| At line 3 added 27 lines |
|
|
| Koska tämä on linkattu pääsivulta, poistin japanin lukemiseen liittyvät jutut ja järjestin termit jonkinlaiseen yleisyysjärjestykseen. Poistetusta kamasta voi tietty tehdä oman sivunsa, jos joku tuntee sellaiselle tarvetta. Tää vaan näytti niin luotaantyöntävältä, että parempi siistiä. -- [Rauli] |
|
| Ryhmittelin noita termejä, että paremmin näkisi puuttuuko jotain oleellisia. Ja lisäsin sitten muutaman puuttuvan. |
|
| -- Bass, 2006-07-16 |
|
| Lisäilin pari vaihtoehtoista nimeä eri asioille. |
|
| -- Ren, 2007-01-11 |
|
| Kokosin yhdestä kirjasta termistöä ja laitoin liitteeksi kun en jaksanut ruveta tänne lisäilemään. |
|
| -- [Ilkka|IlkkaNiemi], 2007-04-19 |
|
| Laitoin yläviivat roomajiin, koska sillä kait tavoitellaan japanilaista muotoa. Ei niistä ainakaan mitään haittaakaan ole. |
|
| -- [Jouni|JouniValkonen], 2008-08-15 |
|
| Palautin muutokset. |
|
| Roomajilla ei tavoitella japanilaista muotoa, vaan sen tarkoitus on esittää sana muodossa, jota sitä käytetään englaiinikielisessä go-kirjallisuudessa. Sarakkeen nimenä oli aluksi ''japani'', mutta se vaihdettiin ''roomaji''ksi, koska ne eivät ole oikeaa japania. Voit toki ehdottaa jotakin mielestäsi parempaa otsikkoa. |
|
| -- ]Matti} 2008-08-16 |
|
|
| At line 311 added 197 lines |
|
| Esimerkiksi portaille on käytössä sanoja "portaat", "tikapuu", "lädderi", "shicho" ja "shichoo" (jne.). Minkä näistä valitsee on sitten käyttäjän valinta eikä mikään näistä muodoista oikeasti ole varsinaisesti vakiintunut niin että se löytyisi esimerkiksi suomen kielen sanakirjasta, puhumattakaan että mikään näistä muodoista olisi varsinaisesti väärin. No ehkä shicho on väärin... Sama pätee niinkin tavalliseen sanaan kuin "kyuu" (級), mikä voidaan kirjoittaa monella eri tavalla, kuten itsekin annoit ymmärtää. Voi tuo olla kummallinen väite, mutta niin se vain edelleen on. |
|
| -- [Jouni|JouniValkonen] |
|
| Väännän siis rautalangasta: suomessa on paljon vakiintunutta go-sanastoa. Se, ettei mikään tikkaita tarkoittava sana ole näissä, ei kumoa noiden n. kahdessa sekunnissa keksimieni sanojen vakiintuneisuutta (väittämääsi ''kyu''n vaihtoehtoista kirjoitustapaa en muista nähneeni muiden kuin sinun käyttävän.. tarkoitin lainausmerkeillä lausumista). Sanakirjoihin asti mikään niistä ei tietenkään ole ehtinyt, mutta eipä löydy yleiskielen sanakirjoista minkään muunkaan pienen harrastusalan erikoissanastoa. |
|
| -- Miika |
|
| Sanakirjoista. Vertailla voisi kuinka monta shakin termiä on sanakirjassa (en usko että on kovinkaan montaa). Shakki on kertaluokkaa isompi aktiiviharrastajien määrissä, säännöt tuntevia harrastelijoita on arvauksena kolme kertaluokkaa enemmän, sitä on pelattu tuollaisilla pelaajamäärillä viitisenkymmentä vuotta. Nykygopopulaation koko ollut olemassa pari-kolme vuotta. Sanakirjamerkinnän todistusarvo on olematon. Vakiintuneeksi määrittelisin itse (saa vapaasti lainata) sellaisen sanan jota käytetään useissa isoissa peliporukoissa ja jonka suuri osa aktiivipelaajista tunnistaa. |
