| At line 205 added 16 lines |
|
| Nykyinen kyu/dan+gor systeeemihän on rehellisesti sanoen häpeäksi lajille. Gorrin pitäisi olla täysin kaikista reseteistä riippumaton turnausmenestyksen mittari, kuten missä tahansa vakavasti otettavassa kilpailulajissa. Gor-systeemiä olisi teoriassa melko helppo kehittää esimerkiksi siten, että aiemmin pelaamaton tai viime aikoina vähän pelannut pelaaja ei vaikuta itse systeemiin kuin marginaalisesti, jolloin tällaiselle ”villille kortille” häviäminen ei rokottaisi aktiivisten pelaajien gorreja, eikä tällaisen pelaajan voittamisesta voisi myöskään rikastua. Toisaalta tällaisen pelaajan gor voisi muuttua voittojen/tappioiden myötä vikkelästi, kunnes se parin hiljakkoin pelatun turnauksen jälkeen vakiintuisi ja alkaisi vaikuttaa enemmän myös muihin pelaajiin. |
|
| Yhtä kaikki, jos pelaaja ei syystä tai toisesta turnauksissa käy, ei hänellä minun mielestäni pitäisi oleman gorriakaan, vaikka miten olisi KataGon veroinen pelaaja. Jokainen resettikorotus nakertaa järjestelmän uskottavuutta ”suoritusten mittarina”, jollaisena sen itse ideaalimaailmassa näen. Muistan jostain 15 vuoden takaa nämä vastaavat keskustelut ja argumentin ”ei kyu-pelaajien gorreilla ole väliä” ja siitä seuranneen päättelyn, että mitä ylemmäs dan-tasolla mennään, sitä vähemmän gor-resettejä tulisi käyttää, koska jossain vaiheessa danien gorritasot alkavat vaikuttaa huippupelaajien gorreihin, ”joilla on oikeasti väliä”. |
|
| Myös kyu-dan luokitusjärjestelmä on yhä aina yhtä ongelmallinen, kun se nähdään eräänlaisena ”pelaajan arvon ja vahvuuden mittarina”, eikä näyttöjen perusteella annettavana tunnustuksena/kunnianosoituksena. Tällöin syntyy väistämättä ”ongelmatilanteita”, kun joku pelaaja ilmiselvästi on vahvempi kuin hänen turnausnäyttönsä. Näitä tilanteita on Suomenkin go-elämässä ollut historian saatossa paljon ja niistä on aika ajoin tapeltu lähes verissä päin. |
|
| Pohjimmiltaan shakissa tehdään asiat oikein ja gossa väärin. Elo nousee vain voittamalla turnauspelejä ja suurmestarin yms arvonimet saadaan vain nostamalla elo riittävän korkealle. Näin toimii mikä tahansa itsensä vakavasti ottava kilpaurheilu. Toki shakillakin on omat elo-ongelmansa (inflatoituminen, taskuuntuminen jne), mutta ne ovat monta kertaluokkaa pienempiä kuin gossa, jossa voidaan konsensuspäätöksellä antaa pelaajalle korkea luokitus, minkä jälkeen pelaajan vahvuuslukukin nousee ja siitä hyötyvät myös konsensuspäätöksen tekijät. Tällaisenaan järjestelmä ei mielestäni kestä minkäänlaista objektiivista tarkastelua. |
|
| Tällä en tarkoita, että nyt tehty korotuspäätös olisi millään tavalla ”väärä”. Nykysysteemi vähän pakottaa tällaisiin päätöksiin (eurooppalaiset standardit), samantapaisia päätöksiä on tehty useita aikaisemminkin (johdonmukaisuus) ja annetut vahvat todistajanlausunnot viittaavat siihen, että Ville on nyt korotettu tasolle, jolle hän muutenkin nousisi, jos pelaisi enemmän turnauspelejä (jonkinlainen oikeellisuus). |
|
| No, näin on menty runsaat 20 vuotta ja pärjäilty. Euroopan huipulla ei tietääkseni ole ainakaan isoja ongelmia ollut. Puhtaasti turnausmenestystä mittaavan gor-järjestelmän luominen saattaa olla tekemätön paikka näin taskuuntuneelle, pienelle ja vähän pelaavalle populaatiolle. Kyllä sen itse silti soisin olevan tavoite. Kyu- ja dan -arvojen määräytymiseen minulla ei enää ole juuri mielipidettä. Jos olisi toimiva suorituksiin perustuva gor-luku, kyu/dan -arvot voisivat mielestäni perustua suoraan siihen lukuun (arvonimiperiaatteella, eli eivät laske), mutta kun ei ole, nykyinen konsensusmenettely on mielestäni ok. |
|
| Jaakko Virtanen (mielipiteet yksityishenkilönä, eivät SGL:n hallituksen edustajana) |
|
| --- |