| At line 1 added 4 lines |
| Seuraava osa: [Luokituskeskustelu II]. |
|
| \\\ |
|
| At line 129 changed one line |
| Yhteenvetona: luokituksilla ei ole niin väliä, Hanna-Riikalla ja go:n pelaamisella on. |
| Yhteenvetona: luokituksilla ei ole niin väliä, go:n pelaamisella on. |
| At line 719 removed 2 lines |
| [TieIgs-Shodaniksi] |
|
| At line 821 added 2 lines |
| Paavon pullauttimessa olevista tiedoista on laskettavissa, että suomalaisten kongressinkävijöiden vuosina 1994-2002, joita oli yhteensä 21 henkeä, henkilökohtaisten voittoprosenttien keskiarvo oli 56 prosenttia. He pelasivat itseä keskimäärin 0.4 kiveä korkeammalle luokitettuja vastaan. |
|
| At line 825 added 114 lines |
|
| -- [Markku Jantunen], 28.3. 2003 |
|
| Jos haluat osoittaa, että suomalaiset ovat selkeästi aliluokitettuja eurooppalaisiin verrattuna, se sopii minulle mainiosti. Itseäni on siis häirinnyt vaatimus, että Igs-luokitusten painoarvoa suomalaisten korotuksissa pitäisi selkeästi lisätä. Perustelujani mielipiteelleni voi lukea ylempää, en aio niitä enää toistaa. |
|
| Mieleeni tuli tosin eräs tapa käyttää nettipelaamista hyväksi Suomen luokituksissa. Olisiko kenelläkään innostusta järjestää nettiturnausta esim. tyyliin Helsingin go-kerho haastaa Tukholman go-kerhon? Nettiturnaus formaatti voisi oikeasti antaa vertailukelpoista materiaalia luokituskomitealle, ja järjestäminen saattaisi olla myös suhteellisen helppoa jos osanottajamäärät eivät olisi päätähuimaavia. Olkaa niin kilttejä, älkääkä vastatko että asian ehdottaja toteuttaa. |
|
| -- [Otso Alanko], 27.3. 2003 |
|
| Nythän IGS-luokitusten painoarvo on tasan nolla. Olisiko sinusta liian radikaalia nykyolosuhteissa, jos sille annettaisiin vaikka sen verran painoarvoa, että IGS-pelejä kokonaisuudessaan pidettäisiin yhden turnaustulosrivin arvoisena? |
|
| Tuo haasteturnaus netissä on loistava idea! Montako peliä ajattelit henkilöä kohti? |
|
| -- [Markku Jantunen], 28.3. 2003 |
|
| Haasteturnausta koskeva keskustelu ei varmaan tänne enää kuulu... |
| joten sitä voidaan jatkaa sivulla [Nettiturnauksia]. |
|
| -- Jaakko, 28.3. |
|
| Vielä pieni kommentti Igs-luokituksista. Voisin kannattaa Markun ehdotusta pienen painoarvon antamisesta IGS-peleillä muutamilla ehdoilla. Ensiksikin luokituskomitea voisi ihan yksinkertaisesti kysyä pelaajalta itseltään minkälaisia pelejä hän on pelannut, ja miten vakavissaan hän on niitten kanssa ollut. Ja toiseksi voisi kysyä vielä antaako hän itse painoarvoa omaa turnausluokitustaan arvioidessaan kyseisille peleille. Suomi on vielä sen verran pieni maa, että voinemme luottaa kanssapelaajiimme. |
|
| Ise joutuisin luultavasti vastaamaan, että peleilleni IGS:ssä ei juuri kannata antaa arvoa. Pelaan lähes pelkästään pikapelejä, etupäässä hupimielessä. Lisäksi Igs-luokitukseni on ollut käytännöllisesti katsoen sama koko dan-urani ajan (Igs-luokituksia nostettiin kolmella kivellä n. vuosi sitten). Joku muu saattaisi vastata toisin, ja silloin kieltämättä olisi sääli jos emme käyttäisi tätäkin lisäinformaatiota. |
|
| Kannatan Jaakon ehdotusta siirtää nettiturnauskeskustelu, jos sitä syntyy omalle sivulleen. |
|
| -- [Otso Alanko], 28.3. 2003 |
|
| ---- |
|
| Eräs henkilö on väittänyt ruotsalaisten turnausten olevan heikosti suomalaisille meriitiksi kelpaavia, koska hänen mielestään ruotsalaiset luokitukset ovat 1990-luvulla (1999) käyttöön otetusta numeerisesta systeemistä johtuen pahasti inflatoituneita. Tutkin asiaa, koska minusta näytti, ettei tuo väite ole todenperäinen. Ruotsalaisten omastakin mielestä väite ei ole todenperäinen. |
|