|
| -- Gardan |
|
| No se on teidän määritelmänne! Hankala teidän kanssa tietenkin on keskustella jos joka sana pitää määritellä aina uudelleen. Esimerkiksi "söde" on varmasti "vakiintuneempi" sana kuin yksikään noista Go termeistänne, mutta eipä se kelpaa sanaksi Scrabblessa. "Kiuu" on ihan validi suomalainen kirjoitustapa sanalle kyuu ja paitsi että sitä näkeekin, se voisi olla jopa suositeltavampi kirjoitusasu, sillä Hepburn -translitterointi on kyseenalainen käytettäväksi suomen kielen yhteydessä varsinkin jos elätellään haaveita että kyuu -sanana saataisiin vakiinnutettua suomen kielen sanaksi (mitä se vaikka voisi tehdäkin). Hepburnilla on kuitenkin tiettyjä käytännön etuja, miksi sitä usein käytetään suomen kieleen ei-vakiintuneiden termien yhteydessä, mutta ei termejä saada vakiintuneiksi (kuten esim. "umami" tai "jokohama") Hepburn kirjoitusasussa, koska Hepburn ei ole suomea vaan englantia. |
|
| -- [Jouni|JouniValkonen] |
|
| Omassa kielenkäytössäni "vakiintunut go-termi" tarkoittaa sellaista sanallista/kirjallista ilmaisua, jota suuri osa suomalaisista go-pelaajista käyttää jonkin asian ilmeisemikseksi melkein aina ja joka voidaan käyttää useissa tyyleissä. |
|
| Itse löydän hetimiten termejä (Miikalta osan lainaten) "atari"/"ataroida", "hane"/"haneta", "joseki", "vahvuus", "laajennos", "nurkan lähestyminen/sulkeminen" (verbeinä) ja "invaasio", "kevyt", "raskas", "sente", "gote". |
|
| Minusta aloittelijan opetuksessa pitää aluksi vältää termejä, jotka eivät ole täysin välttämättömiä (kuten ketju / vapaus). Termeistä on opettelussa hyötyä vain, jos ne ehtii kunnolla oppia. Jos termejä on liikaa, niitä ei ymmärretä (ainakaan oikein) ja tällöin ne ovat oppimiselle vain haitaksi. |
|
| -- [LauriPaatero] |
|
|
| ---- |
|
| Nyt en oikein ymmärrä: mitä Scrabblen säännöillä on tekemistä gon kanssa? |
|
| Lisäksi en löydä googlaamalla ensimmäistäkään esimerkkiä kirjoitusasusta "kiuu". Haluatko kenties antaa esimerkkejä siitä, missä sitä näkisi - omien kirjoitustesi ulkopuolella - vakiintuneessa käytössä? |
|
| Ja kuka määrittelee, mikä on suositeltavampi kirjoitusasu kuin jokin toinen? Kielitoimisto? Vaiko kenties gon pelaajat itse? Jos vakiintuneille termeille oikeasti halutaan saada jotain selvyyttä, niin eikö yksinkertainen kyselytutkimus esimerkiksi jonkin turnauksen yhteydessä selvittäisi asian melko yksikäsitteisesti? |
|
| --JanneJalkanen, 23-Mar-2008 |
|
| Määritelmä sanalle "Vakiintunut": Voidaan käyttää Scrabblessa. \\ |
| Määritelmä sanalle "ei-vakiintunut": "Atari" on yleisesti käytetty sana, mutta se ei ole sen pätevämpi kuin "Ate" joka tarkoittaa samaa asiaa. |
|
