Aloitin gon pelaamisen marraskuussa 2004 tutustumalla sääntöihin. Vuoden 2005 alusta lähtien olen pelannut varsin säännöllisesti pääkaupunkiseudun eri peli-illoissa ja Internetin go-palvelimilla. Vuoden 2007 alusta lähtien olen ollut YliGon puheenjohtaja.

Sähköpostilla minut tavoittaa osoitteesta jni@iki.fi ja puhelimella numerosta 050 341 4050. Suosin sähköpostia, ellei asia ole erityisen tärkeä tai kiireellinen. KGS-tunnukseni on GammaTau ja IGS-tunnukseni on Syvyys.

Korotukset#

Turnaukset#

Kisei, 9.12.–10.12.2006#

Oma luokitus: 1 kyu
Pelit: 1d−

Peli sujui fusekissa ja keskipelissä kohtalaisen hyvin. Vaikka välillä vastustajan moyo oli uhkaavan kokoinen, tuli isosta moyosta iso tappelu, joka oli minulle edullinen. Sain kohtalaisen suuren ja varman oloisen etumatkan. Keskipelin loppuvaiheilla kuitenkin aloitettiin ko-tappelu, jossa mustilla pelaava vastustaja uhkasi ryhmääni ja vastatessani valkeilla silmissä vähän haritti. Sen talven jälkeen ei enää tullut kevättä.

Koska irkissä on usein pyydetty diagrammeja huimien pelikertomusten tueksi, alla on mustavalkoiseksi kuvaksi huomattavan elävä kirjaus tapahtumien kulusta. Selvennykseksi sanottakoon, että varsinainen ko-tappelu käydään ylälaidalla. Alakulman ryhmä on jo vakautettu, sinne pelataan vain uhka.

Berliner Kranich, 25.11.–26.11.2006#

Oma luokitus: 1 kyu
Pelit: 1k− 1k− 2k+ 2k+ 1d−

Kesällä varattu Saksan turnausmatka ei osunut minulle henkilökohtaisesti gon kannalta mitenkään parhaimpaan saumaan. Opiskelustressi oli juuri tänä aikana suurimmillaan ja matka menikin aika lailla pienen lomamatkan puolelle.

1 kyu-korotuksen jälkeen ajattelin, että siirtojen tehokkuuta pitäisi jälleen parantaa ja olen siksi pelannut kohtuullisen paljon siirtoja, jotka menevät varmasti ymmärtämieni siirtojen joukon ulkopuolelle. Käytännössä se johtaa ainakin aluksi ennemmin ylipeleihin ja virheisiin, mutta ajan kanssa niitä uusia siirtoja rupeaa soveltamaan ja ajoittamaan paremmin.

Kaikki pelini olivat todella väkivaltaisia. Ensimmäisessä pelissä onnistuin tappamaan vastustajaltani yhden ryhmän, mutta loppupeliä optimoidessani tunaroin yhden ryhmäni kuoliaaksi, joten turnaus alkoi tuttuun tapaan tappiolla. Toisessa pelissä kärsin lievistä ylipeleistä ja hävisin niukasti. Kun vastustajaksi tuli sitten kaksi 2 kyuta, voitin molemmat pelit selkeästi, sillä vastustajat eivät yksinkertaisesti pysyneet taktisesti perässä. Jos vastustaja tarjoaa pelissä useamman kerran kriittisiä kiviään syötäväksi ilman mitään kompensaatiota, niin voitto tulee lopulta helposti. Viimeisessä pelissä shodania vastaan tein ensimmäisessä nurkassa siirron, jonka pystyi leikkaamaan. Olin laskenut, että leikkaus kuitenkin jää pitkässä semeaissa kiinni, mutta ikävästi yksi tesuji parin kymmenen siirron päästä jäi huomaamatta.

Ehkä suurin kohtalaisen helposti korjattavissa oleva puute omassa pelissä on vastustajan sente-siirtojen havaitseminen ajoissa. Huomaan tietysti omassa pelissäni, kuinka tärkeitä oikein ajoitetut pakotukset ovat, mutta luonnollisesti sama pätee vastustajan peliin. Kun omien asemien pakotuksia alkaa tutkia, niin lukemista tulee luonnollisesti lisää, mutta ainakin jossain määrin hommaa pitäisi saada automatisoitua. Toistaiseksi koko ajatus on vielä aika uusi.

Toyota-Pandanet Tour, 14.10.–15.10.2006#

Oma luokitus: 2 kyu
Pelit: 2k− 4k+ 2k+ 2k+ 1k−

Lähdin turnaukseen sillä tavoitteella, että voitan ensimmäisen pelin, kun viime turnaukset olivat kaikki alkaneet niin huonosti. Ensimmäinen peli meni kuitenkin valtavan yliyrittämisen ja jännittämisen mukana täysin surkeasti ja kuolin heti isosti ensimmäisessä tappelussa. Sen jälkeen peli oli enää vastustajan hermojen testailua, jotka eivät kuitenkaan missään vaiheessa pettäneet.

Seuraaviin peleihin lähdin sillä asenteella, että suhtaudun niihin suunnilleen samalla tavalla kuin kerhopeleihin lähinnä sillä laajennoksella, että taktisia sekvenssejä ja loppupeliä lasketaan pidempään. Tulokset olivat yllättävän hyviä ja sain voitettua luokituksellisesti saman tasoisia pelaajia. Ilmeisesti minun ei kannata enää yrittää löytää erityistä turnauspelaamisen moodia vaan pitää turnauspelejä vain eräänlaisena syvennettyinä kerhopeleinä.