| Poimin ruotsalaisten tulokset Euroopan go-kongresseista vuosilta 2000-2004 eli aikana, jona inflatoitumisen olisi pitänyt vaikuttaa. Alla yksilökohtaiset voitto- ja pelimäärät eri vuosien kongressien pääturnauksista (suluissa pelaajan silloinen luokitus): |
|
| 2000 Saksa |
|
| * 5/10(3d), 6/10(2d), 7/10(1d), 5/10(1k), 4/10(1k), 6/10(2k), 5/10(3k), 5/10(4k), 7/10(6k) |
|
| 2001 Irlanti |
|
| * 5/10(4d), 1/2(4d), 4/7(3d), 6/9(2d), 7/10(1k), 7/10(1k), 6/10(1k), 1/2(1k), 4/10(2k), 6/10(3k), 6/10(3k), 6/10(5k), 2/5(5k), 2/5(9k) |
|
| 2002 Kroatia |
|
| * 4/5(4d), 5/10(1d), 6/9(1k), 5/10(1k), 4/8(1k), 4/10(8k), 3/5(10k), 2/5(25k) |
|
| 2003 Venäjä |
|
| * 2/5(4d), 6/10(2d), 6/10(1d), 3/8(1d), 6/10(1k), 5/10(1k), 4/10(1k), 5/10(4k) |
|
| 2004 Puola |
|
| * 6/10(5d), 2/4(1d), 2/10(5k) |
|
| Vuosikohtaiset voittotilastot: |
|
| |Vuosi|N|Pts/Plnm|%| |
| |2000|9|50/90|56| |
| |2001|14|68/113|60| |
| |2002|8|33/62|53| |
| |2003|8|37/73|51| |
| |2004|3|10/24|42| |
| |yht.|-|198/362|55| |
|
| Luokituskohtaiset voittotilastot vuosittain: |
|
| |Luokitus|2000|2001|2002|2003|2004|yht.|yht.%| |
| |5d|-|-|-|-|6/10|6/10|60| |
| |4d|-|6/12|4/5|2/5|-|12/22|55| |
| |3d|5/10|4/7|-|-|-|9/17|53| |
| |2d|6/10|6/9|-|6/10|-|18/29|62| |
| |1d|7/10|-|5/10|9/18|2/4|23/42|55| |
| |1k|9/20|26/35|11/19|15/30|-|61/104|59| |
| |2k|6/10|4/10|-|-|-|10/20|50| |
| |3k|5/10|12/20|-|-|-|17/30|57| |
| |4k|5/10|-|4/8|5/10|-|14/28|50| |
| |5k|-|8/15|-|-|2/10|10/25|40| |
| |6k|7/10|-|-|-|-|7/10|70| |
| |8k|-|-|4/10|-|-|4/10|40| |
| |9k|-|2/5|-|-|-|2/5|40| |
| |10k|-|-|3/5|-|-|3/5|60| |
| |25k|-|-|2/5|-|-|2/5|40| |
| |yht.|50/90|68/113|33/62|37/73|10/24|198/362|55| |
| |yht.%|56|60|53|51|42|55| |
|
| Koko ajanjakson kongressivoittoprosentit lähimpään 10:een pyöristettynä: |
|
| |100|| |
| |90|| |
| |80|*| |
| |70|******| |
| |60|************| |
| |50|*************| |
| |40|*******| |
| |30|| |
| |20|*| |
| |10|| |
| |0|| |
|
| Johtopäätöksiä: |
|
| 1. Ruotsalaisten luokitusten inflatoituneisuudesta suhteessa muuhun Eurooppaan ei ole näyttöä. Vaikuttaa ennemminkin siltä, että ruotsalaisten luokitukset ovat olleet kuluvan vuosikymmenen alkupuolella hieman muuta Eurooppaa vahvempia. |
|
| 2. Vaikka vuoden 2004 tulos (vain 3 pelaajaa) laskettaisiinkin pois, koska yhden pelaajan epätavallisen huono tulos laski keskitasoa, ruotsalaisten kongressitulokset näyttävät hivenen heikentyneen parina viimeisenä vuotena. Todennäköisin selitys sille on mielestäni, että vuosien 2000 ja 2001 kongressit järjestettiin Länsi-Euroopassa (Saksa, Irlanti) ja vuosien 2002 ja 2003 kongressit Itä-Euroopassa (Kroatia, Venäjä). Itä-Euroopan maissa on yleensä ankarammat luokituskäytännöt, etenkin Venäjällä ja Ukrainassa, kuin Länsi-Euroopassa. |
|
| -- Markku, 11.4. 2005 |
|
| Et kyllä perustele miten nuo eri vuosien tulokset voidaan rinnastaa keskenään, eli minkä takia tilanne ei muuttuisi ajan funktiona. Vuosikohtaisesta voittotilastosta voi nimittäin arvioida kyseessä olevan yhtä poikkeamavuotta (2001) lukuunottamatta jatkuvasti aleneva trendi. Tämä trendiarvio ei siis ole varsinainen tulos, vaan esimerkki eräästä hypoteesista, johon nuo kuvaajat ehkä antavat aihetta. |
|
| Samoin puuttuu analyysi siitä, miten EGC:en osallistuneet pelaajat ovat pärjänneet muita ruotsalaisia vastaan, eli että edustavatko he tyypillistä ruotsalaista tasoa. Ja tämä tarvittaisi sekä ennen EGC:tä että sen jälkeen, jotta nähdään ettei EGC ole se syy, eli että EGC ei tehnyt muutosta asiaan. Tätä analyysia taas voi olla hyvinkin vaikea saada aikaiseksi. |
|
| Luonnollisestikin vuosittainen pelimäärä on niin pieni että analyysin luotettavuus jää peräti surkeaksi, mutta sen tarkempi arviointi on kovasti vaikeaa koska kaikki virhemittarit ovat jääneet pois. Esmes 95% luottamusväli kertoisi jo paljon. |
|
| -- DonOlli |