| Japani on tietenkin siitä ongelmallinen kieli ettei sitä juuri kukaan osaa. Kuka esimerkiksi tietää miksi sanaa "kyuu" (級) kirjoiteta yleensä "kyu" eikä "kyuu"? Luulen että harvalla on mielenkiintoa tehdä itselleen tällaista päättelyä, vaikka toki tällaisen päättelyketjun tekeminen voisi itse kullekin olla ihan hyödyllistä. Sen sijaan monella ei-japanin kielen taitoisella tuntuu olevan melkoisen vahvoja, mutta perustelemattomia mielipiteitä miten japania tulisi kirjoittaa. |
|
| ps. Jatko inttämiset mieluummin Ircissä. Turha tätä inttämistä on tällä sivulla jatkaa. |
|
| -- [Jouni|JouniValkonen] |
|
| Scrabblessa voidaan käyttää peliporukan keskenään osaamia termejä. Esim goporukalla pelatessa gotermit ovat kelvollisia. |
|
| Kirjoitusasusta: olemme Euroopassa ja Euroopanlaajuisessa luokitussysteemissä. Euroopassa käytetään alemmista luokituksista termiä kyu. Miksi suomalaiset käyttäisivät jotain muuta ja jota pitäisi aina selittää muille? Kyuu ei myöskään johtaisi oikeaan lausumiseen kaikissa euroopan kielissä. Kyu on terminä hyvin määritelty kautta koko mantereen. |
|
| -- Gardan |
|
| Ei kai tässä keskustelussa ole japanin kirjoittamisesta missään vaiheessa ollut kyse. Suomalaisen go-termistön sanat eivät ole japania, vaikka monet onkin siitä suoraan tai englannin kautta lainattu. Niinpä sillä, miten japanilaiset kirjoittavat tai lausuvat sanansa "級" ei (enää) ole mitään merkitystä suomalaisten gonpelaajien sanan "kyu" kannalta. |
|
| -- Miika |
|
|
| ---- |
|
| Jouni, vastasit vain yhteen kysymyksistäni. Ja vastauksessasi ei ole järkeä, jos sen avaa: "Hasbron tuotekehittelijät päättävät, mikä sana suomen kielessä on vakiintunut ja mikä ei." |
|
| Scrabblehan on Hasbron tuottama peli, ja heillä on siis täysi oikeus mulkata sääntöjä haluamallaan tavalla. Vakiintuneisuuden määritelmän perustaminen jonkun arbitraarisesti valitun pelin sääntöjen varaan on, näin paremman termin puutteessa, melekosen nutipäestä touhuva. |
|
| Harrastajilla lienee oikeus määritellä pelaamansa pelin nimistö miten huvittaa - lainata mitä mistä kielestä milloinkin. Miika on mielestäni täysin oikeassa siinä, että kyseessä eivät ole japaninkieliset termit, vaan suomalaistetut versiot japanin- ja englanninkielisistä termeistä. Tätä on tehty kauan ja monesta kielestä (vrt. "bussi", "sapuska", "lamppu", "auto", "radio"). Näin kieli kehittyy. Kaikki muu on ihan kukkua. |
|
| --JanneJalkanen, 23-Mar-2008 |
| \\ |
| \\ |
| Minäkin allekirjoitan täysin Miikan esille ottaman näkökannan. |
|
| Mutta asiasta hieman takaisin päin, kuinka laajalti termi "portaat" on käytössä? En ole itse kuullut koskaan kenenkään käyttävän sitä. Janne kirjoitti aiemmin: "Jos vakiintuneille termeille oikeasti halutaan saada jotain selvyyttä, niin eikö yksinkertainen kyselytutkimus esimerkiksi jonkin turnauksen yhteydessä selvittäisi asian melko yksikäsitteisesti?" Mielestäni tällainen tutkimus olisi hyvä toteuttaa joskus oikeasti, mutta ehkä mieluummin vaikka wikissä kuin turnauksessa. |
|
| Kyselyn ei tarvitsisi olla pelkkä äänestys esim. "tikapuun" ja "portaiden" välillä, vaan sen voisi laajentaa keräämään olemassaolevaa termistöä. (Jos joku yksittäinen ihminen tai pieni go-porukka olisikin keksinyt kätevän suomennoksen jollekin hankalalle termille, mutta jättänyt sen tähän asti omaan tietoonsa...) |
