Kommentoitava ehdotus
.
Asiasta#
Kohta 1:#
Onko liitolla virallista lyhennettä?- Ei.
Kohta 4#
Henkilöjäsenten jäsenmaksuista ei mainita mitään.- Täytyypä lisätä jotakin.
Huomioita yhdistysjäsenien jäsenmaksuun:
- Jäsenmaksussa on muutos nykykäytäntöön, koska nyt maksu peritään aina suoraan rekisteröidyn yhdityksen jäsenmäärän mukaan. Enää ei voi valita, kuinka moni on liiton jäsen ja kuinka moni ei.
- Ei nykyistenkään sääntöjen mukaan voi valita.
- Ry:t ovat velvollisia pitämään jäsenrekisteriä yllä koko ajan, joten jäsenmäärä on aina sinänsä tiedossa. Mutta mikä määrä on maksun perusteena: vuoden alun, edellisen vuoden suurin määrä, maksuhetken määrä vai joku muu?
- Yhdistyksen kokous tai hallitus päättänee miten jäsemäärä tarkistetaan.
Kohta 11#
"Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun."Pitää varmaan antaa selkeä viimeinen hetki, esimerkiksi kolme viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu voi lähteä mielivaltaisen paljon ennen kokousta ja hallitus päättää, koska lähettää sen...
Kohta 12#
Minkä ajanhetken jäsenmäärää käytetään kulloinkin äänimäärän määrittämiseen? Tätä ei voine jättää hallituksen tai liiton päätettäväksi, koska vaikuttaa suoraan käytettävissä oleviin ääniin. (vertaa: minkä ajanhetken jäsenmäärä määrää jäsenmaksun).- Kokousta edeltävän kalenterivuoden lopussa olevaa jäsenmäärää.
Kohta 14#
Tämä kohta on sellainen, että jos sitä joudutaan joskus soveltamaan, sen pitää olla täsmälleen yksiselitteinen. Nämä asiat vaativat mielestäni tarkan määrittelyn:
Yhdistyslain vitoslukua voi minun maalikkotulkintani mukaan soveltaa tähän. Mitä oleellisia muutoksia tämä kohta tuo siihen? pto, 21.11.2005
- Sen, että äänivaltaa käyttävät tässä tapauksessa luonnolliset henkilöt, vain omasta puolestaan.
- miten äänestyksen päivämäärä ja paikka päätetään?
- Täytyypä lisätä määräaika.
- Pitänee kirjata, että äänestys pidetään yhdistyksen kotipaikalla.
- kuka suorittaa varsinaisen koollekutsumisen? "kutsutaan" on epäselvä.
- Jos kukaan muu ei kutsu, niin viime kädessä lääninhallitus kutsuu.
- kuka saa äänestää, eli kuka on välillinen jäsen? (oletan että tarkoitetaan jäsenkerhon (tai paremmin ilmaistuna "varsinaisen jäsenen") jäsentä, josta on maksettu asiaankuuluvat jäsenmaksut. Näinollen liiton henkilöjäsenet, kannatusjäsenet, kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät saisi äänestää)
- Jäsenkerhon jäsen. Jäsenmaksuasiaa täytyy pohtia.
- saavatko hallituksen jäsenet äänestää?
- Saavat, jos ovat jäsenkerhojen jäseniä.
- voiko valtakirjalla äänestää / voiko valtakirjalla äänestämisen kieltää?
- Valtakirjalla ei voi äänestää.
- Tämän mainitseminen säännöissä on myös reduntanttia koska Yhdistyslain 23§/1 asiasta jo mainitsee.
- Vastasin, kun kysyttiin. Poistakaa kysymykset, jos niitä ei enää tarvita.
- Kyseessä olikin vastaus kysymykseen "voiko valtakirjalla äänestämisen kieltää?", eli se on oletuksena lailla kielletty ellei yhdistyksen säännöt toisin määrää. -Pekka
- Jos näin on, pitää olla tarkkana noiden muiden kohtien kanssa. Jos "käy italiat" ja uusi hallitus pitäisi saada nurin, niin äänestyspaikan ja -ajan valinnalla on valtava vaikutus siihen, keillä on mahdollisuus olla paikalla äänestämässä.
