| At line 2 added 65 lines |
| %%tab-2011 |
| !Japanilainen byouyomi on typeryyttä |
|
| Sellaista vain että lopetan itse yksipuolisesti kaikenlaisen osallistumiseni turnauksiin, joissa käytetään japanilaista lisäaikasysteemiä jossa on vain yksi periodi sekä se toteuttaa vain EGF:n turnausluokan minimivaatimukset pääajan osalta. Tällainen aikasysteemi on esimerkiksi JSM-turnauksessa käytetty 60min + 1x30s tai Suomen kongressin viikonlopputurnauksessa käytetty 60min + 1x20s. |
|
| Nämä ovat aivan puhdasta idiotismia ja vaikuttavat erittäin paljon pelin lopputulokseen sellaisten pelaajien kohdalla, jotka haluaisivat käyttää kaiken heille tarjotun ajan. Tämä johtuu siitä ettei ihmisen ajankäyttö ole säännöllinen, vaan ajankäyttötarve vaihtelee siirtokohtaisesti. |
|
| Syy tähän boikottiin on että hävisin JSM-2011 turnauksessa kaksi peliä ajalla johtoasemasta, koska en kyennyt kontrolloimaan 30 sekunnin aikajakson rajoituksia. Ensimmäisessä pelissä tilanne oli se että pelitilanne oli muutoin helppo ja onnistuin saavuttamaan reilun johdon, mutta olisin tarvinnut yhden yksittäisen vaikean semeai siirron lukemiseen enemmän kuin 30 sekuntia aikaa. Näin epäonnistuin suhteellisen triviaalin semeain voittamisessa. |
|
| [{Sgf src='JouniValkonen/pessi1104.sgf' align='left'}] |
| %%quote |
| ''Oheissa pelissä siirroilla 160-169 valkea hävisi suhteellisen helpon semain, koska ei ehtinyt lukea tilannetta riittävän selkeästi 30 sekunnin aikana. Peli oli tuossa tilanteessa jo muutoin helppo, joten jopa kanadalaisella olisi saanut käyttöön yksittäisen kriittisen siirron lukemiseksi minuutin tai pari. Siirrot 160 ja 162 olivat kriittisiä ja valkea olisi voittanut semain vain pelaamalla helpoimman siirron eli kytkenyt A2:sta. 30 sekunnin aikana on kuitenkin erittäin hankala hallita tällaisia kriittisiä tilanteita. Vaikka suurimpaan osaan siirroista voi vastata korrektisti tai riittävän hyvin parin sekunnin miettimisen jälkeen. Semeai-tilanteet vaativat kuitenkin tarkempaa lukemista. Japanilainen lisäaika ei tarjoa mitään joustavuutta ajankäyttöön, siksi se sotkee pelitilanteita maksimaalisesti.'' |
| /% |
|
| Toinen tapaus oli vieläkin ikävämpi, koska olin täyttämästä viimeistä damea ja en hälinän takia kuullut kellon piippausta lisäajalle siirtymisen merkiksi, joten en tiennyt ajan olevan vähissä. Näin aika loppui. Tämä voi olla ikävää toki, mutta kertoo vain sen kuinka altis japanilainen aikasysteemi yhdellä perioidilla on pelaajasta ja pelitilanteista riippumattomiin erheisiin. 5x30s olisi esimerkiksi estänyt tämän, koska kello olisi varoittanut moneen kertaan ennen ajan loppumista. Nyt kaksi varoituspiippausta vain ei ollut tarpeeksi. |
|
| Kyse ei siis ole muusta kuin pelleilystä japanilaisen lisäajan kohdalla. Varsinkin kun japanilaisen epävarmuusongelmat voitaisiin helposti korjata lisäämällä perioidien määrää. jokainen ylimääräinen perioidi lisää pelin kestoa vain 30 sekunnilla, mutta vähentää reilusti vahingossa tapahtuneen aikatappion todennäköisyyttä. |
|
| Japanilainen lisäaika on lähtökohtaisestikin huono tapa hoitaa lisäaika, koska kanadalainen on jo parempi. Kanadalainen noin 2-4 sekunnin viiveellä olisi vieläkin parempi, eli se ehkäisisi kiiretilanteita, koska kiven fyysiselle laittamiselle jää aina riittävästi aikaa. Mutta kaikkein paras olisi bonusaikajärjestelmä, jonka kanssa aikataulutus on hyvin hallittavissa, eikä se aseteta pelaajille vaatimuksia ajankäytön suhteen, jotta he saavat maksimaalisesti aikaa käyttöönsä ilman tarvetta pelata puolta peliä akuutissa aikapulassa ja vakavassa aikapaineessa. |