| Termikeskustelu saisi hyvän pohjan tällaisen kyselyn myötä. |
|
| Käytännössä kysely voisi olla jotain tällaista: On lista suomenkielisiä (myös murteellisia ja puhekielisiä), englanninkielisiä ("lädder-breikkeri") ja japaninkielisiä go-termejä. Termit voisi ryhmitellä merkityksen mukaan, esim. lädderi, tikapuu, portaat ja shicho samalla riville. Jos käyttää listassa olevaa termiä itse puhuessaan, sille voi antaa äänen. Jokaiselle termille voi antaa vain yhden äänen, mutta useista samaa merkitsevistä termeistä äänestää voi useita. Jos listasta puuttuu termi, jota käyttää tai on kuullut käytettävän, sen voi lisätä siihen. Pitäisi myös saada tallennettua tieto siitä, kuinka monta eri ihmistä on äänestänyt. |
|
| En osaa valitettavasti itse toteuttaa tällaista nettikyselyä muuten kuin erittäin kömpelösti. Olisi hyvä toteuttaa se muodossa, jossa tuloksia on helppo käsitellä (piirtää hienoja käppyröitä niiden pohjalta). Anyone? :--) |
|
| --[Annika Piiroinen] 23.3.2008 |
|
| ---- |
|
| Sain tuossa kuulla live-gossa huomautusta asiasta, kun väsyneenä puolihuolimattomasti käytin itselleni myös luonnollista "hyvää peliä" -ilmaisua kelvolliseksi hyväksytyn "onegaishimasun" sijaan. Tuon nyt esille erään pointin. Suomen kieli on myös varsin rikas kieli. En käy väheksymään japanilaisen termin kohteliaisuusrikkautta, mutta väitän myös, ettei "hyvää peliä" ole lainkaan niin köyhä ilmaisu kuin miltä se näytttää äkkiseltään tuntuvan vastapelaajissa. Tärkeintähän kuitenkin on intentio lauseen takana, sillä ilman tunnetta on aivan sama, mitä termiä käytetään - vastustaja jätetään huomiotta. Toisaalta on aivan turha purkaa japanilaisen termin sisältöä ennen kuin on edes omat termit avattu - kuten täälläkin on mainostettu, olemme nyt Suomessa emmekä Japanissa, ja olisi varmasti syytä kiinnittää ensin huomiota oman kielemme sisältöön. |
|
| "Hyvä" tietysti viittaa sekä hyvin pelattuun peliin että syvemmin (alkuperäisemmin) arvokkaaseen peliin. Arvohan on jokaiselle ihmiselle henkilökohtainen; voisi sanoa jopa että itse asettama. "Peli" puolestaan viittaa johonkin sosiaaliseen tapahtumaan (pasianssihan esim. ei ole peli ainakaan alkuperäisessä merkityksessä), yhdessä jaettuun aikaan. Täten "hyvää peliä" purkautuu ("onegaishimasu" purkautuvalla tavalla) "toivottavasti tämä yhdessä jakamamme tapahtuma on sellainen, jonka katsot siihen käytetyn ajan arvoiseksi". |
|
| Kunnolliset lauseethan sisältävät tietysti totuusarvon, ja vaikkei "hyvää peliä" suoranasesti väitelause olekaan, katsoisin sen vähintäänkin viittaavaan siihen, että toivon lauseen "seuraava peli on hyvä" olevan tosi - ja että teen kaikkeni jotta tuo lause pitäisi paikkaansa. |
|
