Add new attachment

Only authorized users are allowed to upload new attachments.

List of attachments

Kind Attachment Name Size Version Date Modified Author Change note
sgf
Joonas-Jouni-2013-B+res.sgf 0.9 kB 1 09-Jun-2013 11:59 Jouni Valkonen Takapotku neljäs kierros tappio
sgf
Jouni-Antti-2013-B+res.sgf 0.8 kB 1 09-Jun-2013 11:58 Jouni Valkonen Takapotku kolmas kierros voitto
sgf
Jouni-Sami-2013-B+res.sgf 1.4 kB 1 09-Jun-2013 11:57 Jouni Valkonen eka kierros voitto
sgf
bang-jouni-r4.sgf 1.4 kB 1 07-Feb-2016 19:16 37.33.48.202 HelOp2016.r4 bang-jouni 0-1
sgf
eerika1204.sgf 10.6 kB 1 23-Apr-2012 19:15 Jouni Valkonen JSM r.3 vs. Eerika Norvio
sgf
henry-jouni-2013-b+res.sgf 1.2 kB 1 09-Jun-2013 17:33 Jouni Valkonen takapotkun viides kierros tappio
sgf
joonas1204.sgf 1.7 kB 1 23-Apr-2012 19:17 Jouni Valkonen JSM r.5 vs. Joonas Ylönen
sgf
jouni-arto-r1.sgf 0.6 kB 1 06-Feb-2016 13:43 37.33.48.202 HelOp2016.r1 jouni-arto 1-0
sgf
jouni-henry-r3.sgf 1.1 kB 1 07-Feb-2016 13:51 37.33.48.202 HelOp2016.r3 jouni-henry 1-0
sgf
kiyoshi09.sgf 1.4 kB 1 03-Aug-2009 15:21 Jouni Valkonen EGC 6. kierros
sgf
mika1204.sgf 1.0 kB 1 23-Apr-2012 19:13 Jouni Valkonen JSM r.2 vs. Mika Niskala
sgf
ming09.sgf 1.1 kB 1 29-Jul-2009 18:28 Jouni Valkonen EGC 3.kierros
sgf
olli1204.sgf 1.8 kB 1 23-Apr-2012 19:16 Jouni Valkonen JSM r.4 vs. Olli Pulkkinen
sgf
pekka1204.sgf 1.4 kB 1 23-Apr-2012 19:12 Jouni Valkonen JSM r.1 vs. Pekka Keipi
sgf
pempu-jouni-r2.sgf 1.6 kB 1 07-Feb-2016 19:17 37.33.48.202 HelOp2016.r2 jouni-pempu 0-1
sgf
pessi1104.sgf 1.2 kB 1 04-Apr-2011 17:45 Jouni Valkonen jsm round 1

This page (revision-147) was last changed on 14-Mar-2017 21:59 by Jouni Valkonen  

This page was created on 14-Jun-2007 01:10 by Jouni Valkonen

Only authorized users are allowed to rename pages.

Only authorized users are allowed to delete pages.

