Gor ja paritus#

Kansainvälisessä turnauksessa ei olisi hyvä tehdä luokituksien perusteella, koska hajontaluku luokituksissa on yli kaksi kiveä Euroopan laajuisesti. Ja koska kongressissa ei osallistujakunta ole kovin edustava otos eurooppalaisista, niin hajonta on vielä tätäkin suurempi. Joten paritukseen olisi hyvä ottaa käyttöön joku luokitusta paljon parempi ja luotettavampi väline. Tällainen luotettava euroopan laajuinen ja japanilaisten kongressikävijöiden laajuinen vahvuuslukujärjestelmä meillä olisi eli Gor. Eli hyvän turnauksen onnistumiseksi Suomessa kongressiparitus tulisi tehdä Gorrin perusteella. Luokituksien mukaan tapahtuvassa parituksessa melkeinpä ensimmäinen viikko pelaajien järjestämiseen, ja vasta toiselle viikolle saadaan järkeviä pelejä. Luokitusten mukaan tehtävien parituksien seurauksena mahtuu yhteen kongressiin merkityksettömiä pelejä per pelaaja. Samoin japanilaiset voisivat osallistua ylpeinä nuorina ansaitsemiensa luokitusten mukaisesti, mutta saada sitten nyt eläkepäivinä sopivasti mieltä piristäviä pelejä, koska heidän gorrinsa on likimääräisesti oikealla tasolla jo parin kongressin jälkeen.

Ensikesää silmälläpitäen voisimme harjoitella myös suomalaisissa turnauksissa parituksen tekemistä kokonaan Gorrin perusteella, koska se pelkästään suomen sisäisessä pelaajapopulaatiossa oleellisesti luotettavampi vahvuuden mittari kuin luokitus. Oleellisella tarkoitan sitä että Gorri on kiven verran tai jopa kaksi luotettavampi vahvuuden indikaattori kuin luokitus. Neljänkin kiven erot eivät lainkaan ole tavattomia kongressiolosuhteissa.

Muutoin nykyinen kongressiformaatti on likipitäen täydellinen. Tämä ja rabiesturnauksen epäselvä status ovat ainoat itselleni mieleentulevat merkitsevät puutteet formaatissa. Maailma on kuitenkin muuttunut sitten kongressien aamuhämärien, eli tietotekniikan ansiosta Gorrin laskeminen on nykyään nopeaa ja vaivatonta, joten rabiesturnauksen gorrittamisesta ja pääturnauksen ensimmäisen viikon huomioonottamisen viikonlopputurnauksen parituksissa ei ole juurikaan ylimääräistä vaivaa aiheuttavaa, koska meillä on alkaen tämän vuoden huhtikuusta uusi ja uljas ja maailmassa ainutlaatuinen EGD 2.0. Sen todellisen potentiaalin soisin aktualisoituvan. Uudistukset eivät tapahdu jos niitä vastustetaan vain vastustamisen itsensä takia. Viimekädessä kuitenkin turnauksen järjestäjä itse päättää millä tavalla paritetaan, joten järjestejällä itsellään on sataprosenttinen vastuu mielekkään parituksen onnistumisesta. Groningenissa paritus on epäepäonnistunut, koska parittaja sen halusi epäonnistuvan.

Vaikka Gorria on helppo arvostella ja siinä on likipitäen kaikki minkä voi tehdä väärin on tehty väärin, niin on se silti hyvä systeemi ja ehdottomasti parempi kuin luokitukset, jo pelkästään sen vuoksi että joka maassa on oma tapansa laskea luokitus, kun taas Gorrille on olemassa enää vain yksi tapa.

-- Jouni, 5.8.2009

Mielestäni erityisesti Euroopan go-kongressissa olisi syytä käyttää GoRia parituksiin. Syy: noin sadasta osallistuvasta japanilaisesta eläkeläisestä puolet käyttää eurooppalaisen mittapuun mukaan kyseenalaista luokitusta. Sama ilmiö toistuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

-- Markku Jantunen, 7.8. 2009

Havaintoja Groningenista#

Joitain havaintoja. Järjestelyt ovat toimineet ihan hyvin ja hotellin vuokraaminen kongressikäyttöön on melkoisen hyvä valinta ja koska hotellin saa kongressivieraista täyteen, voi sen hyvin omistaa pelkästään yhdelle tapahtumalla.

Huonoa on edelleen rabiesturnaus. Enää toki itseäni ei häiritse 30 minuutin absoluuttinen ja voitin lauantaina 15 minuutin blixtiturnauksen tasoituksin pelattuna, mutta edelleen en ymmärrä mikä on rabies-turnauksen pointti jos kerran sitä ei aika-asetusten vuoksi saa egf:ään. Suomenkongressia ajatellen siihen pitää saada 10 tai 20 sekunnin bjoojomi koska en ainakaan itse näe mitään pointtia että uhraan aikaani hyväntekeväisyyteen, jotta japanilainen seniorikansalainen saa nauttia sekopäisestä ja ei-merkitsevästä goosta. Eli rabies turnaus täytyy saada EGF-C -kelpoiseksi tai ainakaan itse en sitä ennen tule siihen osallistumaan.