| Tämän analyysin jälkeen kehtaan väittää, ettei "hyvää peliä" suinkaan ole ajattelematon konventio, ja nimenomaan että sisältö, jonka tuo lause omaa, vastaa varsin hyvin sitä intentiota, joka lausujalla on tuota lausetta käytettäessä. |
|
| --Petteri |
|
| Käsittämätöntä, että joku kieltää sanomasta "hyvää peliä"... |
|
| Japanin kielen käyttö kiinalaisen pelin yhteydessä ulkomailla on jo itsessään erikoista, vaikkakin historian takia ymmärrettävää, mutta muiden kielten käytön kieltäminen pelin yhteydessä on aika keskiaikaista touhua. |
|
| -- [Jouni K|JouniKarvo] (240308) |
|
| Keskiaika oli hienoa aikaa. Lisäksi se että peli on alunperin kiinalainen ei tee kansainvälisen levittämisen "syyllistyneen" tahon kieltä yhtään huonommaksi vaihtoehdoksi. Etenkin Suomessa japaninkieli on ollut se jolla peli on tuotu joten on luonnollista että täkäläinen populaatio nojaa nimenomaan japanilaisiin termeihin. Että se keskiaikainen touhu taitaa olla kiinan käyttämistä ... ;) |
|
| Suuri paheksunta Petterin vastustajalle kyllä tuosta. Suomessa suomen käyttö on ehdottomasti hyväksyttävää ja Petterin analyysi osuu kohdalleen myös hienosti. |
|
| -- Gardan |
|
| En tiedä onko kyseessä se, että kerroin miksi itse käytän tuota japaninkielistä ilmaisua, jos on niin on kyllä melko lailla liioittelua väittää että olisin esittänyt "hyvää peliä" negatiivisessa asussa. Ilmaisuhan on ihan OK, ja mielestäni ihmiset saavat toivottaa hyvää peliä parhaaksi katsomallaan kielellä. On tietysti hyvä jos se sellaiseksi myös ymmärretään. On myöskin hyvä jos kevyestä rupattelusta pelin tiimoilla ei perisuomalaiseen tapaan imaista hernerokkaa nenuliin. Puhumattakaan siitä että kannattaako moisesta väärinkäsityksestä nostaa myrskyä vesilasissa, kun asioista kuitenkin monesti nähdään vain jääkuution huippu. |
|
| Kuten lauantaina mainitsin, syynä siihen, että käytän japaninkielistä, totuttua ilmaisua löytyy eri kielten erilaisesta ilmaisuvoimasta. Onegaishimasu on japanissa kohteliaisuusluokkaa 4-5 (etuliite o- + imperfektimuoto) joten olen eri mieltä että "hyvää peliä" kertoisi saman. Suomessa lähin käännös olisi "arvoisa vastustaja voisi olla ystävällinen ja pelata," mutta se sisältää melkoisen ironisen latauksen (tulkinta on yleensä "pelaa jo prrkl!") ja on siten aika lailla epäkohtelias. Tämän mainitseminen on kuitenkin hieman eri asia kuin mollata tapaa sanoa "hyvää peliä," saati moisen lausuman paheksuminen. |
|
| Hassua miten moinen ohimennen mainittu pikku juttu saa ihmiset melkein noitavainon partaalle. |
|
| -- DonOlli, 24.3. |
|
|
| "Onegaishimasu" ja "hyvää peliä" eivät kerro samaa asiaa, mutta olen lähinnä sitä mieltä, että se ei kontekstissaan ole mitenkään erityisen epäkohtelias termi. |
|
| Sivuhan oli kuitenkin termien keskustelusta, eikä ihmisten arvioimisesta. Kenties kirjoittajantaitoni ovat ruosteessa, jos toin kontekstin esiin noinkin negatiivisessa valossa, kuin ylläolevat kirjoittajat ovat asian ottaneet - tuntui vain niin kornilta lähteä tyhjästä purkamaan termiä. Olisihan sitä voinut perustaa sivun "prklll kun mua kohdeltiin väärin", mutta mikään tällainen ei mielessä pyörinyt. Pääosa oli kuitenkin käsiteanalyysissä - johon fundamentaaliontologina välittömästi ajaudun moisten (aiheellisten) huomautusten jälkeen. Elämän rikkaus on yksityiskohdissa ;). |
