At line 6 changed one line |
1990 |
!1990 |
|
At line 14 changed one line |
1998 |
!1998 |
|
At line 21 changed one line |
1999 |
!1999 |
|
At line 37 changed one line |
2000 |
!2000 |
|
At line 46 changed one line |
2001 |
!2001 |
|
At line 57 changed one line |
2002 |
!2002 |
|
At line 75 changed one line |
2003 |
!2003 |
|
At line 84 added 101 lines |
|
!!Opiskelumenetelmiäni |
|
!Ammattilaispelien läpikäynti |
Olen vuoden 2002 loppusyksyn aikana käynyt läpi n. 400 ammattilaispeliä. |
Nämä pelit ovat Lee Ch'angHo ja Yu Ch'ang-hyeok kootut pelit (nämä ovat |
suurinpiirtein kaikki 90-luvun alkupuoliskon pelejä) sekä vuoden 2001 |
korealaisia ja kiinalaisia ammattilaispelejä. SGF-muodossa on tullut |
myös tietokoneella selailtua aivan viimeisimpiä pelejä. |
|
Erityisen viihdyttäviksi nykypeleistä olen havainnut mm. nuoren |
korealaisen Lee Sedolin raivoisat vaikutusvaltapelit, jotka paljastavat |
aukottomasti ammattilaispelaajien valtavan taktisen lukutaidon. |
Lee Ch'angHon peleissä taas minua on kiehtonut hänen ylittämätön tilanteen |
arviointikykynsä ja tarpeen vaatiessa luovat taktiset ratkaisut, |
jotka ovat varmasti yllättäneet vastustajan monesti. Japanilaisista |
pelaajista on minulle ainakin Kobayashi Koichilla ollut keijupölyä hänen |
avausideoidensa takia. |
|
Pelin läpikäynnillä tarkoitan 150-200 ensimmäisen laiton pelaamista |
laudalle yleensä siihen pisteeseen saakka, että loput siirrot ovat |
selvää loppupeliä ja taktista laskentaa. Kun tätä pelidiagrammien |
lukemista on harjoitellut jonkin aikaa, pystyy vähintään kahteen |
diagrammiin jaetun pelit läiskimään laudalle n. 15 minuutissa. Joskus |
pysähdyn pitemmäksikin aikaa pohtimaan tilannetta, erityisesti kun |
en ymmärrä jonkin siirron strategista merkittävyyttä. SGF-muotoisia |
pelejä en tosin usein jaksa laiskuuttani pelata laudalle. Useimmat |
kommentit, joita olen nähnyt ammattilaispelien mukana, ovat olleet |
lähes täysin hyödyttömiä kehittymisen kannalta. Hyödyllisimmillään |
kommentit ovat silloin, kun niissä esitetään vaihtoehtoisella diagrammilla |
kyseisen tilanteen normaali variaatio ja sitten voi vertailla |
pelin variaatiota tähän yleisempään ja saada näin hyödyllistä |
käsitteellistä lisäinformaatiota, joka on sovellettavissa muissakin |
peleissä. |
|
Ammattilaispeleistä oppii parhaiten muotiavauksia ja josekeita. Avauksiin |
kehittyy myös pelejä läpikäymällä sellainen yleistuntuma, että oppii |
välttämään pahimmat strategiset sudenkuopat automaattisesti. Samalla |
tapaa peleistä oppii "osmoottisesti" yleistä keskipelin luonnollista |
etenemistä ja tilanteen arviointia ainakin sen verran, että tietää |
milloin vastustajan moyo on niin iso, että invaasio on ainoa järkevä |
vaihtoehto. Myös tyypillisten josekeiden jatkosiirtojen suhteelliset |
suuruudet saavat konkreettista tuntumaa. Yleisenä strategisena periaatteena |
ammattilaispelit opettavat myös sen, että jos pitää huolta omien |
muotojen kivitehokkuudesta, niin aina lopulta jossain vaiheessa |
