Siirsin keskustelun tänne jotta varsinainen sarjasivu ei paisuisi turhan isoksi (ja täytyyhän Turkusarjallakin oma keskustelu sivu olla) -- Johis
Oletetaan 15k ja 18k pelaavat keskenään yhden pelin. Koska pelaajien välinen piste-ero on nolla, pelataan peli tasa-avauksella. Hyvin suurella todennäköisyydellä 15k voittaa pelin. Tämän jälkeen pistetilanne on 1 ja -1. Kun tämä toistetaan tarpeeksi monta kertaa, saavutetaan pidemmän päälle kyllä tasapaino, mutta siinä vaiheessa 15k -pelaajan tasoitus on noussut puolellatoista, ja 18k vastaavasti laskenut puolellatoista. Koska tämän pelaajan hypoteettinen pisteluku tässä vaiheessa on -7,5, on hänen vahvuutensa 16k.
Eli ehdottaisin, että alle 15k pelaajille annettaisiin negatiivinen pisteluku, tai sitten siirrettäisin koko pistejärjestelmää tarpeeksi ylöspäin ettei kenelläkkään tule miinus-pisteitä. --Markus
Niin en varmasti tiedä miksi juuri 15k on nollakohta, mutta koska sarja on tarkoitettu Hayashin jäsenille niin enpä ainakaan viime vuonna muista yhdenkään alle 15k jäsenmaksua maksaneen. Toisaalta voisi ehkä olla hyvä miettiä tilannetta jos kuitenkin käy niin että väliltä 30-16k tulee jäseniä ja halukkaita osallistujia. -- Johis
On tähän syitäkin. Ensiksikin pelaajilla ei ole tapana pysyä kovin pitkään 15 kyun pimeällä puolella. Koska järjestelmä on ainakin toistaiseksi sellainen, että yksi peli muuttaa pisteitä vain sen yhden molemmille, jostain -25 pisteestä plussalle nouseminen kestäisi turhan kauan, ja samalla järjestelmän pisteet inflatoituvat hirveällä vauhdilla ja nilkiltä turpaansa ottavia pelaajia kyrsii. --Antti
Niin tosiaan tuli esiin kysymys että saako turkusarjan aikana pelaajat luokituskorotuksista 5 pistettä? --Jesse
Eivät saa, paitsi jos korotus tulee ennen kuin on pelannut sarjassa yhtään peliä. Luokituksia käytettiin sarjan käyntiin polkaisemiseen, mutta nyt ne unohdetaan. Sarjan pisteitä ei ole tarkoitus pitää millään tavalla yhteneväisinä luokitusten vaan pelisuoritusten kanssa. Luokitukset antoivat "hyvät" lähtötasot, mutta nyt ne on tarkoitus unohtaa. --Jaakko
Ahaa. No siinä piili sitten tämä minun väärinkäsitykseni. --Markus
Koska tasa-avauksissa mustan ja valkean voitot näyttäisivät menevän selkeästi mustalle (31/23), turkusarjassa tulisi mielestäni komin arvo nostaa seitsemään pisteeseen. Tämä mahdollistaisi tasapelin myös tasa-avauksissa, joten se senkin puolesta sopisi turkusarjan luonteeseen paremmin. --Jouni
Turkusarjan säännöillä toimiva systeemi olisi mainio luokitusdatan tuottamiseen myös meillä Tampereella. Olisiko mahdollista, että myös tamperelaiset pääsisivät mukaan systeemiin?
-- Markku Jantunen, 19.1. 2007
Markku, ota yhteyttä Turkusarjan ylläpitäjään, osoite on teansa (a) utu (piste) fi.
-- Tero, 19.1.2007
Turkusarja 2.0#
Kun lähetään suunnittelemaan menestyksellisen Turkusarjan seuraajaa, niin seuraavia seikkoja voitaisiin ottaa huomioon. Mielestäni IGS:ssä on varsin kompakti ja näppärä luokitusjärjestelmä. Siellä voitosta saa sata pistettä ja tappiosta menettää sata pistettä. Tätä voidaan kompensoida kertoimilla sen mukaan onko kyse alitasoitetusta pelistä. Pisteluku skaalataan sitten kyuu-dan asteikolle ja koska IGS:ssä on puolikkaat kyuut käytössä niin kahden kyuun erotus luokituksissa tarkoittaa sitä että musta saa kahden apukiven lisäksi 6 pisteen komin. Nykyisinhän turkusarjassa kahden kyuun ero tarkoittaa oikeasti 1,5 kyuun eroa tasoituksessa, mikä on varsin hassua. IGS:n luokitussysteemi on näppärä ja yksinkertainen, mutta ehdottoman tarkka ja siihen voi tutustua tuolla. IGS rating system
Toinen huomionarvoinen seikka voisi olla, että olisi pelillisesti parempi, että apukivet asetettaisiin oletusarvoisesti kyuu-lukujen erotus miinus kaksi. Jos siis 3 kyuu ja 4 kyuu pelaavat keskenään niin sen sijaan että he pelaisivat yhdellä tasoituskivellä, niin he pelaisivat nigirin ja luokitus ero kompensoitaisiin tilastollisesti siten että 4 kyuu voittaessaan saisi esimerkiksi 120 pistettä ja 3 kyuu voittaessaan 80 pistettä. Tilastomatemaatikot voivat sitten hienosäätää tarvittavat tasoituskertoimet, joihin löytynee EGF:n tietokannoista aivan riittävästi materiaalia. Tällainen tilastollinen tasoitus on tietenkin pelillisesti mielekkäämpi kuin apukivillä kompensoiminen, sillä luokituseroon perustuvat tasoitukset johtavat siihen, että pelit eivät ole älyllisesti kovinkaan inspiroivia, johtuen siitä että ne kannustavat trikittämiseen ja ylipelaamiseen. Alitasoitetussa pelissä puolestaan saa paremman tuloksen aikaiseksi jos pelaa hyvää ja solidia muotoa eli toisin sanoen eleganttia Gota, josta heikompi osapuolikin voi jotain oppia.