|
| Olisi pitänyt pitää sekin omana tietona. Kiitos ja anteeksi. |
|
| -- Petteri |
|
| Pm-kisoissa tapahtui seuraava: Oli pelin alkamisaika ja istuin laudan ääressä. Vastustaja näki minut ja lähestyi pöytää. rnusaan metrin pääsä hän kääntyi. Laiton kellon käyntiin. Vastustaja seisoskeli pari minuuttia lähistöllä ja istui |
| sitten laudan ääreen ja sanoi: "Have a nice game". Mielestäni ainoa asia, joka tuossa vaiheessa on sopivaa sanoa, on pyyttä antekks, että aloittaa myöhässä. |
|
| -- [Matti] 25.3.2008 |
|
| Vinkiksi seuraavalle, joka haluaa uudistaa go-termistön: uudet ideat jäävät henkiin vain jos niitä mainostetaan hyvin. Hyvään mainostukseen voi liittyä vaikkapa hyvät perustelut, uuden termin kätevyys tai hauskuus, toistolla tehoa -tyyppinen toistolla tehoa -mainostus, taikka (varmaankin tehokkainta) jonkun uskottavan pelaajan käännyttäminen käyttämään uutta termiä. On kuitenkin temppuja, joilla pääsee helposti tilanteeseen jossa miljoonat mainosdollaritkaan eivät enää auta. Niitä ovat esimerkiksi: |
|
| * hyökkäys kohdehenkilön perusarvoja tai kulttuuria vastaan, esim. yrittämällä uudistaa goon säännöt käyttökelvottomiksi. |
| * hyökkäys kohdehenkilön persoonaa vastaan, esim. kohdeyleisön typeryyttä ja oppimattomuutta tai omaa ylivertaisuutta korostamalla. |
|
| Mikäli näitä mainoskikkoja on tullut käyttäneeksi, tarvitsee hyvällekin idealle uuden puhemiehen ennen kuin sillä on mahdollisuus menestyä. |
|
| --[Bass], 2008-03-25 |
|
| En olisi noin pessimisti ihmisten suhteen. Mielestäni ihmiset eivät ole tuollaisia luonnehtimiasi mainonnan uhreja tai lumiukkoa seuraavia lampaita, vaan ihmiset ovat yksilöllisiä ja pyrkivät ainakin jossain määrin totuuteen - oman mielenkiintonsa mukaan. Uskonkin naïvin idealistisesti että totuus voittaa tässä maailmassa. On yhdentekevää kuinka totuus tuodaan julki, sillä jos tällä olisi väliä, niin tarkoittaisi se sitä, etteivät ihmiset todellakaan kykenisi itsenäiseen ajatteluun ja olisivat vain lumiukkoa seuraavia laumasieluja. Ihanan mustaWalkoista ajattelua! Goossakin on kyse mustien ja valkoisten kivien tanssista\\ |
|     Ihmisten voimakas konservativismi on kuitenkin hienoinen ongelma, eli ihmiset helposti tuntevat uudistuksia vastemielisiksi ja usein uutta vastustetaan vain sen vuoksi että se on uutta. Mutta tämä vain on hidaste, ei perustava este. |
|
| -- [Jouni|JouniValkonen] 260308 |
|
| Bass: Annikan lista ei näyttänyt siltä, että tarkoitus olisi ollut uudistaa go-termistö. |
|
| Sitten Petteri/DonOlli: Tarkoitus ei ollut loukata, toivottavasti niin ei päässyt käymään. Jostain syystä tulkitsin ilmeisestikin Petterin tekstin alun väärin. |
|
| -- [Jouni K|JouniKarvo] 260308 |
|
| ---- |
|