Ammattilaiset ovat tietenkin arrogantteja kuten tavallisesti eikä kukaan edelleenkään näe ongelmaa siinä että Katalin Aamupala saa turpaansa amatööreiltä. Eli ammattilaisinstituutio sinänsä on läpimätä. Sen sijaan että palkataan ”ammattilaisia”, parempi olisi laittaa siihen kuluvat rahat palkintoihin mikä houkuttelisi näitä ”ammattilaisia” pelaamaan eikä pröystäilemään luentosalissa statuksellaan. (Ainiin mutta ihmisillehän kaikkein tärkeintä on status.)

-- Jouni, 29.7.2009

Eli ammattilaisinstituutio sinänsä on läpimätä. Sen sijaan että palkataan ”ammattilaisia”, parempi olisi laittaa siihen kuluvat rahat palkintoihin mikä houkuttelisi näitä ”ammattilaisia” pelaamaan eikä pröystäilemään luentosalissa statuksellaan.

Miten tuo pröystäily nyt näkyy? Eivätkö oppitunnit miellyttäneet? -- Markku, 29.7. 2009

Sinällään pröystäily on nykyään vähentynyt ja ammattilaiset ovat hiukan nöyristäneet asennatta verrattuna siihen vanhakantaiseen japanilaiseen amatööri on heikko ja ammattilainen vahva asenteeseen, koska tänäpäivänä on paljon vahvoja amatöörejä. On minusta silti naurettavaa että kuinka monta "ammattilaista" tarvitaan pitämään yksi pelikommentaari.

-- Jouni, 30.7.2009

Gorreista osa II#

Hiukan voisi taas päivittää mielipiteitäni koska tilanteet ovat taas muuttunut.

Gorrin ongelmia on ensisijaisesti kahtalaista. Systeemin deflaatio riippuu pelaajapopulaation rakenteesta eikä sitä voida korjata muuttumattomalla parametrilla ilman kohinan tuottamista.

Skaala on valittu väärin, koska todellisuudessa yhtä kiveä heikompi pelaaja voittaa kolmanneksen peleistä siellä missä on suurin pelaajamassa. Ja onhan gorrin lineaarisesti muuttuva oletus skaalasta muutoinkin absurdi ajatus ja yhtä ilmeinen systeemin käyttäytymisen kuvaus kuin löytää donitsin muotoinen taivaankappale.

Nämä ovat gorrin matemaattisten oletuksien objektiivisia virheitä. Omasta mielestäni filosofiset virheet ovat kuitenkin paljon suurempi ongelma.

Gorria ei voi kunnolla käyttää todennäköisyyksien johtamiseen. Paitsi että ne on muuttuvan skaalan takia hankala johtaa, niin myös deflaatioalttius, ja sen korjaaminen oudolla deflaatioparametrilla, epäspesifiset standardisoimattomat resetit, kyseenalaiset tasoituskivien suhteet, väärä skaala ja huonot oletukset konfidenssille kukin tuovat systeemiin kohinaa. Joten yksittäistapaukselle todennäköisyysennusteen päätteleminen on kovin hankalaa. Tämä on eettinen ongelma, koska gorri ei käytännössä täten voida pitää todennäköisyyksiä ennustavana vahvuuslukuna. Toki se osaa laittaa ihmiset vahvuusjärjestykseen, mutta todennäköisyyksien päätteleminen on kyseenalaista. Tämän ongelmana on että se johtaa harhaan ihmisiä. Ainakin omat käsitykseni gorrista ovat olleet todella vääriä, jos edes vieläkään asiaa ymmärrän.

Gorrin suurin ongelma on kuitenkin sen äärimmäisen suuri kompleksisuus. Olen itse käyttänyt Gorrin opiskeluun kenties joitain satoja tunteja enkä vieläkään ymmärrä kuinka se käytännössä toimii. Enkä ole koskaan ikinä tavannut yhtään ihmistä joka pystyisi tuottamaan yhtään lausetta, joka viittaisi siihen että sanoja tietäisi mistä puhuu. Selkeästi paras yritys on ollut Matin ajatus että "Gorrin tarkoitus on Em huippuryhmän muodostaminen". Tämäkään ei tietenkään ole kiistaton osoitus siitä että puhuja tietäisi mistä puhuu, mutta ainakin on mahdollista että se voisi viitata siihen että sanoja tietäisi asiasta jotain mielenkiintoista, jota minä en vielä ymmärrä. Kaikkien muiden kommentit gorria kohtaan ovat olleet joko tyhjää sanahelinää, valheita tai opittujen fragmentaaristen asioiden toistamista ilman että viittaisi mitenkään siihen että puhuja ymmärtäisi mistä puhuu. Tämä on toki hyväksyttävää, koska gorrisysteemi on äärimmäisen monimutkainen ja siinä on tavattomasti emergenttejä piilorakenteita. Onhan kyse kuitenkin monimutkaisesta systeemistä, ja sellaisiin yleensä liittyy enemmän tai vähemmän epäitsestäänselviä emergenttejä rakenteita, vrt. esimerkiksi kolmen kappaleen ongelma Newtonin painovoimateoriassa tai proteiinien laskostumisen ongelma. Oma tietämyksenikin gorrista rajoittuu lähinnä epäsuoraan systeemin analysoimiiseen, mutta se ei riitä luonnollisen ymmärryksen synnyttämiseksi. Epäilisin että gorri vakauttaisi itseään sillä että kaksi tai kolme voimakasta kohinaa tuottavaa tekijää vaikuttaisivat vastakkaisiin suuntiin. Mutta koska en ymmärrä systeemiä, se on vain arvaukseni.