Nykyisin turkusarjapisteet ovat kovin hankala muistaa sillä ne vaihtelevat nopeasti ja käytännössä ne on tarkistettava ennen jokaista peliä, jotta tasoitukset menevät oikein. Turkusarjassa tarvitaan viisi voittoa yhden kyuun nousuun kun IGS:ssä se vaihtelee 10-20 voiton välillä siten että DD-kyuun luokitus muuttuu nopeammin kuin dan-luokitukset. Luultavasti jotain näiden välillä olisi hyvä skaala Suomen mittakaavaan. Kuitenkin että sillä jos nyt muistaa oman luokituksensa esim. 4 kyuu, niin sitten voi riittävän hyvin laittaa tasoitukset ja jos nyt yhden illan pelien aikana luokitusero muuttuisikin, niin järjestelmä osaisi asettaa korrektin tilastollisesti kompensoidun tasoituksen ja antaa sitten korrektin pisteiden lisääntymisen tai vähentymisen. Eli huomionarvoista on huomata että tasoituksia Gossa voi antaa tasoituskivien lisäksi myös tilastollisesti luokitusteorian mukaisesti.
Lisäksi järjestelmä voisi ottaa huomioon myös sen että jos pelaaja pelaa esimerkiksi kaksi Turkusarja 2.0 peliä kuukaudessa, niin tämän luokitus liikkuisi nopeammin kuin sellaisen joka pelaa 20 turkkaria kuukaudessa. Tämä tietenkin auttaa niitä joilla alhainen peliaktiivisuus pitämään luokitus kohdallaan. Kahden kiven vähennys tasoituksissa puolestaan auttaa pitämään nopeasti kehittyvien luokituksen kohdallaan. Lisäksi IGS:n promootio ja demootio -tasojen eroavaisuudet auttavat mukavasti stabiloimaan tasoitusjärjestelmää.
Myöhemmin tämä mahdollistaa luopumisen nykyisin käytössä olevasta subjektiivisesta ja riitoja aiheuttavasta mutu-luokitusjärjestelmästä, jossa jokaisella Dan-sedällä tuntuu olevan toisilleen täysin vastakkaiset näkemykset siitä ketä tulisi korottaa ja kuinka paljon. Ainakin Turun Dan-setien keskuuteen mahtuu ainakin 2 kyuun verran näkemyseroja siitä kuinka vahva 1 kyuu oikeasti on. Ja tarvinnekko mainita sitä, että tämän vuotisten Takapotkujen korotuspolitiikka oli täydellinen fiasko.
Kiitoksia aktiivisuudestasi, Jouni. Turkusarjaa luodessa ja sen alkuaikoina oli aika lailla keskustelua siitä, millainen pistelaskusysteemi olisi mahdollisimman mielekäs. Nykyiseen tapaan päädyttiin muun muassa sen kaikinpuolisen helppouden takia. Pelaajan tarvitsee muistaa vain omat pisteensä (korkeintaan kaksi numeroa), ja hän tietää heti pelin pelattuaan uuden pistemääränsä, koska ei ole hankalia laskukaavoja. Miinuspuolena on tosiaan tietyn tasoituskivimäärän pakollisuus. Jos moni pelaaja sitä haluaa, pistelaskusysteemin vaihtamisen mahdollisuutta mietitään. Kelvollinen tarkkuus ja maksimaalinen helppous ovat minusta hyvä yhdistelmä, mutta pelaajien mielipiteitä tietysti kuunnellaan.
Turun dan-setien joukossa vallitsevista 2 kiven näkemyseroista haluaisin esimerkkejä, koska en ymmärtänyt keneen 1 kyuhun viitataan. Oman muistini mukaan näkemyserot ovat harvinainen poikkeus, eikä silloinkaan ole ollut kysymys kuin siitä, kummalle puolelle rajatapauksessa kallistutaan. Turun dan-sedillä on tällä hetkellä korotusoikeuksia 3 kyuhun asti, ja jos sinulla on mielessä joku joka tarvitsee korotuksen 3 kyuhun tai alemmas, lähetä ihmeessä sähköpostia. Takapotkun korotuspolitiikka oli minustakin fiasko, mutta se johtuu luokituskomitean omituisesta toiminnasta ja siitä on syytä puhua jollakin sivulla jonka otsikko ei ole Turkusarja Keskustelu.
-- AnttiSoukka