Difference between version and

At line 11 changed 2 lines
Japaninkielen luonteeseen kuuluu, kuten myös suomenkielen, että sitä lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Kuin myös japanin aakkosissa on erilaisia äänteitä vain vähän, joten suomalaisella aakkostolla ei tule erityisen suuria ongelmia käsitellä kaikkia japanin äänteitä. Tiedämme myös että englanti erityisesti mutta myös monet muut eurooppalaiset kielet eivät tällaista yhteyttä noudata sekä lausutussa kielessä aakkosia on monin verroin enemmän kuin puhutussa kielessä. Tästä seuraa sitten ongelmaksi se että englantilainen tapa kirjoittaa japania särkee tämän yhteyden puhutun kielen ja kirjoitetun kielen väliltä. Erityisesti kohteena on pitkät vokaalit joiden ilmaiseminen on jätetty englanninkielisestä translitteroinnista kokonaan pois. Tämä on ymmärrettävää koska jos amerikkalainen näkee sanan "joseki" hän luonnostaan lausuu sen "jousekih" tjsp., mutta jos suomalainen näkee sanan "joseki", niin hän lausuu sen muodossa "joseki" tai jos kyse on ihmisestä joka haluaa olla hiukan perillä englannin äänteistä, hän lausuu sen muodossa "zoseki", mutta mitään luonnollisia vokaalin pidennyksiä ei tapahdu, mikä tekee ääntämisestä palikkamaista. \\
      Japanilainen muoto 定石 (じょうせき) kuitenkin kirjoitetaan oikeasti muodossa "jouseki", ja lausuu muodossa "jooseki". "ou" äännetään pitkänä vokaalina. Tämän on hassua. Koska muutkaan gootermit eivät tule japanista suoraan vaan ne kierrätetään englannin kautta, joten jokaisesta gootermistä joissa alkujaan oli äänteet "oo" tai "uu" on degeneroitunut tässä kierrätyksessä muotoon oo --> o ja uu --> u. Koska tiedätään että japanissa on myös paljon lyhyitä "o" ja "u" äänteitä, niin on tilanne kovin hassu suomalaisen näkökulmasta, koska suomalainen on tottunut lausumaan kieltä lähes samalla tavoin kuin kirjoittaa sitä.\\
Niin japaninkielen, kuin myös suomenkielen luonteeseen kuuluu, että sitä lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Samankaltaisuuksia on myös japanin aakkosissa eli erilaisia äänteitä on vain vähän, joten suomalaisella aakkostolla ei tule erityisen suuria ongelmia käsitellä kaikkia japanin äänteitä. Tiedämme myös että englanti erityisesti mutta myös monet muut eurooppalaiset kielet eivät tällaista yhteyttä noudata sekä näiden lausutussa kielessä on äänteitä monin verroin enemmän kuin kirjoitetussa kielessä on aakkosia. Tästä seuraa sitten ongelmaksi se että englantilainen tapa kirjoittaa japania särkee tämän yhteyden puhutun kielen ja kirjoitetun kielen väliltä. Erityisesti kohteena on pitkät vokaalit, joiden ilmaiseminen on jätetty englanninkielisestä translitteroinnista kokonaan pois. Tämä on ymmärrettävää, koska jos amerikkalainen näkee sanan "joseki" hän luonnostaan lausuu sen "jousekíh" tjsp., mutta jos suomalainen näkee sanan "joseki", niin hän lausuu sen muodossa "joseki" tai jos kyse on ihmisestä, joka haluaa olla hiukan perillä englannin äänteistä, hän lausuu sen muodossa "zoseki", mutta mitään luonnollisia vokaalin pidennyksiä ei tapahdu, mikä tekee ääntämisestä palikkamaista. \\
