Poimin ruotsalaisten tulokset Euroopan go-kongresseista vuosilta 2000-2004 eli aikana, jona inflatoitumisen olisi pitänyt vaikuttaa. Alla yksilökohtaiset voitto- ja pelimäärät eri vuosien kongressien pääturnauksista (suluissa pelaajan silloinen luokitus): |
|
| 2000 Saksa |
|
| * 5/10(3d), 6/10(2d), 7/10(1d), 5/10(1k), 4/10(1k), 6/10(2k), 5/10(3k), 5/10(4k), 7/10(6k) |
|
| 2001 Irlanti |
|
| * 5/10(4d), 1/2(4d), 4/7(3d), 6/9(2d), 7/10(1k), 7/10(1k), 6/10(1k), 1/2(1k), 4/10(2k), 6/10(3k), 6/10(3k), 6/10(5k), 2/5(5k), 2/5(9k) |
|
| 2002 Kroatia |
|
| * 4/5(4d), 5/10(1d), 6/9(1k), 5/10(1k), 4/8(1k), 4/10(8k), 3/5(10k), 2/5(25k) |
|
| 2003 Venäjä |
|
| * 2/5(4d), 6/10(2d), 6/10(1d), 3/8(1d), 6/10(1k), 5/10(1k), 4/10(1k), 5/10(4k) |
|
| 2004 Puola |
|
| * 6/10(5d), 2/4(1d), 2/10(5k) |
|
| Vuosikohtaiset voittotilastot: |
|
| |Vuosi|N|Pts/Plnm|%| |
| |2000|9|50/90|56| |
| |2001|14|68/113|60| |
| |2002|8|33/62|53| |
| |2003|8|37/73|51| |
| |2004|3|10/24|42| |
| |yht.|-|198/362|55| |
|
| Luokituskohtaiset voittotilastot vuosittain: |
|
| |Luokitus|2000|2001|2002|2003|2004|yht.|yht.%| |
| |5d|-|-|-|-|6/10|6/10|60| |
| |4d|-|6/12|4/5|2/5|-|12/22|55| |
| |3d|5/10|4/7|-|-|-|9/17|53| |
| |2d|6/10|6/9|-|6/10|-|18/29|62| |
| |1d|7/10|-|5/10|9/18|2/4|23/42|55| |
| |1k|9/20|26/35|11/19|15/30|-|61/104|59| |
| |2k|6/10|4/10|-|-|-|10/20|50| |
| |3k|5/10|12/20|-|-|-|17/30|57| |
| |4k|5/10|-|4/8|5/10|-|14/28|50| |
| |5k|-|8/15|-|-|2/10|10/25|40| |
| |6k|7/10|-|-|-|-|7/10|70| |
| |8k|-|-|4/10|-|-|4/10|40| |
| |9k|-|2/5|-|-|-|2/5|40| |
| |10k|-|-|3/5|-|-|3/5|60| |
| |25k|-|-|2/5|-|-|2/5|40| |
| |yht.|50/90|68/113|33/62|37/73|10/24|198/362|55| |
| |yht.%|56|60|53|51|42|55| |
|
| Koko ajanjakson kongressivoittoprosentit lähimpään 10:een pyöristettynä: |
|
| |100|| |
| |90|| |
| |80|*| |
| |70|******| |
| |60|************| |
| |50|*************| |
| |40|*******| |
| |30|| |
| |20|*| |
| |10|| |
| |0|| |
|
| Johtopäätöksiä: |
|
| 1. Ruotsalaisten luokitusten inflatoituneisuudesta suhteessa muuhun Eurooppaan ei ole näyttöä. Vaikuttaa ennemminkin siltä, että ruotsalaisten luokitukset ovat olleet kuluvan vuosikymmenen alkupuolella hieman muuta Eurooppaa vahvempia. |
|
| 2. Vaikka vuoden 2004 tulos (vain 3 pelaajaa) laskettaisiinkin pois, koska yhden pelaajan epätavallisen huono tulos laski keskitasoa, ruotsalaisten kongressitulokset näyttävät hivenen heikentyneen parina viimeisenä vuotena. Todennäköisin selitys sille on mielestäni, että vuosien 2000 ja 2001 kongressit järjestettiin Länsi-Euroopassa (Saksa, Irlanti) ja vuosien 2002 ja 2003 kongressit Itä-Euroopassa (Kroatia, Venäjä). Itä-Euroopan maissa on yleensä ankarammat luokituskäytännöt, etenkin Venäjällä ja Ukrainassa, kuin Länsi-Euroopassa. |
|
| -- Markku, 11.4. 2005 |
|
| Et kyllä perustele miten nuo eri vuosien tulokset voidaan rinnastaa keskenään, eli minkä takia tilanne ei muuttuisi ajan funktiona. Vuosikohtaisesta voittotilastosta voi nimittäin arvioida kyseessä olevan yhtä poikkeamavuotta (2001) lukuunottamatta jatkuvasti aleneva trendi. Tämä trendiarvio ei siis ole varsinainen tulos, vaan esimerkki eräästä hypoteesista, johon nuo kuvaajat ehkä antavat aihetta. |
|
| Samoin puuttuu analyysi siitä, miten EGC:en osallistuneet pelaajat ovat pärjänneet muita ruotsalaisia vastaan, eli että edustavatko he tyypillistä ruotsalaista tasoa. Ja tämä tarvittaisi sekä ennen EGC:tä että sen jälkeen, jotta nähdään ettei EGC ole se syy, eli että EGC ei tehnyt muutosta asiaan. Tätä analyysia taas voi olla hyvinkin vaikea saada aikaiseksi. |
|
| Luonnollisestikin vuosittainen pelimäärä on niin pieni että analyysin luotettavuus jää peräti surkeaksi, mutta sen tarkempi arviointi on kovasti vaikeaa koska kaikki virhemittarit ovat jääneet pois. Esmes 95% luottamusväli kertoisi jo paljon. |
|
| -- DonOlli |