Sääntötyöryhmässä tuli puheeksi liiton kokousten määrä vuodessa. Nykyään kokouksia on yksi, mutta voitaisiinko siirtyä kahteen kokoukseen vuodessa? Asioiden jako olisi silloin PRH:n sääntömalli IV:n mukaan seuraava:

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Muutos olisi hyvä ihan käytännön asioiden takia. Nykyään uusi hallitus valitaan vuosikokouksessa keväällä, ja vanha hallitus tekee alkuvuoden aikana raha-asioita koskevia päätöksiä, joista kuitenkin uusi hallitus on vastuussa kun katsotaan tilikauden tulosta. Yksi mahdollinen ongelmatilanne kahden kokouksen mallissa voi olla se, ettei paikalle saada tarpeeksi pelaajia, mutta en usko sen olevan kynnyskysymys, jos liiton kokous järjestettäisiin aina jonkin ison turnauksen yhteydessä (esim. Takapotku keväällä ja Kani6 syksyllä olisivat hyviä vaihtoehtoja).

Kertokaahan mielipiteitänne, niin olisi helpompi jatkaa sääntöjen kirjoittamista. :)

--Suvi

-- Gardan

me too.

-- Werfeus

Eteläsuomalaisille asia ei liene ongelma. Kiinnostaisi tietää, mitä kauempana asuvat ajattelevat.

-- Matti

Huomioitavan arvoista on, että kokoukset järjestettäisiin, joka tapauksessa suurten kansallisten turnausten yhteydessä. Keväällä on Takapotkua ja Joukkue-SM:iä ja syksyllä varsinaiset SM-kisat, sekä Kanikutonen. Kuulostaako tämä pohjoisten ja itäisten metsämaiden asukkaista liialliselta vaivalta? Käytännössähän muutos tuo helpotusta rahastonhoitajan vaihtumiseen. Nykyisessä systeemissä rahastonhoitajan vaihtuessa joutuvat vanha ja uusi kirstunvartija tekemään tilinpäätöksen yhdessä. Esim. vuosikokous syyskuussa vuonna X: rahastonhoitaja A toimii normaalisti rahastonhoitajana syyskuuhun asti, jolloin valitaan uusi hallitus, johon valitaan uusi rahastonhoitaja B. Koska yhdistyksen tilikautena käytetään kalenterivuotta syntyy tilanne, jossa rahastonhoitaja vaihtuu kesken tilikauden. Tämä aiheuttaa, että rahastonhoitaja A ja B joutuvat vuonna X+1 tekemään yhdessä tilinpäätöksen vuodelta X, joka taas saattaa hidastuttaa ja haitata tilinpäätöksen valmiiksi saattamista. Kahden kokouksen edut on tässä taas ovat ne, että kun hallitus vuodelle X+1 valitaan vuoden X syksyllä ja tilit tarkastetaan vuoden X+1 keväällä niin vuoden X+1 rahastonhoitajaa ei tarvita tarkastamaan vuoden X tilejä.

--Pekka

Eihän vuosikokouksen valinnan tarvitse (ja olisi oikeastaan aika outoa jos näin tapahtuisi) astua voivaan heti vaan vasta tilikauden vaihtuessa. Siinä vaiheessa vuoden X rahastonhoitajalla on jo kaikki materiaali saatavilla tilinpäätöstä varten ja vuoden X+1 rahastonhoitaja aloittaa käytännön rahaliikenteen. Tällä hetkellähän menee vanhalle rahastonhoitajalle 3-4 kuukautta tilikaudesta.

-- Gardan

Kahdesta kokouksesta on kiistämätön etu tilikausien kannalta. (Nyt hallitusta ei valita syksyllä.) Matti on oikeassa: Oulun ja Jyskylän asukkaat puhukoot ensin.

--TeemuR

Joissakin yhdistyksissä on asia ratkaistu pitämällä yksi vuosikokous syksyllä. Siinä tuon tili ja vastuuvapauden myöntäminen menee aika kaus. Tuossa kevät kokouksessahan ei ole oikeastaan muuta sisältöä

--Petri P