Jatkot tänne.

Mutuun luottaminen luokituksissa yleisenä asiana sinänsä, luotettavan aineiston puutteessa on hyvin hankala käyttää muutakaan. Enkä minä ainakaan ole vielä nähnyt ensimmäistäkään realistista syytä uskoa että muusta kuin turnaustuloksista olisi saatavissa luotettavaa materiaalia.

Erityisenä ongelmana ovat materiaalin vertailukelpoisuus (turnaukset vastaan muu data) ja pelaajien luokitusten muutokset ajan funktiona. Vertailukelpoisuusvaatimuksen pitäisi olla itsestään selvyys, mutta niin kauan kuin aikatekijä jätetään huomiotta -- ja se pitää huomioida kaikin osin joka osa-aineistossa -- meikäläinen pitää materiaalia riittävän epäluotettavana ettei siitä olisi kuin viitteiksi.

Lisäviitteitä taas ei erityisesti tarvita, koska turnaustulokset itse antavat runsaasti viitteitä siihen, että ketä pitää tarkkailla. Saattaa hämmästyttää asiaa tuntemattomia, mutta vastustaja-analyysi ja tulosanalyysi useamman turnauksen yli ovat rutiinitoimenpiteitä luokituskomitean arvioidessa korotustarpeita, erityisesti vahvimpien pelaajien oslta. Ja ovat olleet sitä jo vuosikausia.

Sinänsä kehottaisin Markkua varovaisuuteen kun, tutkaillaan eri turnausten parituksia, ja erityisesti Takapotkun kanssa. Nykypäivänä kaikki turnaukset joita meikäläinen parittaa sisältävät ainakin joitakin kommervenkkejä ja käsiparituksia, joiden takoitus on joko paritusten optimointi samanlaisia turnauksia silmällä pitäen tai jonkun muun sekundääripäämäärän saavuttaminen kuten esimerkiksi luokitusdatan maksimointi. Näitä en ole kuitenkaan koskaan tullut dokumentoineeksi, eikä niistä juuri tule julkisesti kerrottuakaan. Tosiasia kuitenkin on, että meikäläinen on tyypillisesti virittänyt paritusta hieman, etenkin kun en oikein pidä Gerlachin ohjelmaansa koodamista piilopäämääristä. Täynnee vielä huomauttaa, että nämä peukaloidut paritukset eivät yleensä huononna paritusta sinänsä, vaan pikemminkin tarpeen osuessa meikäläinen yliajaa Gerlachin piilopäämäärät joiltain osin omillaan.

Samoin olisin Markkuna varovainen yleistämään EGF:n voittotodennäköisyystaulukkoa, joka toki on sekä luotettava että tilastollisesti vahva aineisto, koska on tuntematonta että kuinka realistisia ovat pelaajien luokitukset heidän tullessaan turnaukseen. Outlierien määrän ollessa tuntematon, erityisesti aineiston rajatapauksista (isot luokituserot peleissä) tehdyt väitteet ovat hyvin riskialttiita.

Toki on huomattava että ainakin kaksi markun arvauksista osui oikeaan: Petri on ollut pitkään pelaamatta, ja että korotusten selvittäminen kiireellä huonontaa tuloksia, erityisesti koska/jos/kun turnauspaikalla ei ole käytettävissä turnaustuloshistoriaa (esmes Internet-yhteyttä.) Itse asiassa ei ollut ollenkaan hullumpi asia etten PoGo Openissa julistanut korotuksia paikan päällä, vaan ne löytyivät vasta tänne viedystä tuloslistasta.

Huomautan vielä, että katson aiemman väitteeni tasoitusturnausten luokitusmateriaalia huonontavasta luonteesta oikeaksi ja PoGo Openin sekä Jaakko Munkin vahvistamiksi -- mutten vielä suinkaan toteen näytetyksi. Esmes PoGo Openissa kahden kiven alitasoitus teki 50% peleistä luokitusmateriaaliksi kelpaamatonta, koska olivat valkeina alitasoituksella pelattuja. Kaiva siitä nyt sitten jotain, kun pelaajat pelasivat pääsääntöisesti 3-4 peliä joilla oli jotain väliä tältä kannalta. Asia tietty heijastui korotusten määrään ja suuruuksiin.

-- DonOlli, 7.4.