Korottamisperiaatteista aiheutuu luokitusjärjestelmään tiettyjä systemaattisia harhoja, joita on lueteltu seuraavassa:

Kiintopisteiden puute#

Ei ole olemassa kunnollissa "referenssiä", jonka avulla voitaisiin verrata keskenään pelaajien pelitaitoja eri aikoina. Tämän takia luokituksien yleistason ylläpitäminen on hankalaa, ja luokitukset voivat deflatoitua ta inflatoitua.

Deflatoivia vaikutuksia #

eli vaikutuksia, joiden takia tulevaisuuden pelaajat ovat nykypelaajia vahvempia, vaikka niillä on sama luokitus

• korottamisen konservatiivisuus
• harvoin turnauksissa käyminen

Inflatoivia vaikutuksia#

eli vaikutuksia, joiden takia tulevaisuuden pelaajat ovat nykypelaajia heikompia, vaikka niillä on sama luokitus

• 4 ja 5 voiton pelaajien korottaminen isoissa turnauksissa (tästä lisää alla)
• luokituksia ei juuri alenneta

Korottaminen ja isot turnaukset#

Isoissa turnauksissa on todennäköistä, että joku pelaaja kärjen ulkopuolelta saavuttaa 4/5 tai jopa 5/5 tuloksen, vaikkei olekaan nilkki (kärjessä toki tulee 4/5- ja 5/5-tuloksia jo sveitsiläisen tai McMahon-järjestelmän vuoksi).

Jaakko Särelä teki simulaatioanalyysin suurien voittomäärien yleisyydestä isoissa turnauksissa. Esimerkiksi otettiin Takapotku2008-turnauksen. Simulaatiossa käytettiin luokitusten mukaisia gor-arvoja ja oletettiin, että pelien voittotodennäköisyydet riippuvat ainoastaan luokituksista ja ovat gor-systeemin olettamia. Kärkikolmikon jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska McMahon-turnaussysteemissä väistämättä tulee kärkeen melkein täysiä voittomääriä. Simulaatiossa oli 1000 turnausta ja tulokset ovat seuraavia:

• 11,6 %:ssa turnauksista jollain oli tulos 5/5 kärkikolmikon ulkopuolella
• 5/5 esiintyi keskimäärin 0,118 kertaa turnauksessa (joissain turnauksissa oli siis kaksikin kärkikolmikon ulkopuolella olevaa 5/5-tulosta)
• 4/5 esiintyi keskimäärin 6,33 kertaa
• 4/5 tai 5/5 esiintyi keskimäärin 6,448 kertaa.

Käytännössä 4/5 tai 5/5 pelannut pelaaja korotetaan lähes aina, joten edellä olevan simulaation perusteella, tällä on selkeä luokituksia inflatoiva vaikutus. Deflatoivat vaikutukset ovat ilmeisesti kuitenkin suurempia. Ei ainakaan ole ollut havaittavissa sellaista, että Suomen luokitukset ajan myötä inflatoituisivat, vaan nimenomaan päin vastoin.

---

Ajattelin tehdä tällaisen sivun, johon voi listata luokituksia deflatoivia ja inflatoivia vaikutuksia. Lisätkää mieluusti niitä, joita mieleenne tulee. --JaakkoSärelä, 26.11.2008

Merkitys jää vähäisemmäksi, koska jos tuurilla 4/5 tuloksen saanut korotetaan, niin on varsin todennäköistä (>80%?), ettei hän lopeta goon pelaamista, vaan saavuttaa tasonsa, jolle hänet on korotettu, järkevän ajan kuluessa (< vuosi?). Näin ollen suurimmassa osassa tapauksista lukkikorotuksilla ei ole systeemiä inflatoivaa vaikutusta pitkällä aikaskaalalla (> 10 vuotta). Lukkikorotukset vähentävät myös tarvetta nilkkikorotuksille, joten tasapaino säilyy tämänkin puolesta. Lisäksi jokainen nilkkiyttään menestynyt vähentää muiden mahdollisuutta lukkimenestymiseen. -- Jouni

Tarkastellessa tuossa tulee sellainenkin harha, että nyt on oletettu stabiilitila, kun suurin osa pelaajista kuitenkin kehittyy. Eli kuten Jouni totesi niin tuo kehittyminen syö sen inflaation vaikutuksen kovin herkästi.

-- Gardan

Eli vain kehityksessään juuri pysähtyvät pelaajat ovat ongelma. Ja dan pelaajissa niitä on varsin paljon...

-- Lauri

Joo :). Toki mitä ylemmäs luokituksissa mennään, sitä suurempia korotusnäyttöjä vaaditaan, mikä on aivan järkevää--jo senkin takia, että luokituksia ei käytännössä koskaan alenneta.

--JaakkoS

Kiva simulaatio. Tärkein erottelu lienee "luokitusten erkanemista aiheuttavat tekijät" vs. "erkanemista vastustavat tekijät", ensimmäisestä esimerkkinä taskuuntuminen (nopeammin kehittyvä porukka joka pelaa vain keskenään (esim. suomi tai pogo), ei voi mistään tietää että heidän luokituksensa eivät ole enää muiden kanssa vertailukelpoisia) tai "pelaajan luokitus (erityisesti GoR) ei voi muuttua jos pelaaja ei käy turnauksessa", ja toisesta vaikkapa luokitusmääräyksen teksti "kansainvälisille turnauksille annetaan merkittävä paino." (joka on tosin jostain tuntemattomasta syystä kirjailtu vain yhdelle luokitustasolle) tai luokitusten korjailu kerhopelien tai muun "vähemmän todistavan" aineiston perusteella.

--Bass 2008-11-26

Luokitusmääräyksessä on kyllä tuo teksti 3 danista ylöspäin (3 dan-). Noihin muihin ylläoleviin kommentteihin sellainen huomautus, että se että pelaaja joskus tulevaisuudessa saavuttaa sen tason, jolle hänet korotettiin, ei poista korotuksen inflatoivaa vaikutusta: häntä kuitenkin kohdellaan korkeampiluokituksellisena tulevissa peleissään, vaikkei olisikaan saavuttanut uutta tasoa.

--sama Jaakko 27.11.2008.

Jos intoa riittää, niin aja simulaatiosi sillä oletuksella että takapotkussa on 10~20 nilkkiä pelaamassa (siellä oli 15 neljän tai viiden voiton pelaaja) ja katso saatko sittenkin vielä 6,448 neljän tai viiden voiton lukkitulosta. Näin voit eristää sen, että kuinka suuri on nilkkien muiden lukkipärjäämistä neutraloiva vaikutus. Itse ennustan että tällä metodilla voidaan vähentää ainakin 20~50 prosenttia tuurin osuudesta ja edelleen jäljelle jääneestä voidaan 50 prosenttia neutraloida nopean kehityksen oletuksella, jossa pelaaja saavuttaa uuden tasonsa ennen seuraavaa turnaustaan. Näin ollen tuurin inflatoiva vaikutus jää olemattomaksi ja hukkuu kohinaan, vaikka toki voi olla silmiinpistävä joissain yksittäistapauksissa. -- Jouni

• Jouni, kertoisitko mitä tarkoitat "lukkikorotuksilla"? Hämähäkkieläimillä ei kai ole tämän keskustelun kanssa mitään tekemistä? -Ilkka Virta
  • Asiayhteydestä päätellen lukki lienee englannin sanasta lucky väännetty vastakohta nilkille. -Antti S.
• Voisitko vähän täsmentää ajatusta nilkkien olettamisesta. Miten analyysissa otetaan se huomioon? --sama Jaakko edelleen 3.12.2008