      Japanilainen muoto 定石 (じょうせき) kuitenkin kirjoitetaan oikeasti muodossa "jouseki", ja lausuu muodossa "jooseki". "ou" äännetään pitkänä vokaalina. Tämän on hassua. Koska muutkaan gootermit eivät tule japanista suoraan vaan ne kierrätetään englannin kautta, joten jokainen gootermi, joissa alkujaan oli äänteet "oo" tai "uu" on degeneroitunut tässä kierrätyksessä muotoon oo --> o ja uu --> u. Koska tiedätään että japanissa on myös paljon lyhyitä "o" ja "u" äänteitä, niin on tilanne kovin hassu suomalaisen näkökulmasta, koska suomalainen on tottunut lausumaan kieltä lähes samalla tavoin kuin kirjoittaa sitä.\\
At line 14 changed 3 lines
      Pitkissä vokaaleissa ei ole suomalaiselle mitään ongelmia lausua ja tässäkin lauseessa on kuusi pitkää vokaalia. Ongelmia sen sijaan tuottaa jotkut äänteet, joita on hankala ilmaista suomalaisilla aakkosilla. Tällaisia äänteitä ovat "joo" ja "choo" sekä "zoo". Näitä on suomalaisten on kovin hankala kirjoittaa. Joon ja choon virallinen suositeltu suomalainen lausumistapa olisi "tšoo" ja "džoo" mutta näitä ei missään näe käytettävän ja erityisesti oma kahden kjuun japaninkielikorvani ei pysty erottamaan näitä äänteitä muutenkaan kuin kontekstistaan, koska molempien äänteiden japanilaisessa lausumisessa on niin paljon vaihteluita että ne lomittuvat helposti keskenään. Molempien ääntämiseen suomenkielen äänne "z" on mielestäni riittävän lähellä eli zuubango. juu-äänteen tapauksessa zetaa voi hiukan soinnillistaa ja choo äänteen tapauksessa zetan voi jättää suomalaiseen muotoonsa mikä se on esimerkiksi pizzaa tilattaessa. Japanin "zoo" äänne on sitten hankala koska se tarkoittaa soinnillista äs-äännettä, jollaiselle ei suomenkielessä ole mitään tapaa kirjoittaa. Toisaalta, eipä suomalaisen kielikorva ole edes kovin hyvä erottamaan sanoja "mokuhazushi" ja "mokuhasushi" saatikka että hän osaisi lausua noista ensimmäisen. Noista jälkimmäinen on parempi muoto suomalaiselle, erityisesti jos yrittää lausua zetaa niin kuin zeta suomessa yleensä lausutaan.\\
      Muita ongelmia ei japanin ääntämisessä ole muistaa vain että "Hayashi" kirjoitettaisiin suomeksi "Hajashi".\\
      Normaalisti englanninkielessä käytetään degeneroitua hebonshikia (so. japanin kirjoitustapa eli roomaji), koska hebonshikiin oikeasti kuuluisi pitkien vokaalien ilmaiseminen, mutta joku valopää aikanaan keksi että ilmaistaan ne yläviivoilla, joita ei sitten kirjoituskoneiden keksimisen jälkeen enää aivan triviaalisti pystyttykään kirjoittamaan, joten yläviivat sitten vain jätettiin pois. Nyt Wikipedia on yrittänyt elvyttää pitkiä vokaaleita käytettäväksi ja ilmaisee niitä yläviivoilla. Samoin animekulttuuri on aika johdonmukainen niiden käytössä. Virallinen kulttuuri jostain syystä haluaa kuitenkin vielä pitäytyä kirjoituskoneiden aikakaudessa eikä se suostu myöntämään että aikanaan tehtiin valtavia kulttuurisia virheitä. Mielestäni on turha pitäytyä vanhoissa virheissä, vaan Laurinkin olisi syytä hieman miettiä asioita eikä vain itsepäisesti yrittää puolustaa tekemiään virheitä julkaisemassaan kirjassa. Jos jokin asia on vakiintunut väärin, kuten Oosaka muodossa "osaka" ei tämä ole perustelu etteikö virheitä sitten tarvitsisi korjata. Tehtyjä virheitä saa myöntää (Lauri) ja erityisesti niitä saa jälkikäteenkin korjata. \\