- Lienee parasta kirjata sääntöihin, että kokous pidetään yhdistyksen kotipaikkakunnalla.
- Tämän mainitseminen säännöissä on myös reduntanttia koska Yhdistyslain 23§/1 asiasta jo mainitsee.
- Valtakirjalla ei voi äänestää.
- mikä on päätöksentekoon vaadittava äänienemmistö?
- yksinkertainen enemmistö
- ovatko taulukossa olevat luvut liiton varsinaisia jäseniä, liiton henkilöjäseniä, liiton jäsenkerhojen tai alayhdistysten jäseniä, vai jokin yhdistelmä näistä?
- Jäsenkerhojen jäseniä
Asian vierestä #
Osiointi#
- useimmissa kohdin selittävä teksti on ennen pykälännumeroa. Kohdassa 14 teksti on pykälännumeron jälkeen (vaikka onhan tuokin periaatteessa kokous). Kohdassa 10 ei ole tekstiä, vaikka se liittyy eri asiaan kuin kohta 9. Kohdasta 13 puuttuu rivinvaihto pykälännumeron jälkeen.
Kohta 3#
- kohdasta b) puuttuu välilyönti sulkumerkin perästä
- typo: "eritysitarkoitusta"
Kohta 5#
- "kaksi varapuheenjohtaja" -> kaksi varapuheenjohtajaa
Kohta 8#
- ylimääräinen rivinvaihto "joihin"-sanan jälkeen
Kohta 11#
- "Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat" versus "Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:". Mieluusti tuo "yhdistyksen" -sana pois.
Kohta 14#
- Taulukko on vinossa (ainakin selaimella katsottaessa)
- 3501:n perästä puuttuu välilyönti
Toivottavasti tästä oli enemmän apua kuin vaivaa. -Bass
Mistäs näkee mitä muutoksia on tekeillä? Pelkkä uusi sääntöteksi ei pelasta, ja uuden ja vanhan vertailukaan ei ole ihan helppoa. Lisäksi syyt muutoksiin, jokaise muutoksen osalta, olisi syytä kertoa, ei kai sääntöjä ihan syyttä suotta haluta muuttaa. -- DonOlli
Tuoltahan ne Suomen Go-Liiton wikisivulta linkitettynä: Nykyiset säännöt.
Pääkohdat lienevät (muut täydentävät puutteet):
- 2 jäsenkokousta vuodessa
- Jäsen määritykset ja äänestysasiat kokouksissa
- Hallituksen kokoonpano
- Sääntötyöryhmä pystyy perustelemaan yksityiskohtaisemmin. Henkilökohtaisena käsityksenäni on, että nykyiset ovat ajastaan pahasti jäljessä.
-- Jari Koivikko, SGLH
Kiitokset, Jari. Sääntöjen päivittäminen toimivammiksi ja ajankohtaisemmiksi on varmaan ilman muuta kaikkien mielestä hyvä idea.
Ikävä kyllä, esimerkiksi luottamusäänestys (14§) on ilmeisesti täysin uusi pykälä, ja hyvinkin vaillinaiseksi kirjoitettu (esmes kuka kutsuu ja miten.) Olisi todellakin ystävällistä kertoa näistä muutoksista tarkemmin, niiden toimesta jotka niitä haluavat. Jos olisin luonnostani pahantahtoisen epäluuloinen, voisin helposti kuvitella jonkun haluavan ujuttaa isoja, ilkeitä muutoksia sääntöihin jäsenistön selän takana.
Ei, en siis epäile filunkia, mutta taas tulee mieleen että minne ihmeeseen se paljon puhuttu tiedotus jäi. Onko se niin iso homma kirjoittaa yksinkertainen kuvaus siitä että mitä muutetaan ja miksi?
-- DonOlli
"Mitä muutetaan ja miksi?"
Go liiton säännöt päivitetään, tehdään luettavammiksi ja tarkoituksen mukaisiksi niin, että ne eivät samalla mutkistu.
