Kommentoitava ehdotus
.
Asiasta#
Kohta 1:#
Onko liitolla virallista lyhennettä?- Ei.
Kohta 4#
Henkilöjäsenten jäsenmaksuista ei mainita mitään.- Täytyypä lisätä jotakin.
Huomioita yhdistysjäsenien jäsenmaksuun:
- Jäsenmaksussa on muutos nykykäytäntöön, koska nyt maksu peritään aina suoraan rekisteröidyn yhdityksen jäsenmäärän mukaan. Enää ei voi valita, kuinka moni on liiton jäsen ja kuinka moni ei.
- Ei nykyistenkään sääntöjen mukaan voi valita.
- Ry:t ovat velvollisia pitämään jäsenrekisteriä yllä koko ajan, joten jäsenmäärä on aina sinänsä tiedossa. Mutta mikä määrä on maksun perusteena: vuoden alun, edellisen vuoden suurin määrä, maksuhetken määrä vai joku muu?
- Yhdistyksen kokous tai hallitus päättänee miten jäsemäärä tarkistetaan.
Kohta 11#
"Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun."Pitää varmaan antaa selkeä viimeinen hetki, esimerkiksi kolme viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu voi lähteä mielivaltaisen paljon ennen kokousta ja hallitus päättää, koska lähettää sen...
Kohta 12#
Minkä ajanhetken jäsenmäärää käytetään kulloinkin äänimäärän määrittämiseen? Tätä ei voine jättää hallituksen tai liiton päätettäväksi, koska vaikuttaa suoraan käytettävissä oleviin ääniin. (vertaa: minkä ajanhetken jäsenmäärä määrää jäsenmaksun).- Kokousta edeltävän kalenterivuoden lopussa olevaa jäsenmäärää.
Kohta 14#
Tämä kohta on sellainen, että jos sitä joudutaan joskus soveltamaan, sen pitää olla täsmälleen yksiselitteinen. Nämä asiat vaativat mielestäni tarkan määrittelyn:
Yhdistyslain vitoslukua voi minun maalikkotulkintani mukaan soveltaa tähän. Mitä oleellisia muutoksia tämä kohta tuo siihen? pto, 21.11.2005
- Sen, että äänivaltaa käyttävät tässä tapauksessa luonnolliset henkilöt, vain omasta puolestaan.
- miten äänestyksen päivämäärä ja paikka päätetään?
- Täytyypä lisätä määräaika.
- Pitänee kirjata, että äänestys pidetään yhdistyksen kotipaikalla.
- kuka suorittaa varsinaisen koollekutsumisen? "kutsutaan" on epäselvä.
- Jos kukaan muu ei kutsu, niin viime kädessä lääninhallitus kutsuu.
- kuka saa äänestää, eli kuka on välillinen jäsen? (oletan että tarkoitetaan jäsenkerhon (tai paremmin ilmaistuna "varsinaisen jäsenen") jäsentä, josta on maksettu asiaankuuluvat jäsenmaksut. Näinollen liiton henkilöjäsenet, kannatusjäsenet, kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät saisi äänestää)
- Jäsenkerhon jäsen. Jäsenmaksuasiaa täytyy pohtia.
- saavatko hallituksen jäsenet äänestää?
- Saavat, jos ovat jäsenkerhojen jäseniä.
- voiko valtakirjalla äänestää / voiko valtakirjalla äänestämisen kieltää?
- Valtakirjalla ei voi äänestää.
- Tämän mainitseminen säännöissä on myös reduntanttia koska Yhdistyslain 23§/1 asiasta jo mainitsee.
- Vastasin, kun kysyttiin. Poistakaa kysymykset, jos niitä ei enää tarvita.
- Kyseessä olikin vastaus kysymykseen "voiko valtakirjalla äänestämisen kieltää?", eli se on oletuksena lailla kielletty ellei yhdistyksen säännöt toisin määrää. -Pekka
- Jos näin on, pitää olla tarkkana noiden muiden kohtien kanssa. Jos "käy italiat" ja uusi hallitus pitäisi saada nurin, niin äänestyspaikan ja -ajan valinnalla on valtava vaikutus siihen, keillä on mahdollisuus olla paikalla äänestämässä.
