Teemu Hirsimäki: Siirsin SM-karsintoja koskevan keskustelun tälle sivulle MM-pistekeskustelusta.

Eli se SM-karsinan jakaminen. Tässä tekstissä keskityn nimenomaan näkemykseeni turnausjärjestelmän teknisistä heikkouksista, ja se on pitkälti IMHO.

Jo melkoisen pitkään SM-karsinnan ongelma on ollut se, että viittä kierrosta enempää ei keretä, mutta resoluutio ei tällöin riitä kunnolla neljän sijan saamiseen. Ratkaisu jakaa yksi paikka B-finalistille on mielestäni SM-teknisesti väärä, niin oikea kuin se voikin olla sosiaalisista tai poliittisista syistä. B-finaali kuitenkin pelataan peräti vuotta ennen SM-kisaa, ja yhdessä vuodessa voi tapahtua aivan liikaa.

Kuten turnausjärjestelmäsivulla on jo vuosia lukenut (4. kappale,) turnausta edeltävä aiempi turnaus lisää resoluutiota olennaisesti, ja on ilman muuta selvää että resoluutiota tavitaan lisää kun popula kasvaa.

SM on kuitenkin niin tärkeä, että olisi virhe siirtyä esmes MacMahoniin sarjan sijaan. Ikävä (tältä kannalta) että karsinnassa on nykyään niin paljon pelaajia, että alkaa olla satunnaista että kuka saa kolmannen ja neljännen sijan -- ja B-finaalin voittajalle jaettava SM-sarjapaikka tuhoaa yhdeltä edellisvuoden sarjalaiselta mahdollisuuden päästä takaisin sarjaan -- hups, ei kannattanutkaan olla sarjassa!

Viiden kierroksen resoluutio riittää kahteen ylimpään sijaan mutta ei välttämättä enään kolmeen. Neljäs sija on pitkälti parituksen sanelemalla tavalla satunnainen. Näin ollen on ilman muuta järkevää jakaa korkeintaan kaksi paikkaa per turnaus, koska satunnaisuus SM:ssähän on se mitä halutaan viimeiseen saakka välttää.

Tämän ajatusketjun looginen johtopäätös on, että karsinta pitää jakaa kahtia. Jos jaetaan neljä paikkaa, se on 2+2, jos kolme, 1+2. Jälkimmäinen sen takia, että on järkevää painottaa tilannetta lähempänä SM-sarjaa kuin joskus muinaishistoriassa. Edellinen ylempänä mainituista resoluutiosyistä.

Näin ajatus oli että on kevätkarsinta, joka silloin olisi hyvin sopinut helmikuulle, ja varsinainen karsinta. Sen olisi edullista olla niin myöhään keväällä kuin mahdollista, mutta toukokuu on huono (yläkaupunki, tenttikausi, viimeiset kevätkiireet,) huhtikuussa on PM ja maaliskuussa Jaakko Munkki. Asiassa on siis vitkasteltu niin paljon että turnauskalenterista alkaa olla hyvin vaikea löytää sopivaa paikkaa toiselle karsinnalle. Hups.

Niinkuin tasaturnaukset, olen tästäkin puhunut jo vuosia. Hassua että kiinnostusta asiaan on vasta nyt...

-- ObOlli

Kun yhdistäisi Ollin ehdotuksen, että SM-karsinnat jaettaisiin kahteen kisaan, sellaiseen ratkaisuun, että SM-kisojen A-sarjasta tippuisi kaikki muut paitsi Suomen mestari niin saisi aikaan jopa kaksi isoa turnausta, joissa olisi useita vahvoja dan-pelaajia.

-- Joose, 1.2.2003

Tarkoitatko sillä viidennellä että jätetään B-finaalin perintöpaikka, vai sitä että jommasta kummasta turnauksesta otetaan kolme? Muista ettei viidellä kierroksella oikein saada luotettavasti kahta parasta enempää. Olen näin ollen sitä mieltä, että neljä tippuu ja kahdesta karsinnasta kaksi pelaajaa kummastakin.

Luonnollisesti jälkimmäinen karsinta tulee tärkeämmäksi, mutta SM-sarjapaikka on jo melkoisen kova houkute osallistumiseen.

Jannen kommentti takapotkusta on tietty oikea, kaikki sinne toki halutaan. Itselläni on kuitenkin koko ajan ollut yhtenä päämääränä harhaisten luokitusten korjaaminen korkeiden kyujen tasolla -- jo syksystä saakka. Tuolloin Kani6 oltiin vielä tiukasti pitämässä tasoituksin.

Ja mikä ettei, kyllähän päämääriä saa olla useita, kunhan eivät ole keskenään ristiriitaisia. Itse asiassa on parempikin että ratkoo ongelmat pyrkien johdonmukaisesti johonkin päämäärään.

-- ObOlli, 2.2.

SM-karsinnat on järjestetty 16 viime vuotena. Tietty 4 pelaajan joukko on joka vuosi pelannut loppukilpailussa. Ennen kuin asian laita muuttuu ei ole järkeä vähentää perintöpaikkojen määrää kolmesta. Näin säästetään karsinnan vähät kierrokset erottelemaan pelaajia siellä, missä eroja syntyy.

-- Matti_Siivola 2.2.2003

Kaksi karsintaa kuulostaa ihan varteenotettavalta idealta. Yksi hyvä puoli olisi, että jos toinen karsinnoista on jonkun pelaajan kannalta ikävään aikaan, niin on mahdollisuus ehtiä toiseen. Myös Matin pointti perintöpaikoista kuulostaa järkevältä, kun kerran sama joukko tosiaan pelaa vuodesta toiseen loppukilpailussa. Sitten vielä yksi tarkennus: jos kahdella turnauksella on tarkoitus selvittää tarkemmin jatkoonmenijät, tämä tarkoittanee sitä, ettei jälkimmäiseen turnaukseen voisi osallistua ne pelaajat, jotka ovat päässeet jo edellisestä karsinnasta jatkoon.

Tuossa takaporttipaikassa B-sarjan kautta A-sarjaan on puolensa ja puolensa. Kyse on kai siitä, halutaanko kuudentena A-sarjaan mukaan mahdollisimman vahvassa kunnossa oleva pelaaja, vai käytetäänkö paikkaa jonkinlaisena kannustimena B-sarjassa.

PS. Aikaisemmin mainittu väite B-sarjan tuomasta heikkoudesta: "Hups, ei kannattanutkaan olla sarjassa!" johtaa hauskaan kehäpäättelyyn. Olisiko A-sarjasta kannattanut jäädä pois, jotta ensi vuonna olisi ollut parempi mahdollisuus päästä A-sarjaan, mutta miksi näin jos siellä ei kerran kannata olla? ;)

-- Teemu Hirsimäki 2.2.2003