Vanhat säännöt voi kuvata helposti yhdellä p-alkuisella sanalla. Vanhat säännöt ovat lähinnä varoittava esimerkki, niissä on suuri määrä tunnettuja ongelmia ja melkoinen riski lisäongelmista, koska liiton perustamisen aikana ei säännöille saatu juuri kommentteja.
Minusta tämä julkinen kommenttien keruu on juuri parasta avoimuutta ja tiedoitusta. Nyt on todellinen mahdollisuus vaikuttaa sääntöjen kaikkeen sisältöön ilman että kukaan sano "liian myöhäistä" tai muuta tekosyytä muutosten välttämiseksi. Minusta "Liian vähän tiedotusta" on tässä tosi outo valitus.
-- Lauri
Vastaan Ollille. Ensimmäiset sääntömuutostarpeet tulivat ilmi jo, kun aloitin liiton puheenjotajana 1990-luvun alkupuolella. En kuitenkaan tullut nuoren yhdistyksen kanssa lähteneeksi sääntömuutosruljanssiin. Asiaasa on sekä hyvä, että huono puoli. Huona, on se, että muutostarve jäi. Hyvvä on se, että uskon että nyt saadaan parempi tulos kuin kymmynen vuotta sitten.
Tärkeintä on tietysti muuttaa säännöt, joita ei ole käytännössä noudatettu. Samalla korjataan sitten muitakin kohtia.
-- Matti
Muutama kysymys:
- Kohta kolme käsittääkseni sanoo, että varsinaisena jäsenenä voi olla vain rekisteröity yhdistys. Moniko nykyisistä jäsenkerhoista ehdot täyttää? Tiedän että ainakaan OGP ei tähän joukkoon kuulu.
- Suurin osa. Sama ehto on jo nykyisissäkin säännöissä. Äkkiä rekisteröitymään sitten.
- PoGo, HGK, Boshi, Hayash, Kanpai, SaiGo ainakin ja luulen että myös Tengen täyttävät ehdon. -- Jari
- Suurin osa. Sama ehto on jo nykyisissäkin säännöissä. Äkkiä rekisteröitymään sitten.
- Edelliseen liittyen, milloin säännöt on tarkoitus tulla voimaan?
- Jos asiaa ei ryhdytä kiirehtimään, niin joskus vuonna 2007.
- Keväällä perustettiin sääntötyöryhmä, jonka työn tulos tämä nyt on. Asiaa viedään eteenpäin mahdollisimman nopeasti, mutta tärkeää on saa asia kuntoon, ei aika taulu. -- Jari
- Jos asiaa ei ryhdytä kiirehtimään, niin joskus vuonna 2007.
- Miksi henkilöjäsenille ei anneta äänioikeutta?
- Halutaan, että henkilöjäseniä olisi mahdollisimman vähän eli pelaajat olisivat jäseniä kerhojen kautta. Henkilöjäsenyys jätettiin mahdolliseksi, siksi että jos jollakin paikkakunnalla ei ole kerhoa pelaaja voi olla henkilöjäsen kunnes kerho saadaan pystyyn.
Linkin takana olevassa sääntöehdotuksessa ei näyttänyt olevan pykälää sääntöjen muuttamisesta. Onko tämä tarkoituksellista?
-- Ilkka Virta
Ei.
Pari vastausta täällä nousseisiin kysymyksiin:
1) Ollille: tämä on juuri sitä tiedotusta kun kysellään ihmisten näkökantoja ennenkuin aletaan viemään kokoukseen nuijittavaksi. Siksi toisekseen viime kokouksessa sääntömuutokseen päätettiin ottaa jatkoaika ja perustettiin sääntötyöryhmä viilaamaan uudet säännöt. Nyt on mustaa valkoisella tuon työryhmän puolesta, johon itse kuuluin, nyt kysellään vielä kiltisti yleisöltä.
Sääntöjen muutostarpeesta ovat sinällään Jari, Lauri ja Matti kommentoineet varsin riittäväksi.
2) Kuka meillä kutsuu kokoukset koolle?! Yhdistyslaki 5. luku "Päätöksenteko", 20§ ja 3. momentti (yhdistyslaki 5/20§/3):
Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, lääninhallituksen tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla.