- Lienee parasta kirjata sääntöihin, että kokous pidetään yhdistyksen kotipaikkakunnalla.
- Tämän mainitseminen säännöissä on myös reduntanttia koska Yhdistyslain 23§/1 asiasta jo mainitsee.
- Valtakirjalla ei voi äänestää.
- mikä on päätöksentekoon vaadittava äänienemmistö?
- yksinkertainen enemmistö
- ovatko taulukossa olevat luvut liiton varsinaisia jäseniä, liiton henkilöjäseniä, liiton jäsenkerhojen tai alayhdistysten jäseniä, vai jokin yhdistelmä näistä?
- Jäsenkerhojen jäseniä
Asian vierestä #
Osiointi#
- useimmissa kohdin selittävä teksti on ennen pykälännumeroa. Kohdassa 14 teksti on pykälännumeron jälkeen (vaikka onhan tuokin periaatteessa kokous). Kohdassa 10 ei ole tekstiä, vaikka se liittyy eri asiaan kuin kohta 9. Kohdasta 13 puuttuu rivinvaihto pykälännumeron jälkeen.
Kohta 3#
- kohdasta b) puuttuu välilyönti sulkumerkin perästä
- typo: "eritysitarkoitusta"
Kohta 5#
- "kaksi varapuheenjohtaja" -> kaksi varapuheenjohtajaa
Kohta 8#
- ylimääräinen rivinvaihto "joihin"-sanan jälkeen
Kohta 11#
- "Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat" versus "Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:". Mieluusti tuo "yhdistyksen" -sana pois.
Kohta 14#
- Taulukko on vinossa (ainakin selaimella katsottaessa)
- 3501:n perästä puuttuu välilyönti
Toivottavasti tästä oli enemmän apua kuin vaivaa. -Bass
Mistäs näkee mitä muutoksia on tekeillä? Pelkkä uusi sääntöteksi ei pelasta, ja uuden ja vanhan vertailukaan ei ole ihan helppoa. Lisäksi syyt muutoksiin, jokaise muutoksen osalta, olisi syytä kertoa, ei kai sääntöjä ihan syyttä suotta haluta muuttaa. -- DonOlli
Tuoltahan ne Suomen Go-Liiton wikisivulta linkitettynä: Nykyiset säännöt.
Pääkohdat lienevät (muut täydentävät puutteet):
- 2 jäsenkokousta vuodessa
- Jäsen määritykset ja äänestysasiat kokouksissa
- Hallituksen kokoonpano
- Sääntötyöryhmä pystyy perustelemaan yksityiskohtaisemmin. Henkilökohtaisena käsityksenäni on, että nykyiset ovat ajastaan pahasti jäljessä.
-- Jari Koivikko, SGLH
Kiitokset, Jari. Sääntöjen päivittäminen toimivammiksi ja ajankohtaisemmiksi on varmaan ilman muuta kaikkien mielestä hyvä idea.
Ikävä kyllä, esimerkiksi luottamusäänestys (14§) on ilmeisesti täysin uusi pykälä, ja hyvinkin vaillinaiseksi kirjoitettu (esmes kuka kutsuu ja miten.) Olisi todellakin ystävällistä kertoa näistä muutoksista tarkemmin, niiden toimesta jotka niitä haluavat. Jos olisin luonnostani pahantahtoisen epäluuloinen, voisin helposti kuvitella jonkun haluavan ujuttaa isoja, ilkeitä muutoksia sääntöihin jäsenistön selän takana.
Ei, en siis epäile filunkia, mutta taas tulee mieleen että minne ihmeeseen se paljon puhuttu tiedotus jäi. Onko se niin iso homma kirjoittaa yksinkertainen kuvaus siitä että mitä muutetaan ja miksi?
-- DonOlli
"Mitä muutetaan ja miksi?"
Go liiton säännöt päivitetään, tehdään luettavammiksi ja tarkoituksen mukaisiksi niin, että ne eivät samalla mutkistu.
Vanhat säännöt voi kuvata helposti yhdellä p-alkuisella sanalla. Vanhat säännöt ovat lähinnä varoittava esimerkki, niissä on suuri määrä tunnettuja ongelmia ja melkoinen riski lisäongelmista, koska liiton perustamisen aikana ei säännöille saatu juuri kommentteja.