Pieni mutta kenties huvittavin ongelma gorrissa on että siitä ei ole mitään dokumentaatiota olemassa. Sen matemaattiset kaavat on julkistettu Egd:ssä, mutta mitään keskustelua siitä minkälaisille tilastotieteelliselle tuelle gorrin oletukset perustuisivat, ei ole olemassa. Ja kuten viittasin, niin millään tutkimuksellisella menetelmällä ei tietenkään edes voitaisi paasta lineaarisesti muuttuvaan skaalaan, koska luonnolliset ilmiöt nyt harvoin käyttäytyvät tuollatavalla kulmikkaasti, jossa siis kaksi toisistaan riippumatonta muuttujaa suhteutuisivat toisiinsa lineaarisesti. Kyse on parhaassakin tapauksessa vain huonosta approksimaatiosta, mutta ikävää siinä on että sen aiheuttama suurin virhe on juuri 1 kjuu - 1 dan luokitusten välillä jossa suurin osa peleistä pelataan. En tiedä mitä se tekee systeemille, mutta ei se ainkaan tunnu hyvältä.

Tämän jälkeen on toki ymmärrettävää miksi ihmiset suhtautuvat niin tavattoman negatiivisesti gorreista puhumiseen. Kyse on pohjattoman syvästä ongelmasta jota ei missään tapauksessa pysty järkevissä ajankäytön puitteissa analysoimaan, joten helpompaa on vain lakaista gorrikeskustelut matonalle ja polttaa kerettiläiset roviolla =)

-- Jouni, 29.5.2009

Suomessa(kin) on ihmisiä, jotka ymmärtävät luokittamisen matematiikasta jonkin verran (ml allekirjoittanut). Wikin / IRCn / KGSn keskustelijat eivät aina edusta parasta osaamista, vaan innostuneimpia keskustelijoita. Luokittamisen matematiikka on varsin vaativaa, jos sitä yrittää tehdä kunnolla; matemaattisena ongelmana se sisältää data-analyysiä, tilastomatematiikkaa ja mallintamista. Luokittamisen hyvän käsittelyn luulisin riittävän tohtoriväitöksen aiheeksi varsin hyvin.

Itse en ole kiinnostunut poleemiseen luokituskeskusteluun osallitumiseen (muuten kuin huumorimielessä). Olen käyttänyt varsin paljon aikaa luokituksen matematiikan ymmärtämiseen ja ymmärryksen testaamiseen todellisella aineistolla. Jos osallistisin keskusteluun, joutuisin käyttämään paljon aikaa perusasioiden opettamiseen samalla kun osa keskustelijoista heittäisi kokolailla perustelemattomia väitteitä, ja odottaisivat kaikkin tarkkaa vastausta. Yksi hullu ehtii kysyä enemmän kuin kymmenen viisasta vastata. Eli keskustelu ei sisältäisi mitään minua kiinnostavaa, miksi siis osallistua?

Uskon, että tämäntyyppiset näkökulmat vaikuttavat myös monien muiden haluun keskustella GORista.

Lisäys: Näköjään olin hukannut tuon paperin jossakin vaiheessa, varmaankin 2008 kesällä siivotessa tiedostoja. Hyvä kun sanoit puuttumisesta, nyt on takaisin.

-- Lauri, 29.5.2009

Näin tietenkin varsinkin kun en usko että tällä kielellä aihepiiristä edes löytyy kymmentä viisasta vastaamaan. Sen sijaan tuolla vihjaat winmodel paperista, mutta sitä ei ole servulla. Onko se tietentahtoen "kadonnut" vai muuten vain mennyt hukkaan? Eli minua tosiaankin kiinnostaisi vastaavat analyysit, koska olen hieman häiriintynyt sen suhteen ettei gorrista tiedetä käytännössä mitään (ref. LuokituskeskusteluXX) ja senseississäkin ihmiset aidosti kuvittelevat että gorrin 2100 tietenkin vastaa ilmanmuuta shakin 2100 vahvuutta, koska onhan 2100 = 2100 tosi. Mutta senseississäkään ei käytännössä ole yhtään mielekästä analyysiä gorrin käyttäytymisestä.

Lis. en usko että matemaattisen luotettavan luokituksen säätäminen olisi lainkaan hankalaa. Se vain pitää ajatella kokonaan itsenäisenä alusta lukien eikä sitä saa yrittää integroida joihonkin aikaisempiin oletuksiin. Tällainen näet johtaa vaikeuksiin koska joudutaan tekemisiin useiden muuttujien kanssa aivan kuten gorrin kanssa juurinimenomaan on käynyt että näennäiset pienet muutokset Eloon ovat johtaneet äärimmäisen suureen kompleksisuuteen.