seuraa pelissä hyviä asioita, vaikka olisikin jäänyt varmassa alueessa |
jälkeen. |
|
Myös kikashien ja probe-siirtojen ajoitukseen ja eräänlaisiin |
go-pelin "fraaseihin" saa käsitteellisellä tasolla tuntumaa. Esimerkki |
tällaisesta fraasista, joka toistuu melkein joka pelissä on yleinen |
patterni: "Vastustaja pakottaa minut pelaamaan laiton X, mutta ajoitan |
tämän pakotuksen mahdollistamana oman pakotuksen, joka on pisteellisesti |
niin pieni, että siihen ei olisi vastattu tässä vaiheessa peliä |
muuten, mutta se tekee suoran vastaamisen vastustajan ensimmäiseen |
pakotukseen tarpeettomaksi. Vastustaja vastaa jälkimmäiseen pakotukseen, |
jonka jälkeen itse vastaan X, mutta olen saanut hyötyä oikealla ajoituksella." |
|
|
!Tsumego |
|
Taktista lukutaitoa, joka on koko pelin perusta (vaikka ei korvaa |
strategisten periaatteiden ymmärtämistä), harjoittelen tehtäviä ratkomalla. |
Jaan tehtävät kolmeen eri tyyppiin sen perusteella, mitä osa-aluetta |
lukemisesta ne kehittävät: |
|
* Visualisointi - tehtävät, joiden ratkaisu on pitkä (esim. löysät tikapuut, |
geta:t jne.), mutta todellisuudessa vähän haarautuva ja muodoiltaan |
yksinkertainen, ratkominen kehittää kykyä kuvitella go-kiviä laudalle. |
On oleellista, ettei käytä lautaa apuna tehtäviä ratkoessaan (paitsi |
silloin, kun haluaa vain oppia jonkun uuden muodon tms.), vaan |
yrittää laskea sekvenssit päässään. |
|
* Avainpisteiden hahmotus - erilaiset tesuji-tehtävät, joiden avulla oppii |
ymmärtämään erilaisia peleissä ilmestyviä yleisiä muotoja ja karsimaan |
nopeasti taktisen laskennan haaroja. On kai ilmeistä, ettei paraskaan |
pelaaja voi lukea yhtä aikaa todella leveälle ja syvälle sekvenssien |
määrän räjähdyksen takia. |
|
* Järjestelmällisyys/itsekuri - yrittää opetella laskemaan kerralla oikein |
ja täsmällisesti sekä hankalissa tilanteissa pystyä järjestelmällisesti |
käymään kaikki variaatiot läpi niin, ettei mene sekaisin. Esimerkiksi |
Ingenious Life & Death puzzles -kirjat ovat esimerkki tällaisista |
tehtävistä: Monien tehtävien ratkaisut on suunniteltu siten |
"yllättäviksi", ettei niitä käytännössä voi löytää kuin tutkimalla |
kattavasti eri variaatiot. Näissä tehtävissä on myös usein lievä |
keinotekoisuuden tuntu eikä kyseisien muotojen ulkoaopettelulla |
ole paljonkaan merkitystä normaalipelissä, jossa ko. erikoismuotoja |
esiintyy äärimmäisen harvoin, mutta kärsimätön ei näitä tehtäviä |
onnistu ratkaisemaan. |
|
!Yleistä opiskelusta |
|
Nykyisellä pelitasollani teen vielä jokaisessa pelissäni useita aika |
pahoja virheitä (jopa sellaisia, jotka itse havaitsee nopeasti pelin |
jälkianalysoinneissa) ja loppujen lopuksi hyväksi pelaajaksi ei tulla |
oppimalla tekemään säihkyvän ihmeellisiä siirtoja vaan vähentämällä |
heikkouksiaan. Tässä mielessä tehokkainta harjoittelua usein jokaiselle |
pelaajalle olisi aina heikoimman osa-alueensa tunnistaminen ja |
harjoittaminen. Toisaalta yleensä siihen on jokin syy, miksi tietty osa- |
alue on muita heikompi: sen harjoittelu ei ole yhtä haskaa :( |