Ja ei. Tätä ei tarvitse säännöissä erikseen mainita.
3) Miksi rekisteröitymättömät yhdistykset eivät saa äänivaltaa? Koska laki ei tue rekisteröimättömiä yhdistyksiä. PRH ei salli rekisteröidyille yhdistyksille mahdollisuutta oikeustoimikelvottomien yhteisöjen osallistumiselle päätöksen tekoon.
-- Pekka
Pari pilkunviilausta oikeinkirjoituksesta. Säännöissä on kirjoitettu sanaa 'go' alkaen sekä isolla että pienellä alkukirjaimella. Koska kyse ei ole tuotemerkistä, pelin nimi kirjoitetaan käsittääkseni pienellä. Tätä tukien ainakin shakin pelaajat näyttävät kirjoitettavan pelinsä nimen pienellä.
Lisäksi sanan 'go' taivuttelu on vähän hankalaa. Jukka Korpelan kielioppaan mukaan taivutus tapahtuu ensisijaisesti sanan äänneasun mukaisesti. Koska go lausutaan goo, ei ole tarvetta lisätä kaksoispistettä ennen päätettä. Em. oppaan mukaan esimerkiksi genetiivimuoto olisi 'goon' - ei 'go:n', jota säännöissä on käytetty (vrt. San Francisco - San Franciscoon). Muut muodot vastaavasti.
Disclaimer: En ole suomen ammattilainen, edellä voi olla virheitä. Tämän vuodatuksen voi huoletta sivuuttaa, jos tuntuu nipottamiselta - erityisesti kun säännöissä on varmaan oikeasti tärkeitäkin korjauksen kohteita.
-- Maunu Tuomainen, 23.11.
Korjauksia on tehty edelläolevan keskustelun pohjalta: http://gowrite.net/forum/viewtopic.php?p=911#911
.
Matti 14.12.2005
Edelleen hieman ihmettelen tuo neljättätoista pykälää.
- Hyväksyykö PRH tuon että äänioikeus on vain välillisillä jäsenillä? (Ei, en oikeesti tiedä, enkä löytänyt selvennystä PRH:n www:stäkään). Tässä asetetaan myös suuri luottamus siihen että liiton jäsenten jäsenrekisteröinti toimii ;)
- Miksi ylipäätään jonkin yksittäisen asian (kuten tämän) käsittelyyn pitää olla erilainen protokolla kuin muiden?
Ehdotuksessa pykälää ei oltu perusteltu, mutta keskusteluista toisaalla saattoi ymmärtää että perusteena saattaisi olla uhkakuva siitä joku tekee Italiat. Eli jokin kerho "kaapataan", se saa jostakin paljon jäseniä ja sitäkautta ääniä, ja pystyy näin torpedoimaan liiton hallituksen valinnan mieleisekseen (ts. kaappaamaan hallituksen). Tämän ongelman estämiseen soveltuisi mielestäni paremmin esim. yksinkertainen äänimääräleikkuri, eli sääntöihin asetettava rajoitus (suhteelliselle) äänimäärälle jota yksi liiton varsinainen jäsen voi kokouksessa käyttää. Tämä ratkaisu hoitaisi myös muut ongelmat jotka "kaapattu" kerho voisi syyskokouksessa aiheuttaa (eli ainakin tosun tai jäsenmaksujen säätäminen päin honkia) ja toisaalta toimisi paremmin _ennakoivana_ ratkaisuna, eikä sellaisena johon turvaudutaan kun maito on jo maassa.
Lisäksi tuosta korjatusta esityksestä voisin todeta että muutokset edelliseen olisi voinut merkitä hieman selkeämmin (oletan että nuo kursiivilla painetut ovat lisättyjä kohtia; tätä ei tosin missään mainita). Nyt se edellinen esitys alkuperäisessä muodossaan on kadonnut kokonaan.
-- Ilkka, 15.12.
Perusideana on yhtäläinen äänioikeus jäsenille. Leikkuri sortaa iso(j)a ja johtaa vaan keinotteluun. Esim HGK ulkoistaisi osan jäsenistään Boshiin tai Ouluun perustettaisiin Yliopistollinen Go-kerho. Ei mitään järkeä.