| Palautin muutokset. |
|
| Roomajilla ei tavoitella japanilaista muotoa, vaan sen tarkoitus on esittää sana muodossa, jota sitä käytetään englaiinikielisessä go-kirjallisuudessa. Sarakkeen nimenä oli aluksi ''japani'', mutta se vaihdettiin ''roomaji''ksi, koska ne eivät ole oikeaa japania. Voit toki ehdottaa jotakin mielestäsi parempaa otsikkoa. |
|
| -- ]Matti} 2008-08-16 |
|
| Palautin muutokset ja siirsin keskustelut tänne. |
|
| Matti ei. Älä viitsi, vaan ajattele nyt mitä oikein sanot. Roomajilla tavoitellaan japanin ääntämystä ja roomajiin ''nykyään'' kuuluu ne yläviivat. Turha sitä on yrittää kiistää ja peitellä, että Boshi tulee lausua bōshi. Toivon ettei tätä enää tarvitse jatkaa. Jos kuitenkin haluat jatkaa, jatka sitä keskustelut sivulla, mutta älä pyri laittamaan Wikiin omaa tulkintaasi ja sitä kuinka ''sinä'' haluat japania ääntää. Sillä välin käy tutustumassa tuohon sivuun [http://en.wikipedia.org/wiki/Roomaji|http://en.wikipedia.org/wiki/Roomaji]\\ |
|       Englanninkielinen termi on mielestäni se kohta josta löydät yhtymäkohdan kirjallisuudessa esiintyvään muotoon, mutta on ilmiselvää, että ihmisillä täytyy olla oikeus saada tietoa kuinka termi äännetään japaniksi. Kanzitkin toki voisi laittaa, mutta se voisi jo olla liioittelua. Itse tykkäisin niistä lähinnä muodon vuoksi eli ne olisivat nättejä. |
|
| -- [Jouni|JouniValkonen], 2008-08-16 |
|
| Jouni, älä itse viiti. Siellä on selkeästi sanottu että "roomaji Tavallinen kirjojen romanisointi. ". |
|
| -- Gardan |
|
| Kysymys on siitä että ''Mitä haittaa niistä on''? Selitä minulle sanallisesti mitä haittaa niistä on? No et tietenkään selitä koska et osaa. Mutta miksi sitten haluat peitellä asiaa? Roomaji tarkoittaa roomajia ja roomajiin kuuluu pitkien vokaalien ilmaiseminen siitä huolimatta että se usein jätetään huomiotta. Ajattele hyvä ihminen ennen kuin vuodatat omaa tulkintaasi. |
|
| -- [Jouni|JouniValkonen], 2008-08-16 |
|
|
| Ihmisillä on usein muutakin tekemistä kuin vastailla inttäjille, mutta haaskataampa taas omaa kallista aikaa ja wiihdytetään muita: |
|
| Haittaa tulee siitä, että kirjoissa esiintyvät romanisoinnit eivät vastaakkaan taulukossa olevia. Tämä voi hyvin hämätä etenkin aloittelevia tai huonosti kieliä hallitsevia. Hyötyä en näe ollenkaan. |
|
| Sen sijaan alan hermostua tuohon herjaavaan kielenkäyttöösi. Et sinä tiedä mitä osaan tai en osaa. Tai mitä teen tai jätän tekemättä. Toivon, että siistit kielenkäyttösi, koska muuten sinua on vaikea ottaa vakavasti. Kenenkään. |
|
| -- Gardan |
|
| En ole ollenkaan innostunut Jouni V:n radikaalista suomalaisesta tavasta kirjoittaa go-termejä, mutta tässä pitkien vokaalien tapauksessa olisi kyllä pointtia. Jos halutaan, noihin taulukkoihin kyllä mahtuisi erilliset sarakkeetkin "roomaji" ja "usein kirjoissa näkyvä kirjoitusasu". |
|
| -- Jouni K |
|
| Osoitin tuolla toisaalla äsken suuren innostukseni tähän uudistukseen, joten en nyt tässä enää siihen puutu. |