|
| -- Jouni, 4.4. 2011 |
|
| /% |
|
| ---- |
|
| Olen samaa mieltä tuosta japanilaisesta lisäajasta. Turha sillä on sotkea kanadalaiseen tottuneen enemmistön ajankäyttörutiineja. Nyt kun on digitaalikellot, tuo kanadalainen muutaman sekunnin viiveellä on ihan hyvä idea, koska fyysinen lauta on fyysinen lauta ja kiireessä voi tulla hosumisia ja tulkinnanvaraisia tilanteita tyyliin "sotkiko hosuminen lautatilannetta liikaa vai ei". |
|
| -- Markku, 4.4. 2011 |
|
| Lisäpiipitys kasvattanee akuutin aikapulan huomaamisen todennäköisyyttä, mutta ei ole mitään tunnettua ylärajaa sille, kuinka pitkää piipitystä voidaan vielä väittää liian vähäiseksi. En keksi muuta keinoa kuin eksplisiittinen byoyomin alkamisen julistaminen, joka täyttäisi vaatimiksen siitä, että aikapulan aina huomaa. Lisäksi pelin häviö on minusta ajan ylityksestä kohtuuton rangaistus, passaukseksi tuomitsemisen pitäisi riittää. |
|
| Kuitenkin: aikapulassa tehty lukuvirhe on virhe yhtä kaikki, ja siitä voi syyttää joko sitä joka virheen teki, tai sitä, joka aikapulaan hankkiutui. Ja jos hälinä todella esti sinua kuulemasta kellon piipitystä, normaali reaktio on tuomarin apuun pyytäminen. Arvoturnaus ei ole sellainen paikka, jossa kaikki epäreiluudet täytyisi mukisematta niellä. |
|
| -- [Bass], 4.4. 2011 |
|
| Voisi tilannetta tarkentaa, että kyseisessä hälinässä melutaso ei ollut niin oleellinen, vaan se että hälinän laatu oli sellainen että se söi minun huomioni oman pelin sijaan viereisen pöydän tapahtumiin. |
|
| Oleellisesti ei mielestäni ole piippausten lukumäärä, koska piippaukset häiritsevät viereisten pöytien pelaajia, vaan kuinka kauan on aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin. Kanadalaisessa esimerkiksi siitä kun siirrytään lisäajalle, kestää vielä 5min ennen ajan varsinaista loppumista. Samoin bonusajalla pelatessa usein on vähintään 5 min aikaa jäljellä, ja jos on vähemmän, täytyy jo huomioida aktiivisesti kelloa. |
|
| Itse olen tuomariasioita vastaan ihan siitä syystä, että hommat pitää suunnitella niin että se minimoi tuomarin tarpeen ylipäänsä ja erityisesti en halua moittia niitä jotka aiheuttivat hälyä vaikka pelejä on kesken, koska mielestäni hälinä kuuluu osaltaan turnausympäristöön koska ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä (mutta siitä voi ja pitääkin kuitenkin huomauttaa toisinaan). |
|
| Passauksen tuomitseminen on toki myös mahdollista ja loogista. Ainakin se voi eliminoida osan kellohässeistä. Vaikkakin olen sitä mieltä että kyse on vain buranasta nuhakuumeeseen eikä itse taudin parantamisesta. |
|
| %%quote |
| Bass: aikapulassa tehty lukuvirhe on virhe yhtä kaikki, ja siitä voi syyttää joko sitä joka virheen teki, tai sitä, joka aikapulaan hankkiutui. |
| /% |
| Juuri tämä on se syy miksi aloitin japanilaisen lisäajan boikotoimisen turnausolosuhteissa, koska minusta aikasysteemi pitää suunnitella siten, että jos haluaa saada maksimaalisesti tai edes EGF A-luokan vaatimukset (75min) täyttävää aikaa käyttöön, ei voida vaatia pelaajia pelaamaan 60-120 siirtoa vakavassa aikapulassa. |
|
| -- Jouni, 5.4. 2011 |
|
| EGF:n A-luokkaan ei vaadita, että aikaa olisi 75 minuuttia käytössä, vaan että funktio, joka lasketaan pääajasta ja lisäajasta antaa tulokseksi vähintään 75 minuuttuia. |
|
| -- [Matti] 5.4.2011 |
|