-- Jouni, 29.5.2009

Uskon, että tämäntyyppiset näkökulmat vaikuttavat myös monien muiden haluun keskustella GORista.

Olet tosiaankin oikeassa (mutta ehkä eri tavalla kuin luulet). Onhan ilman muuta selvää, että koska ihmiset ovat järjestäen tyhmiä kusipäitä, he tietenkin käyttäytyvät kuin sätkynuket ennustetulla kusipäisyydellä varsinkin, jos heille yrittää perustella järkevästi yhtään mitään sen sijaan, että vain viittaa epämääräisesti jonkinlaisten perustelujen olemassaoloon. Ja nyt rautalankaa: ei välttämättä ole maailman viisain teko tulla tänne julistamaan, ettei halua osallistua keskusteluun, koska uskoo, ettei muilla ei voi olla siihen mitään annettavaa. Tällaisen näkemyksen voi pitää omanakin tietonaan.

-- Markku, 29.5. 2009

-- Selkeästi paras yritys on ollut Matin ajatus että "Gorrin tarkoitus on Em huippuryhmän muodostaminen".

"Matin ajatus" on omituinen ilmaus. Aikanaan kaikki 4-danit ja vahvemmat pääsivät pelaamaan EM-turnauksen huippuryhmään. Huippuryhmän koko kasvoi vuosi vuodelta. Heräsi epäilys, että joissakin maissa pelaaja sai turhan helposti, esim. omalla päätöksellään, korotuksen 4 daniksi. Huippuryhmän rajaa harkittiin nostettavaksi 5 daniin, mutta sitten arveltiin, että jotkut vaan osallistuvat sitten 5 daneina, eikä huippuryhmän kasvu muuta kuin hieman lykkäänny. Niinpä päätettiin perustaa rating-systeemi, jonka avulla pelaajat turnauksen ylimpään ryhmään valitaan. Tätä ryhmä alettiin kutsua superryhmäksi.

-- Matti 30.5.2009

Tulosten lähettämisestä#

Kun turnaustulosten lähettäminen on nyt sitten vapaata, niin voisi tehdä jotain pelisääntöjä tulosten lähettämiselle. Tässä joitain ehdotuksia joita voisi ottaa huomioon.

Turnauksen parittaja lähettää tulokset ellei parittaja itse pyydä sitä jonkun muun hoidettavaksi.

Tulokset lähetetään pikaisesti. Turha niitä on jättää roikkumaan kolmeksi päiväksi. Lähetys on aika näppärä prosessi kun sen oppii ja se on syytä opetella, jos haluaa parittaa.

Jos tekee nimimerkin niin seinälistan kommentista tulee selvitä lähettäjän oma oikea nimi.

EGD hyväksyy myös väri-informaation, joten on ihmiselle ja tulevaisuuden tilastointeja varten parempi että tulokset lähetetään muodossa 3+/w. Värillä on väliä koska mustan voittoprosentti on 50-60 % riippuen todella voimakkaasti henkilöstä. Eräällä suomalaisella nidanilla on turkusarjan tasa-avauksista voittoprosentti mustilla 80% ja valkoisilla 35 %. Väri-informaatio on nice to know detalji eikä ole mitään erityistä syytä miksi se tulisi jättää pois, koska ei siitä ole mitään haittaakaan.

Missään tapauksessa suomalaisia nimiä ei translitteroida idioottimaiselle ae oe aa translitteraatiolle. Päinvastoin on syytä ottaa taas puheeksi että moninainen eurooppalainen hipsuvalikoima implementoitaisiin EGD:hen synonyymisinä. Eli yhtä hyvin voisi kirjoittaa Aleš kuin Ales. Hipsut ovat nättejä vaikkei tietäisikään kuinka ne vaikuttavat lausumiseen!

-- Jouni, 18.5.2009

Ei roikkumaan, mutta ei myöskään pidä painostaa heti samana iltana tai seuraavana aamuna. Amatööreillä kun on välillä muutakin tärkeää tekemistä.

Jos ei kykene hipsuttamaan, niin sitten ilman, eikä millään multimerkkiväännöksillä, joilla ei ole edes virallista statusta. Kukakohan ottaisi nakin ajaa näitä muutoksia EGD:hen?

-- Gardan, 18.5.2009

Gorreista#

Kun on tutkiskellut elosysteemin toimivuutta käytännössä voisi tehdä yhteenvedon tämänhetkisestä mielipiteestäni.