      Pitkissä vokaaleissa ei ole suomalaiselle mitään ongelmia lausua ja tässäkin lauseessa on kuusi pitkää vokaalia. Ongelmia sen sijaan tuottaa jotkut äänteet, joita on hankala ilmaista suomalaisilla aakkosilla. Tällaisia äänteitä ovat "joo" ja "choo" sekä "zoo". Näitä on suomalaisten on kovin hankala kirjoittaa. Joon ja choon virallinen suositeltu suomalainen lausumistapa olisi "tšoo" ja "džoo" mutta näitä ei missään näe käytettävän ja erityisesti oma kahden kjuun japanin kielikorvani ei pysty erottamaan näitä äänteitä muutenkaan kuin kontekstistaan, koska molempien äänteiden japanilaisessa lausumisessa on niin paljon vaihteluita että ne lomittuvat helposti keskenään. Molempien ääntämiseen suomenkielen äänne "z" on mielestäni riittävän lähellä eli zuubango. juu-äänteen tapauksessa zetaa voi hiukan soinnillistaa ja choo äänteen tapauksessa zetan voi jättää suomalaiseen muotoonsa mikä se on esimerkiksi pizzaa tilattaessa. Japanin "zoo" äänne on sitten hankala koska se tarkoittaa soinnillista äs-äännettä, jollaiselle ei suomenkielessä ole mitään tapaa kirjoittaa. Toisaalta, eipä suomalaisen kielikorva ole edes kovin hyvä erottamaan sanoja "mokuhazushi" ja "mokuhasushi" saatikka että hän osaisi lausua näistä ensimmäisen. Noista jälkimmäinen on parempi muoto suomalaiselle, erityisesti jos yrittää lausua zetaa niin kuin zeta suomessa yleensä lausutaan.\\
      Muita ongelmia ei japanin ääntämisessä ole, kunhan vain muistaa että "Hayashi" kirjoitettaisiin suomeksi "Hajashi".\\
      Normaalisti englanninkielessä käytetään degeneroitua hebonshikia (so. japanin kirjoitustapa eli [roomaji|http://en.wikipedia.org/wiki/Roomaji]), jossa pitkien vokaalien ilmaiseminen on jätetty pois. Hebonshikiin oikeasti kuuluisi pitkien vokaalien ilmaiseminen, mutta joku valopää aikanaan keksi että ilmaistaan ne yläviivoilla, joita ei sitten kirjoituskoneiden keksimisen jälkeen enää aivan triviaalisti pystyttykään kirjoittamaan, joten yläviivat sitten vain unohtuivat pois. Nyt Wikipedia on yrittänyt elvyttää pitkiä vokaaleita käytettäväksi ja ilmaisee niitä yläviivoilla. Samoin animekulttuuri on aika johdonmukainen niiden käytössä. Virallinen kulttuuri jostain syystä haluaa kuitenkin vielä pitäytyä kirjoituskoneiden aikakaudessa eikä se suostu myöntämään että aikanaan tehtiin valtavia kulttuurisia virheitä. Mielestäni on turha pitäytyä vanhoissa virheissä, vaan Laurinkin olisi syytä hieman miettiä asioita eikä vain itsepäisesti yrittää puolustaa tekemiään virheitä julkaisemassaan kirjassa. Jos jokin asia on vakiintunut väärin, kuten Oosaka muodossa "osaka" ei tämä ole perustelu etteikö virheitä sitten tarvitsisi korjata. Tehtyjä virheitä saa myöntää (Lauri) ja erityisesti niitä saa jälkikäteenkin korjata. \\
Version Date Modified Size Author Changes ... Change note
147 14-Mar-2017 21:59 17.585 kB Jouni Valkonen to previous Vanhentunutta tietoa pois
146 16-Apr-2012 02:10 19.113 kB Jouni Valkonen to previous | to last šakkiturnaus 3/5 +32 ja pelikirjaukset
145 08-Mar-2012 12:16 18.74 kB Jouni Valkonen to previous | to last Kani6:n kirjaukset. ­4. kierroksen peli prokommenteilla!
144 12-Dec-2011 13:13 18.183 kB Jouni Valkonen to previous | to last New Chess Result Server
143 28-Nov-2011 05:10 21.332 kB Jouni Valkonen to previous | to last pari turnausta. Selo nousi yli 1600
142 19-Sep-2011 16:16 20.549 kB Jouni Valkonen to previous | to last 3 turnausta + kasa kirjauksia
141 19-Sep-2011 15:56 20.134 kB Jouni Valkonen to previous | to last 3 turnausta + kasa kirjauksia
« This page (revision-147) was last changed on 14-Mar-2017 21:59 by Jouni Valkonen