| Matti, tuon sinun kommenttisi informaatiosisältö on täsmälleen nollan arvoinen. Ilmeisesti et osaa lainkaan hahmottaa kvaliteettia, kuten ei ole osannut sekään, joka on laatinut noin järjettömän »funktion» käytettävissä olevan ajan laskemiseksi. Lisäksi sinulla on paha tapa saivarrella, enkä näe miten ihmeessä tuollaiset kommentit mitenkään edistäisivät yhtään mitään, muuta kuin ärsyttävät keskustelijoita. |
|
| -- Jouni, 5.4. 2011 |
|
| Vastaan, vaikka tässä on esitetty henkilöä koskevia argumentteja. En tiedä mitä tarkoitat kvaliteetin hahmottamisella, joten on mahdollista, etten ole sellaista osannut tehdä. |
|
| Yritän selittää asian tarkemmin. Kun EGF:n kokouksessa päätettiin ottaa nykyinen ratingjärjestemä käyttöön asiasta oli kirjallinen esitys jaettuna kokousedustajille. Peliajoista ei ollut mitään mainintaa eli kaikki turnaukset olivat samanarvoisia. Asian esittelijä yllättäen suullisesti esitti, että mukaan otettavien turnausten peliajan pitää olla vähintään tunti. Tämä kirjattiin päätökseen. Byoyomista ei sanottu muuta kuin että sellainen piti olla. Järjestin sitten Suomessa turnauksen, jonka peliaika oli hieman alle tunnin, koska en halunnut sitä ratingiin. Cieply otti sen mukaan. Hän oli ottanut mukaan muitakin turnauksia, joiden peliaika oli alle tunnin. Analyysi osoitti, että pelaajan suoritustason vaihtelu kasvaa, kun peliaika lyhenee. Luokituspainokerroin olisi voitu määrätä peliajan jatkuvaksi funktioksi, mutta käytännön syistä päädyttiin kolmeen turnausluokkaan. Kanadalainen byoyomi oli tuolloin verraten uusi tulokas ja piti keksiä, miten se otetaan huomioon. EGF:n turnausluokat ja kertoimet on määritelty niin, että rating-luvun varianssi on likimain sama pelasi minkä luokan turnauksia tahansa. Turnausluokka ei sisällä lupausta, että pelaaja pystyisi käyttämään tietyn määrän aikaa. |
|
| -- [Matti] 6.4.2011 |
|
| At line 69 added one line |
|
| At line 60 changed one line |
| Voit uploadata niitä EGD:n sgf-arkistoon. Voin sieltä ne kyllä hakea.^^ |
| Nähtävästi EGD:n sgf uploadaus ei toimi, joten kai sen voisi tehdä. Se olisi kuitenkin varsin pieni juttu, mutta varmasti hyödyllinen. |
| At line 130 added 18 lines |
| Tää EGD on uus juttu mulle. Katselin nopeasti sitä, niin ilmeisesti pelaaja itse voi uppia SGF omaan peliinsä. Oli siellä jotain vanhoja pelejä. Mut jos ei ulkopuolinen voi upata niin ei mahda mitään. |
|
| Olis hyvä, jos toiminnallisuus olisi paikalla Parsassa, niin uuden pelin myötä se on kivuton homma niitä tiputella yks kerrallaan. Ei vanhoja tartte välttämättä jos intoa ei löydy. En itse ainakaan jaksa sellaista hommaa. |
|
| -- "ordtcn"+1 |
|
| Sgf-upille plussaa mut voisitko laittaa sen melko ylös. Sen olemassaoloa on vaikea huomata, kun se on paennut sivun alaosaan, jonne päästäkseen täytyy urakalla vierittää ikkunaa. |
|
| -- seudo |
|
| Voin integroida tämän tänne wikiin, jos sulla on olemassa jonkinasteinen API. :-) |
|
| -- JanneJalkanen |
|
| Ei taida olla, kun en tiedä edes mitä Api tarkoittaa muuten kuin mitä juuri äsken luin Suomi-wikipediasta. Katsellaan sitä ehkä joskus jos saan systeemin edes jotenkin bugittomasti ja yleisesti toimimaan. Toistaiseksi toiminta on varsin epävakaata ja eikä laskenta tapahdu virheettömästi yleisissä tapauksissa. Ja myös data mitä ihmiset EGD:hen laittavat ei ole läheskään aina turnaustuloksien valossa luotettavaa, eikä ole ilmoitettu mitä kriteereitä järjestyksessä on käytetty itse turnauksessa. |
|
| -- Jouni |
|