1.0 Gorrin isoin ongelma nähdäkseni on että se on sidottu luokitukseen, vaikka mitään suoranaista tarvetta ei tälle ole.
1.1 Ajatus tässä on tietenkin kaunis, mutta käytännön toimivuus on sellaista vähemmän.
1.2 Tästä seuraa se ikävyys, että skaala on 1800-2200 pisteen välillä ihan liian suppea. Kun pakka on vielä sekoitettu arbitraarisin resetein, gorrin käytännöllinen selkeys kärsii.
1.3 Ja erityisesti shakin 2000 ei missään suhteessa ole verrattavissa goon 2000 vahvuuteen. Ja tämä on iso ongelma ja viestittää goon ulkopuolisille rajusti vääriä signaaleja. Gorri on kuitenkin sidottu saman näköiselle skaalalle (huippupelaajat saavat samannäköisiä pisteitä kuin shakin huippupelaajat), niin on tämä todella iso ongelma, koska voidaan tulkita ihmisten harhaan johtamiseksi.
1.4 Ja ylipäänsä se ettei skaala ole kiinnitetty, vaatii melkoisen paljon gor-matematiikan opiskelua ennen kuin osaa hahmottaa mitä tuo numero käytännössä tarkoittaa.
1.5 luokitusvastaavuudet (so. tasoituskivivastaavuudet) pitäisi sitten turnauksia varten poimia päivitettävästä lookup taulukosta.
1.6 Fide ja USCF käyttää kiinteää skaalaa, jossa sadan pisteen ero tarkoittaa noin 64 % todennäköisyyttä ennustaa lopputulos. Tämä siis riippumatta siitä minkä luvun suhteen katsotaan. Eli piste-ero kertoo suoraan voittotodennäköisyyden.
2.0 Myös gorrin lineaarisesti muuttuva konfidenssi vaikuttaa epäilyttävältä.
2.1 Konfidenssi näyttäisi muuttuvan ihan liian nopeasti liian suuresta arvosta liian pieneen arvoon.
2.2 Konfidenssin ei tarvitse muuttua. Jos pelejä ei tipu sanotaan nyt pariin vuoteen, voi vain laittaa kysymysmerkin ja määrittää uuden lähtöluvun sitten kun niitä alkaa taas kertymään. Elon tarkoitus kuitenkin on palvella niitä ketkä käyvät ahkerasti turnaamassa. Hyvä arvo konfidenssille on noin 30. optimi toki riippuu käytetystä skaalasta.
3.0 Lähtöluvun määräytyminen pitäisi perustaa johonkin muuhun kuin arbitraarisuuden lisäämiseen.
3.1 mutu-resetit tai ylisuuri konfidenssi molemmat lisäävät systeemin epämääräisyyttä. Toisaalta myös liian pieni (noin 10) konfidenssi lisää epämääräisyyttä, koska systeemi kehittyy hitaammin kuin pelaajat kehittyvät.
3.2 Itse tietenkin sattuneista syistä pitäisin menetelmästä, jossa suorituseloa ja toteutuvaa eloa verrataan.
3.3 Näin voidaan paitsi määrittää helposti hyvä lähtöluku, myös huomata jos yksilöt ovat olleet salaa harjoittelemassa.
3.4 Nähdäkseni lähtöluku pitäisi laskea pelattujen pelien perusteella eikä varsinaisesti yrittää sitä arvata. Käytännön hyöty tällä ei varmaankaan ole suuri, mutta se lisää reiluutta, koska kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla. Luokittaminen kun on subjektiivista ja veikkaan etteivät kulttuuriset luokittamistraditiot ole samat espanjassa kuin ne ovat pohjolan perukoilla.
4.0 Näitä asioita pitäisin tärkeänä. Gorrin eloa ja luokituksia ei pitäisi yrittää yhdistää, koska se johtaa molempien systeemien filosofian vesittymiseen. Nykytilannetta voisi kuvata analogialla kuin jos tieteessä perusteltaisiin objektiivisia asioita (eloa) subjektiivisin argumentein (luokituksin). Luokitus siis on subjektiivinen järjestelmä eikä tällaista vain voida yhdistä objektiiviseen eloon. Se ei ole tarpeellista.

Muutama hyödyllinen linkki:

Fiden lookuptaulu performanssin määritykseen:
http://www.fide.com/component/handbook/?id=75&view=article

Gormatikan perusteet, jossa erityisesti Table II on hyödyllinen taulu, koska esittää konfidenssin (con) muutoksen. (a) ilmaisee skaalan muutoksen.
http://gemma.ujf.cas.cz/~cieply/GO/gor.html

-- Jouni, 23.3.2009

Shakissahan lähtölukua käytetään vain määrittämään ekassa turnauksessa lähtöpaikkaa (esim sveitsiläisessä) ja todellinen arvo ekan turnauksen lasketaan vastustajien eloista ja saavutetuista tuloksista. Muistaakseni niinkin suoraviivaisesti kuin keskiarvo tai jokaista vastustajaa vastaava (tn 0.5 voitolle). Tällä lienee jonkinlainen relaatio suorituseloon. Ideana on laittaa pelaamaan siis arvattuun kohtuullisen kohdallaan olevaan ryhmään ja katsoa mitä todellisuus tuottaa.

-- Gardan, 23.03.2009

Gorrin tarkoitus on, että sen avulla muodostetaan huippuryhmä EM-turnauksessa. Kirjoita kritiikkisi uusiksi, niin että tarkoitus otetaan huomioon.

--Matti, 24.3.2009

Enhän minä mistään gorrin tarkoituksesta puhunut, vaan puhuin "elon tarkoituksesta".