§14 on tarkoitettu äärimmäisiin tilanteisiin ja se itsessään tarkoittaa, että normaalitilanteeseen kaavailtu päätöksentekojärjestelmä on romahtanut.
No eihän niillä muutoksilla ole niin tarkkaa väliä vaan, että lopputulos toimii. Yllämainitusta keskustelusta voi poimia ne kriittiset kohdat mitä on syytä tarkistaa koko pykälän laajuudelta.
-- Gardan, 15.12.
Vastaan vielä Ilkalle. Ensimmäinen kierros muutoksia on kursivoitu. Hallituksen sisäisen keskustelun jälkeen syntyneet muutokset ovat vihreällä.
Pykälästä 14 mainittakoon, että arvasit syyn sille oikein. Liiton normaalin hallinton on tarkoitus toimia jäsenyhdistysten kautta. Kuitenkin, kun liitto on hyväksynyt jonkin yhdistyksen jäseneksi, sillä ei ole mitään kontrollia siihen keitä tämä yhdistys hyväksyy jäseniksi ja näin ollen liiton välillisiksi jäseniksi. Jos haluaa äänivaltaa, ei tarvitse kaapata mitään kerhoa, vaan riittää että perustaa pienen kerhon ja se pääsee liiton jäseneksi. Sitten voi kasvattaa kerhon isoksi. PRH ei hyväksynyt pykälää, jolla liitto voisi rajoittaa, miten sen jäsenyhdistykset jäseniä hyväksyvät.
Jos syystä tai toisesta hallinto alkaa epäilyttää go-pelaajia, on voidaan viime kädessä tarkistaa, onko jonkun yhdistyksen vallalla katetta, kun yhdistys joutuu marssittamaan pelaajansa kokoukseen paikalle. Pykälän on tarkoitus toimia ennalta ehkäisevänä eli kun edustajien tekemät toimet voidaan tarvittaessa purkaa ei tule kiusausta yrittääkään kaappausta.
-- Matti, 15.12.
Onko hallituksen luottamusäänestys samalla myös ylimääräinen kokous - eli koskeeko pykälään 14 lisätty 90 päivän aikaraja sitä, miten usein luottamuksesta voidaan äänestää?
-- Juha K, 15.12.
Aikaraja koskee ylimääräistä kokousta, jollainen on määritelty pykälässä 13.
-- Matti, 15.12.
Selvennykseksi lakiteknisiä asioita. Tämä "välillisten jäsenten" äänestys on todellisuudessa liittoäänestys, joka mainitaan yhdistyslain neljännen luvun 19§:ssä (http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistyslaki.html) ja on sinällään täysin lainmukainen tapa päättää asioita. Sinällään suosittelisin kyllä, että säännöissä vielä erikseen mainittaisiin, että äänestys toimitetaan liittoäänestyksenä esimerkiksi muuttamalla lause: "Äänioikeus on vain liiton välillisillä jäsenillä, yksi ääni henkeä kohden", muotoon: "Kokouksessa käsiteltävistä asioista päätetään liittoäänestyksellä, jossa äänioikeus on vain liiton välillisillä jäsenillä, yksi ääni henkeä kohden."
Lisäksi säännöistä on jäänyt puuttumaan sääntöjen muuttamispykälä, sekä maininta mitä liiton varoille tehdään jos liitto tulee lakkautetuksi. Näistä syistä esittänkin, että lisätään sääntöihin yksi pykälä: "Näitä sääntöjä voi kaksi (2), vähintään neljän (4) viikon välein pidettyä, liiton yleiskokousta muuttaa, mikäli muutosta kannattaa kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.", ja muutetaan pykälä 16 muotoon: "Jos liitto purkautuu, käytetään sen varat näiden sääntöjen 2§:n mukaisen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen."
-- Pekka, 16.12.2005
Sääntöjen muuttamisesta on säädetty pykälässä 12. Varojen käytöstä liiton lakkauttamisen yhteydessä pitänee lisätä teksti.
-- Matti 16.12.2005
Ach, no olinpa puusilmä tuon 12§:n kanssa. --Pekka