Minusta tämä julkinen kommenttien keruu on juuri parasta avoimuutta ja tiedoitusta. Nyt on todellinen mahdollisuus vaikuttaa sääntöjen kaikkeen sisältöön ilman että kukaan sano "liian myöhäistä" tai muuta tekosyytä muutosten välttämiseksi. Minusta "Liian vähän tiedotusta" on tässä tosi outo valitus.
-- Lauri
Vastaan Ollille. Ensimmäiset sääntömuutostarpeet tulivat ilmi jo, kun aloitin liiton puheenjotajana 1990-luvun alkupuolella. En kuitenkaan tullut nuoren yhdistyksen kanssa lähteneeksi sääntömuutosruljanssiin. Asiaasa on sekä hyvä, että huono puoli. Huona, on se, että muutostarve jäi. Hyvvä on se, että uskon että nyt saadaan parempi tulos kuin kymmynen vuotta sitten.
Tärkeintä on tietysti muuttaa säännöt, joita ei ole käytännössä noudatettu. Samalla korjataan sitten muitakin kohtia.
-- Matti
Muutama kysymys:
- Kohta kolme käsittääkseni sanoo, että varsinaisena jäsenenä voi olla vain rekisteröity yhdistys. Moniko nykyisistä jäsenkerhoista ehdot täyttää? Tiedän että ainakaan OGP ei tähän joukkoon kuulu.
- Suurin osa. Sama ehto on jo nykyisissäkin säännöissä. Äkkiä rekisteröitymään sitten.
- PoGo, HGK, Boshi, Hayash, Kanpai, SaiGo ainakin ja luulen että myös Tengen täyttävät ehdon. -- Jari
- Suurin osa. Sama ehto on jo nykyisissäkin säännöissä. Äkkiä rekisteröitymään sitten.
- Edelliseen liittyen, milloin säännöt on tarkoitus tulla voimaan?
- Jos asiaa ei ryhdytä kiirehtimään, niin joskus vuonna 2007.
- Keväällä perustettiin sääntötyöryhmä, jonka työn tulos tämä nyt on. Asiaa viedään eteenpäin mahdollisimman nopeasti, mutta tärkeää on saa asia kuntoon, ei aika taulu. -- Jari
- Jos asiaa ei ryhdytä kiirehtimään, niin joskus vuonna 2007.
- Miksi henkilöjäsenille ei anneta äänioikeutta?
- Halutaan, että henkilöjäseniä olisi mahdollisimman vähän eli pelaajat olisivat jäseniä kerhojen kautta. Henkilöjäsenyys jätettiin mahdolliseksi, siksi että jos jollakin paikkakunnalla ei ole kerhoa pelaaja voi olla henkilöjäsen kunnes kerho saadaan pystyyn.
Linkin takana olevassa sääntöehdotuksessa ei näyttänyt olevan pykälää sääntöjen muuttamisesta. Onko tämä tarkoituksellista?
-- Ilkka Virta
Ei.
Pari vastausta täällä nousseisiin kysymyksiin: 1) Ollille: tämä on juuri sitä tiedotusta kun kysellään ihmisten näkökantoja ennenkuin aletaan viemään kokoukseen nuijittavaksi. Siksi toisekseen viime kokouksessa sääntömuutokseen päätettiin ottaa jatkoaika ja perustettiin sääntötyöryhmä viilaamaan uudet säännöt. Nyt on mustaa valkoisella tuon työryhmän puolesta, johon itse kuuluin, nyt kysellään vielä kiltisti yleisöltä. Sääntöjen muutostarpeesta ovat sinällään Jari, Lauri ja Matti kommentoineet varsin riittäväksi.
2) Kuka meillä kutsuu kokoukset koolle?! Yhdistyslaki 5. luku "Päätöksenteko", 20§ ja 3. momentti (yhdistyslaki 5/23§/3):
Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, lääninhallituksen tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla.
Ja ei. Tätä ei tarvitse säännöissä erikseen mainita.
3) Miksi rekisteröitymättömät yhdistykset eivät saa äänivaltaa? Koska laki ei tue rekisteröimättömiä yhdistyksiä. PRH ei salli rekisteröidyille yhdistyksille mahdollisuutta oikeustoimikelvottomien yhteisöjen osallistumiselle päätöksen tekoon.
-- Pekka