Miksi gorri on sitten sidottu luokitukseen? Erityisen kummallista tämä on siksi että skaala on huippuryhmän pisteissä (noin 2700) jo niin suppea että pyöristysvirheet aiheuttavat jo oleellisia virheitä gorrin laskemisessa.

-- Jouni, 24.3.2009

En minä ole sanonut, että gor on sidottu luokitukseen. --Matti, 24.3.2009

Jos käytät sanaa "gor", niin toki sanot että gor on sidottu luokitukseen, koska se kuuluu sanan gor määritelmään. Gorrin skaala on säädetty sellaiseksi että 100 pistettä vastaisi likimääräisesti yhtä tasoituskiveä, SIIS gor on sidottu luokitukseen. Ja juuri tämä aiheuttaa muuttuvan ja liian suppean skaalan, mikä tekee gorrin käyttäytymisestä ongelmallisen ja hyödyttömän.

-- Jouni, 24.3.2009

Jouni: Enhän minä mistään gorrin tarkoituksesta puhunut, vaan puhuin "elon tarkoituksesta".

Kiitos selvennyksestä. --Matti, 26.3.2009

Nähtävästi Matti oli sataprosenttisen oikeassa sanoessaan että "gorrin tarkoitus on EM-huippuryhmän määrittäminen", koska gorrin skaalan kelpoisuus ennustaa pelin lopputulos alkaa hajoamaan jo 5d luokituksen kohdalla ja 3-4d luokituksen kohdalla skaala poikkeaa jo kiven verran todellisuudesta(ref.). Toivottavasti vain gorria laskemisessa huippuryhmän määrittämisessä on käytetty paria desimaalia mukana jottei pyöristysvirheet aiheuta tarpeettomia virheitä.
     Ongelma tässä vain on se että Suomigo.net levittää disinformaatiota, koska ilmoittaa luokituslistassa gorrit ikään kuin kyse olisi vahvuusluvusta. Ja erityisen ongelmallista on että jotkut vieläpä uskovat että gorri on verrattavissa vahvuuslukuun, koska esimerkiksi turkulaiset jakavat paikkoja TM-sarjaan gorrin perusteella, vaikka kuten Mattikin totesi, niin gorri ei missään tapauksessa ole tarkoitettu yleiseksi vahvuusluvuksi, vaan EM-huippuryhmän määrittämiseksi. Joten ei sitä pitäisi esittää luokituslistassa yleisenä vahvuuslukuna

-- Jouni, 8.4.2009

Minusta on aika uskallettua sanoa, että vertaamalla GoR:ia vain sinun elo-systeemisi antamiin luokituksiin voidaan sanoa, että 3-4 danin tasolla, että GoR poikkeaa "todellisuudesta" 3 kiveä. Mistä tiedät, että elo-järjestelmäsi kertoo todellisuuden?

-- Markku, 8.4. 2009

Sanoin kiven verran. Oma järjestelmäni perustuu eloon, jota käyttävät USCF ja FIDE, joten on tunnettu tosiasia, että se tuottaa tietyissä virherajoissa suhteellisen luotettavaa dataa. Sitä voi sitten verrata luokituksiin. esim. suurin osa suomalaisista 4d pelaajista asettuu elo-skaalalla 2150-2200 paikkeille, kun taas gorri ennustaisi heille 2480 lukemaa, jos molemmat kiinnitetään siten että 7d tarkoittaa 2700 pistettä molemmissa järjestelmissä. Samoin gorrin vinoumaa tukee egd:n turnausdata, joskin siihen toki aiheuttaa kohinaa myös paritusohjelmien parituskäytännöt.