|
| Kuitenkin olen nyt kirjan kääntänyt, ja tämä keskustelu koskee siis suurelta osin minua, ehkä myös jatkossakin. Olen myös hieman opetellut japania, joten olen siinäkin mielessä ainakin puolipätevä. |
|
| Kun käänsin kirjaa, tein sen mielenkiinnolla, ilman tietoa rahasta, omalla vapaa-ajallani usein iltamyöhällä. Voitte nähdä kegsissä etten ole juuri pelaillut kun se huomio, jonka olisin voinut itseeni laittaa laitoin teihin. En pelaa ollenkaan muualla kuin kegsissä ja toivoisin että pistäisitte painoa minunkin sanoilleni vaikka en däni olekaan. |
|
| Olen vakaasti sitä mieltä, että japaninkieliset termit on ihan ok. Monilla aloilla on ammattisanastoa joka on sille ominaista. Sinänsä pelin termien ei siis tarvitse olla yleisesti ymmärrettäviä, siis yleiskieltä, mutta toivoisin että pidetään nykyään japanin termit ihan samanlaisina. Että puhuisimme josekeista ja moyoista ja sellaisista, eikä vakiintuneista siirtosarjoista tai vaikutusvaltahäsmäkkeistä. On otettava huomioon, että yhteisö on pieni. |
|
| Väitän, että monet ovat löytäneet pelin japaniyhteyksien, kuten animen tai muiden maasta/kielestä kiinnostuneiden kautta. On meidän etumme jos joku kiinnostuu pelistä sen tähden, että siinä käytetään japanilaista termistöä tai että se liittyy japanilaiseen kulttuuriin. En tahdo hävittää tuota sidettä. En ymmärrä kaikkien termien hienouksia, en aivan täysin ymmärrä mitä eroa on vahvuudella, voimalla ja paksuudella ja milloin vaikka tuota paksua käytetään negatiivisesti tai ei, joten ymmärrän jos kirjassa on jotain häikkää. Kuitenkin yritin tutkia sanojen sisältöä. |
|
| Täällä on sivu tai tiedosto, jossa on termejä kirjasta. Mielestäni iso osa niistä ei ole pelitermejä ollenkaan. kuten painostava, joustava, laaja, vakiintuminen tai vastustuskykyinen. Ne ovat silkkaa suomea jotka käänsin englannista ja täten saatoin kääntää niitä hieman eri sanoin. |
|
| Näen kuitenkin vääräksi väitteen ettei meillä ole vakiintunutta suomalaista sanastoa.Sitä ei ole kauheasti, mutta Joseki, keima ja muut ovat mielestäni täälläkin hyvin vakiintunut. Käsi ylös se, joka teistä ei mielellään käytä sanaoja keima tai joseki? Jos ei ole vastustajia, niin pidetään nuo kaksi sanaa vakiintuneina ja rakennetaan siitä ylöspäin. Mielestäni voimme lainata englannista sanoja, miksi emme voisi? Kanikutonen on sieltä eikös? Onhan se turneenkin nimi, joten eikö sitä voida pitää vakiintuneena? Pitkälle japanilaiset termit ovat kuitenkin hyviä myös siitä, että voimme ymmärtää kanssapelaajia ja suurta osaa ulkolaisesta kirjallisuudesta. Myös pidän siitä, että kegsissä vastustajani ymmärtää minua jos sanon että se ja se laitto olisi pitänyt olla sellainen ja sellainen ihan sillä termillä jonka tiedän muutenkin, eikä minun tarvitse opetella toista jota suomalainen ei kuitenkaan ymmärrä, eikä sitä ymmärrä japanilainen tai muutkaan ulkolaiset. -- Olli Markkanen |
|
| No anteeksi, puutuin kuitenkin... -- Olli Markkanen |