Turkulainen ikkjuu (1934).

Vanhoja aiheita:

Kångressibloki Leksandista

Japanin kirjoittamisesta ja lausumisesta
#

Niin japaninkielen, kuin myös suomenkielen luonteeseen kuuluu, että sitä lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Samankaltaisuuksia on myös japanin aakkosissa eli erilaisia äänteitä on vain kohtuullisen vähän, joten suomalaisella aakkostolla ei tule erityisen suuria ongelmia käsitellä kaikkia japanin äänteitä. Tiedämme myös että englanti erityisesti mutta myös monet muut eurooppalaiset kielet eivät tällaista yhteyttä noudata sekä näiden lausutussa kielessä on äänteitä monin verroin enemmän kuin kirjoitetussa kielessä on aakkosia. Tästä seuraa sitten ongelmaksi se että englantilainen tapa kirjoittaa japania särkee yhteyden puhutun kielen ja kirjoitetun kielen väliltä. Erityisesti kohteeksi on valittu pitkät vokaalit, joiden ilmaiseminen on jätetty englanninkielisestä translitteroinnista kokonaan pois. Tämä on ymmärrettävää, koska jos amerikkalainen näkee sanan "joseki" hän luonnostaan lausuu sen "jousekíh" tjsp., mutta jos suomalainen näkee sanan "joseki", niin hän lausuu sen muodossa "joseki" tai jos kyse on ihmisestä, joka haluaa olla hiukan perillä englannin äänteistä, hän lausuu sen muodossa "zoseki", mutta mitään luonnollisia vokaalin pidennyksiä ei tapahdu, mikä tekee ääntämisestä palikkamaista.
      Japanilainen muoto 定石 (じょうせき) kuitenkin kirjoitetaan oikeasti muodossa "jouseki", ja lausuu muodossa "jooseki". "ou" äännetään pitkänä vokaalina. Tämän on hassua. Koska muutkaan gootermit eivät tule japanista suoraan vaan ne kierrätetään englannin kautta, joten jokainen gootermi, joissa alkujaan oli äänteet "oo" tai "uu" on degeneroitunut tässä kierrätyksessä muotoon oo --> o ja uu --> u. Koska tiedätään että japanissa on myös paljon lyhyitä "o" ja "u" äänteitä, niin on tilanne kovin hassu suomalaisen näkökulmasta, koska suomalainen on tottunut lausumaan kieltä lähes samalla tavoin kuin kirjoittaa sitä.
      Monet yleisesti käytössä olevat gootermit ovat tällaisia, joihin oikeasti tulisi sisällyttää pitkä vokaali. Esimerkiksi "ko" tulisi kirjoittaa "koo" ja kyu tulisi kirjoittaa kyuu tai suomalaisittain kjuu. Molemmat näistä ovat sikäli merkityksellisiä että suomalaisille tuottaa suuria hankaluuksia kirjoittaa "ko" eri taivutusmuodoissa ja tällaisia muotoja näkee yhtenään kuten "ko:sta" mikä vain on erityisen absurdia siksi että sanoa "koosta" olisi oikein kirjoittaa niin japanin kuin suomenkin mukaan. Muita yleisesti käytettyjä, mutta englannin takia väärin kirjoitettuja termejä suomalaisittain kirjoitettuna on mojoo, bjoojomi, booshi, Honinboo Shuusaku, juubango.
      Pitkissä vokaaleissa ei ole suomalaiselle mitään ongelmia lausua ja tässäkin lauseessa on kuusi pitkää vokaalia. Ongelmia sen sijaan tuottaa jotkut äänteet, joita on hankala ilmaista suomalaisilla aakkosilla. Tällaisia äänteitä ovat "joo" ja "choo" sekä "zoo". Näitä on suomalaisten on kovin hankala kirjoittaa. Joon ja choon virallinen suositeltu suomalainen lausumistapa olisi "tšoo" ja "džoo" mutta näitä ei missään näe käytettävän ja erityisesti oma kahden kjuun japanin kielikorvani ei pysty kunnolla edes erottamaan näitä äänteitä muutenkaan kuin kontekstistaan, koska molempien äänteiden japanilaisessa lausumisessa on niin paljon vaihteluita että ne lomittuvat helposti keskenään. Molempien ääntämiseen suomenkielen äänne "z" on mielestäni riittävän lähellä eli zuubango. juu-äänteen tapauksessa zetaa voi hiukan soinnillistaa ja choo äänteen tapauksessa zetan voi jättää suomalaiseen muotoonsa mikä se on esimerkiksi pizzaa tilattaessa. Japanin "zoo" äänne on sitten hankala koska se tarkoittaa soinnillista äs-äännettä, jollaiselle ei suomenkielessä ole mitään tapaa kirjoittaa. Toisaalta, eipä suomalaisen kielikorva ole edes kovin hyvä erottamaan sanoja "mokuhazushi" ja "mokuhasushi" saatikka että hän osaisi lausua näistä ensimmäisen. Noista jälkimmäinen on parempi muoto suomalaiselle, erityisesti jos yrittää lausua zetaa niin kuin zeta suomessa yleensä lausutaan.
      Muita ongelmia ei japanin ääntämisessä ole, kunhan vain muistaa että "Hayashi" kirjoitettaisiin suomeksi "Hajashi".
      Normaalisti englanninkielessä käytetään degeneroitua hebonshikia (so. japanin kirjoitustapa eli roomaji), jossa pitkien vokaalien ilmaiseminen on jätetty pois. Hebonshikiin oikeasti kuuluisi pitkien vokaalien ilmaiseminen, mutta joku valopää aikanaan keksi että ilmaistaan ne yläviivoilla, joita ei sitten kirjoituskoneiden keksimisen jälkeen enää aivan triviaalisti pystyttykään kirjoittamaan, joten yläviivat sitten vain unohtuivat pois. Nyt Wikipedia on yrittänyt elvyttää pitkiä vokaaleita käytettäväksi ja ilmaisee niitä yläviivoilla. Samoin animekulttuuri on aika johdonmukainen niiden käytössä ja käyttää ou ja uu rakenteita. Virallinen kulttuuri jostain syystä haluaa kuitenkin vielä pitäytyä kirjoituskoneiden aikakaudessa eikä se suostu myöntämään että aikanaan tehtiin valtavia kulttuurisia virheitä. Mielestäni on turha pitäytyä vanhoissa virheissä, vaan Laurinkin olisi syytä hieman miettiä asioita eikä vain itsepäisesti yrittää puolustaa tekemiään virheitä julkaisemassaan kirjassa. Jos jokin asia on vakiintunut väärin, kuten Oosaka muodossa "Osaka" ei tämä ole perustelu etteikö virheitä sitten tarvitsisi jälkikäteen korjata. Tehtyjä virheitä saa myöntää (Lauri) ja erityisesti niitä saa jälkikäteenkin korjata.
      Tuossa on kuitenkin hiukan goosanastoa, jossa pitkä vokaali on unohdettu. Sana Go kirjoitetaan yleensä yhdyssanoissa ja taivutusmuodoissaan goomuodossa, koska se nyt vain kuuluu suomenkieleen, vrt. esimerkiksi "gnu" on suomeksi gnuu.