-- Jouni, 8.4.2009

Japanin kirjoittamisesta ja lausumisesta
#

Niin japaninkielen, kuin myös suomenkielen luonteeseen kuuluu, että sitä lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Samankaltaisuuksia on myös japanin aakkosissa eli erilaisia äänteitä on vain kohtuullisen vähän, joten suomalaisella aakkostolla ei tule erityisen suuria ongelmia käsitellä kaikkia japanin äänteitä. Tiedämme myös että englanti erityisesti mutta myös monet muut eurooppalaiset kielet eivät tällaista yhteyttä noudata sekä näiden lausutussa kielessä on äänteitä monin verroin enemmän kuin kirjoitetussa kielessä on aakkosia. Tästä seuraa sitten ongelmaksi se että englantilainen tapa kirjoittaa japania särkee yhteyden puhutun kielen ja kirjoitetun kielen väliltä. Erityisesti kohteeksi on valittu pitkät vokaalit, joiden ilmaiseminen on jätetty englanninkielisestä translitteroinnista kokonaan pois. Tämä on ymmärrettävää, koska jos amerikkalainen näkee sanan "joseki" hän luonnostaan lausuu sen "jousekíh" tjsp., mutta jos suomalainen näkee sanan "joseki", niin hän lausuu sen muodossa "joseki" tai jos kyse on ihmisestä, joka haluaa olla hiukan perillä englannin äänteistä, hän lausuu sen muodossa "zoseki", mutta mitään luonnollisia vokaalin pidennyksiä ei tapahdu, mikä tekee ääntämisestä palikkamaista.
      Japanilainen muoto 定石 (じょうせき) kuitenkin kirjoitetaan oikeasti muodossa "jouseki", ja lausuu muodossa "jooseki". "ou" äännetään pitkänä vokaalina. Tämän on hassua. Koska muutkaan gootermit eivät tule japanista suoraan vaan ne kierrätetään englannin kautta, joten jokainen gootermi, joissa alkujaan oli äänteet "oo" tai "uu" on degeneroitunut tässä kierrätyksessä muotoon oo --> o ja uu --> u. Koska tiedätään että japanissa on myös paljon lyhyitä "o" ja "u" äänteitä, niin on tilanne kovin hassu suomalaisen näkökulmasta, koska suomalainen on tottunut lausumaan kieltä lähes samalla tavoin kuin kirjoittaa sitä.
      Monet yleisesti käytössä olevat gootermit ovat tällaisia, joihin oikeasti tulisi sisällyttää pitkä vokaali. Esimerkiksi "ko" tulisi kirjoittaa "koo" ja kyu tulisi kirjoittaa kyuu tai suomalaisittain kjuu. Molemmat näistä ovat sikäli merkityksellisiä että suomalaisille tuottaa suuria hankaluuksia kirjoittaa "ko" eri taivutusmuodoissa ja tällaisia muotoja näkee yhtenään kuten "ko:sta" mikä vain on erityisen absurdia siksi että sanoa "koosta" olisi oikein kirjoittaa niin japanin kuin suomenkin mukaan. Muita yleisesti käytettyjä, mutta englannin takia väärin kirjoitettuja termejä suomalaisittain kirjoitettuna on mojoo, bjoojomi, booshi, Honinboo Shuusaku, juubango.
      Pitkissä vokaaleissa ei ole suomalaiselle mitään ongelmia lausua ja tässäkin lauseessa on kuusi pitkää vokaalia. Ongelmia sen sijaan tuottaa jotkut äänteet, joita on hankala ilmaista suomalaisilla aakkosilla. Tällaisia äänteitä ovat "joo" ja "choo" sekä "zoo". Näitä on suomalaisten on kovin hankala kirjoittaa. Joon ja choon virallinen suositeltu suomalainen lausumistapa olisi "tšoo" ja "džoo" mutta näitä ei missään näe käytettävän ja erityisesti oma kahden kjuun japanin kielikorvani ei pysty kunnolla edes erottamaan näitä äänteitä muutenkaan kuin kontekstistaan, koska molempien äänteiden japanilaisessa lausumisessa on niin paljon vaihteluita että ne lomittuvat helposti keskenään. Molempien ääntämiseen suomenkielen äänne "z" on mielestäni riittävän lähellä eli zuubango. juu-äänteen tapauksessa zetaa voi hiukan soinnillistaa ja choo äänteen tapauksessa zetan voi jättää suomalaiseen muotoonsa mikä se on esimerkiksi pizzaa tilattaessa. Japanin "zoo" äänne on sitten hankala koska se tarkoittaa soinnillista äs-äännettä, jollaiselle ei suomenkielessä ole mitään tapaa kirjoittaa. Toisaalta, eipä suomalaisen kielikorva ole edes kovin hyvä erottamaan sanoja "mokuhazushi" ja "mokuhasushi" saatikka että hän osaisi lausua näistä ensimmäisen. Noista jälkimmäinen on parempi muoto suomalaiselle, erityisesti jos yrittää lausua zetaa niin kuin zeta suomessa yleensä lausutaan.
      Muita ongelmia ei japanin ääntämisessä ole, kunhan vain muistaa että "Hayashi" kirjoitettaisiin suomeksi "Hajashi".
      Normaalisti englanninkielessä käytetään degeneroitua hebonshikia (so. japanin kirjoitustapa eli roomaji), jossa pitkien vokaalien ilmaiseminen on jätetty pois. Hebonshikiin oikeasti kuuluisi pitkien vokaalien ilmaiseminen, mutta joku valopää aikanaan keksi että ilmaistaan ne yläviivoilla, joita ei sitten kirjoituskoneiden keksimisen jälkeen enää aivan triviaalisti pystyttykään kirjoittamaan, joten yläviivat sitten vain unohtuivat pois. Nyt Wikipedia on yrittänyt elvyttää pitkiä vokaaleita käytettäväksi ja ilmaisee niitä yläviivoilla. Samoin animekulttuuri on aika johdonmukainen niiden käytössä ja käyttää ou ja uu rakenteita. Virallinen kulttuuri jostain syystä haluaa kuitenkin vielä pitäytyä kirjoituskoneiden aikakaudessa eikä se suostu myöntämään että aikanaan tehtiin valtavia kulttuurisia virheitä. Mielestäni on turha pitäytyä vanhoissa virheissä, vaan Laurinkin olisi syytä hieman miettiä asioita eikä vain itsepäisesti yrittää puolustaa tekemiään virheitä julkaisemassaan kirjassa. Jos jokin asia on vakiintunut väärin, kuten Oosaka muodossa "Osaka" ei tämä ole perustelu etteikö virheitä sitten tarvitsisi jälkikäteen korjata. Tehtyjä virheitä saa myöntää (Lauri) ja erityisesti niitä saa jälkikäteenkin korjata.

Katso lisää Go-sanastoa sekä tarkemmat määritelmät kyseisille sanoille.

Ideasi Suomi-sarjasta on hyvä. En tosin sekoittaisi turnauspelejä siihen enkä jakaisi minkäänlaisia palkintoja, koska suurin osa Suomi-sarjan peleistä pelattaisiin Internetissä, jolloin ne olisivat valvomattomia. Kukaan pystyisi takaamaan, ettei kukaan pelaajista käyttäisi josekikirjastoja tai saisi neuvoja vahvemmilta pelaajilta.

Idea on silti mielestäni kokeilemisen arvoinen siksi, että se olisi 1) hauskaa ja 2) tarjoaisi luokittajille hyödyllistä lisäinformaatiota koskien sitä, kenen otetaan tarkkailulistalle. Tietenkin jälkimmäinen kohta edellyttäisi, että systeemistä saisi nopeasti yhteenvedon kunkin kasvokkain pelaamista peleistä.

-- Markku Jantunen, 19.3. 2008

Kiva että joku pitää ajatuksesta. On toki ymmärrettävää että Sinä et halua lahjoittaa palkintorahoja, mutta kyllä minä ainakin voin muutaman satasen lahjoittaa palkintorahoihin, mikäli tällainen edistää sarjan mielekkyyttä. Rahahan on vain paperia. Mielestäni liioittelet uhkakuvia "Joosekikirjastohuijauksesta" tai "vahvemman neuvoista". Ensimmäinen vaihtoehto tuo hyötyä nikiuun ja nidanin välillä enintään puoli kiveä. Ja tämäkin edellyttää joosekisanakirjan rutinoitunutta käyttöä; enkä itseni lisäksi tiedä muita joka tällaista menetelmää viitsisi tehokkaasti hyödyntää. Hikaru no Gossakin pelattiin turnauksessa joosekisanakirjan kanssa, ja sen käyttöä perusteltiin siinä ennemminkin psykologisilla kuin pelillisillä argumenteilla.
    "Vahvemman neuvot" on mielestäni epämielekäs uhkakuva ja sillä voi saada enintään kahdeksasosakiven edun. Vai kuinka montaa kiuupelaajaa sinä olisit valmis neuvomaan, jotta nämä pärjäisivät paremmin? En usko että kovinkaan monen Dan-sedän moraali olisi sen heikompi kuin sinunkaan moraalisi tässä asiassa. Molempien näiden "huijauksien" ikävä sivupuoli on tietenkin se että niistä saattaa molemmat osapuolet jotain oppiakin, mikä kuitenkin lienee Suomisarjapelaamisen se tarkoitus sinänsä. Ei mielestäni ole suuri vääryys jos joku yksittäinen kiuupelaaja korotetaan neljäsosakiven verran väärin perustein, sen sijaan ongelmallisena näen sen että joku kiuupelaaja jätetään korottamatta vaikka hän olisi sellaisen ansainnutkin, kuten tapahtui viimeksi JaakkoMunkissa.
    Turnauspelejä ei mielestäni voida poissulkeakaan sillä on pelaajien oma asia mitkä pelit he haluavat Suomisarjaan laittaa.

-- Jouni 280308

Kuka ny muka jätettiin korottamatta JaakkoMunkissa? Myös tahon, jonka velvollisuuksiin ja/tai oikeuksiin moinen kuuluisi, nimi olisi kiva kuulla.

Translitteroinnista: Läheskään aina ei ole tarkoituksenmukaista tehdä "täydellistä" muunnosta vaan laajemmalti ymmärrettävä. Tästä syystä kyu on hyvä kirjoittaa juuri noin, että muualla euroopassa ja maailmassa ymmärtävät mistä puhutaan. Jos minä välittäisin tarkasta kirjoitusasusta, en käyttäisi ollenkaan länsimaista merkistöä noiden termien esittämisessä.

-- Gardan, 29.3. 2008

'On toki ymmärrettävää että Sinä et halua lahjoittaa palkintorahoja, mutta kyllä minä ainakin voin muutaman satasen lahjoittaa palkintorahoihin, mikäli tällainen edistää sarjan mielekkyyttä. Rahahan on vain paperia.'

Hyvä. Lahjoittakoon palkintorahoja ne, joille raha on vain paperia, ja kilpailkoon niistä ne, joille raha ei ole vain paperia. ;)

Mitä tulee dan-sediltä neuvojen kysymiseen kesken pelin, niin kannattanee muistaa, että nettiyhteyden päässä asuu aika monta dan-setää.

Mutta tietenkin voidaan pelata säännöillä, jotka sallivat apuvälineiden käytön.

Translitteroinnista: erilaisten tietokantojen ylläpitäjien kannalta olisi kiusallinen sekasotku, jos joka maassa käytettäisiin omia translitterointeja. Meillä nyt sattuu olemaan käytössä englantilainen translitterointi ja se sopii ihan hyvin, vaikka suomalaiset siksi sanovatkin "kiu" eivätkä "kjuu".

-- Markku, 30.3. 2008