Katso lisää Go-sanastoa sekä tarkemmat määritelmät kyseisille sanoille.

Hiukan infoa minusta:

Jouni Valkonen	Ylioppilaskylä 1 D 17, 20540 Turku
fil.yo / Biokemia	050 367 4132
	jounivalkonen {miuku} gmail.com
Dragon Go Server
Kiseidoo Go Server
GameKnot

Kommentteja, huomautettavaa, keskusteltavaa yms. sanottavaa:
Keskustelua

Turnaustulokset #

	turnaus	sijainti	luokitus	pelit	tulos
1	TurunMestari -karsinta	Turku 9/2008	1 kjuu	2k+ 5k+2d+2k+	4/4
2	EGC Viikonloppu	Leksand 8/2008	2(1) kjuu	2k+ 2k+ 1k+1k(2d?)-1d+	4/5
3	EGC	Leksand 7/2008	2 kjuu	2k- 2k- 3k+2k+2k+ 1d- 3k+ 1k+2k-1d-	5/10
4	TurkuGP	Turku 7/2008	2 kjuu	2k- 4k+ 2k+2d-1d-	2/5
5	JaakkoMunkki	Helsinki 3/2008	2 kjuu	2k- 3(2)k- 1k-1k-3k+	1/5
6	Takapotku	Ruoholahti 2/2008	3 kjuu	4k+ 4(3)k+ 4k+ 3k+	4/4
7	TurunMestari -finaali	Turku 11/2007	3 kjuu	2d- 1k- 2k- 3(2)k+ 2d-	1/5
8	TurunMestari -karsinta	Turku 9/2007	3 kjuu	2d- 4k+ 2k+ 3k-	2/4
9	SM I -karsinta	Turku 9/2007	4 kjuu	2k- 5k+ 5k+ 3k+ 6k+	4/5
10	TurkuGP	Turku 6/2007	5(4) kjuu	6(5)k- 5k+ 3k+ 2k+ 2d-	3/5
11	PM	Helsinki 4/2007	6 kjuu	6k- 7k+ 6k- 7k+ 5k- 7k-	2/6
12	Takapotku	Helsinki 2/2007	6 kjuu	6k- 6k+ 5k+ 4k- 5k-	2/5
13	TPEGT	Tampere 10/2006	6 kjuu	6k+ 5k+ 4k- 4k- 6k-	2/5
14	SM I -karsinta	Helsinki 9/2006	6 kjuu	5k- 3(2)k- 10(9)k- 15k+ 8k+	2/5
15	MeidookanOpen	Helsinki 7/2006	6 kjuu	12k+ 5k- 7k+ 3k- 10k+	3/5
16	Takapotku	Helsinki 2/2006	8 kjuu	8k+ 7k- 8k- 8k+ 6k+	3/5

Tilastoitujen pelattujen pelien lukumäärä vuoden 2008 puoleen väliin mennessä. Tilastoimattomia pelejä on vaihtelevasti.

===

The essence of getting strong is to know when it is correct to resign.