Minua hieman harmittaa, että olen saanut turnauksissa aika vähän vahvempia vastustajia. Viimeinen peli ja ainoa luokituksellisesti vahvempaa vastaan pelattu peli katkesi fusekin loppuvaiheilla hyvin karkeaan josekivirheeseen, josta ei toivuta, ellei vastus halua luovuttaa monen kymmenen pisteen johtoa. Ei halunnut, joten luovutushan siitä tuli.

Kaiken kaikkiaan tulosrivi on kuitenkin ihan kelpo 2 kyun rivi, joten ainakin ensimmäistä kertaa pelasin turnauksen 2 kyu-luokituksen mukaisesti. Vaikka tällä kertaa ei vielä menty eteenpäin, niin ehkä tämä kuitenkin lupaa tulevaisuudelle hyvää.

SM-karsinnat, 2.9.–3.9.2006#

Oma luokitus: 2 kyu
Pelit: 2k− 1d− 5k− 6k+ 3k+

Turnaus alkoi jälleen aika katastrofaalisesti, kun ensimmäisen päivän tulos oli 0/3. En tiedä, miksi vahvuudesta vaikuttaa aina häviävän 1–2 kiveä, kun pelaan turnauksissa.

Meidokan Open, 15.7.–16.7.2006#

Oma luokitus: 2 kyu
Pelit: 6k− 8k+ 3k+ 1k+ 1k−

Ensimmäinen peli alkoi hyvin ja sain varsin hyvän aseman. Keskipelissä pelasin strategisesti muutaman kyseenalaisen valinnan ja peli tuli jokseenkin tasaiseksi. Peli ratkesi, kun vastustaja teki keskipelin loppuvaiheilla sansan-invaasion paikkaan, jossa ei voi elää. Jonkinlaisen huolimattomuuden ja ylimielisen ajattelun vuoksi mietin, että kyllähän se kuolee, vaikka vastaan ihan mitä vaan ja sitten vaan pelasin tappavan vitaalipisteen sijasta siirron, joka vain kaventaa silmätilaa kuitenkin antaen invaasiolle elävän muodon. Tämä invaasio heilautti pistetasapainoa noin 25 pistettä tappiokseni enkä enää tästä tilanteesta toipunut. Sain tärkeän opetuksen, että turnauspeleissä yritetään kaikenlaisia toimimattomia kikkailuja, mutta ne pitää käsitellä huolellisesti eikä ylimielisyyteen ole varaa.

McMahon-systeemin vuoksi jouduin pelaamaan toisen ja kolmannen pelin heikompia vastaan, mutta onneksi voitin molemmat. Toisena päivänä sain ensimmäisen turnausvoiton 1 kyusta, mikä oli ainakin itseluottamukselle ihan hyvä asia. Kun pelejä ajattelee laajemmin, minusta tuntuu, että strategisesti pystyn hahmottamaan alueen ja vahvuuden kohtalaisen hyvin, mutta vaikutusvalta on vielä asia, jossa riittää paljon pureskeltavaa. Liian usein käy niin, että annan vastustajalle liian paljon vaikutusvaltaa ja joudun kompensoimaan strategista takaa-ajoasemaa taktisella väännöllä.

Turku GP, 17.6.–18.6.2006#

Oma luokitus: 2 kyu
Pelit: 2k− 4k− 2k− 5k+ 3k+

Pelini oli mielestäni taktisesti hyvää, mutta varsinkin ensimmäisen päivän pelien osalta strategisesti kosmista kuraa. Alettuani tutustumaan gon strategiaan huomasin, että lopulta mikä tahansa strategisesti järkevä peli kaatuu, jos sitä ei tarpeen vaatiessa pysty taktisella osaamisella tukemaan. Siksi olen treenannut nimenomaan taktiikkaa aika paljon. Nyt kun taktinen osaaminen ehkä alkaa tukea strategiaa paremmin, fusekin ja keskipelin strategian opiskelu lienee tärkeintä.

HGK:n pikapeliturnaus, 7.6.2006#

Oma luokitus: 3 kyu
Pelit: 8k+ 5k+ 3k+ 1k+ 1k+ 5d+ 1k+ 1k+, pelit luokituksen mukaisilla tasoituksilla

Netistä hankittu rutiini blitz-peleihin vaikutti tuottavan ihan hyviä tuloksia.

Joukkue-SM, 22.4.–23.4.2006#

Oma luokitus: 3 kyu
Pelit: 2d− 6k+ 6k+ 2k− 1k−

Pogon turnauksen jälkeen löysin jälleen Direction of Playn avittamana jonkinlaista tuntumaa pelin strategiaan. En silti pystynyt venymään vahvempia vastaan lainkaan. Kaikki hävityt pelit sentään olivat pelejä, joissa vastustajan oli pakko yrittää, mutta hävisin ne silti varsin vakuuttavilla marginaaleilla. Jos tahdon vahvemmaksi, pelin kaikkiin osa-alueisiin on panostettava aika lailla.

Pogo Open, 8.4.–9.4.2006#

Oma luokitus: 3 kyu
Pelit: 1d− 8k+ 5k− 2k− 10k+

Oma peli oli aikamoista rävellystä eikä varsinkaan turnauksen ensimmäisen pelin jälkeen keskittymisestä oikein tahtonut tulla mitään. Parhaani kuitenkin yritin ja jos jotain myönteistä haluaa turnauksesta hakea, niin opin taas omista heikkouksista ja tiedän taas vähän tarkemmin, mitä pelin osa-alueita pitäisi harjoitella lisää.

HGK:n cup, 4.4.2006#

Oma luokitus: 3 kyu
Pelit: 8k+ 8k+ 9k+

Bussi 70T:n myöhästyminen aiheutti muutaman yligootin ilmestymisen turnaukseen ajankohtana, jolloin paritukset oli jo tehty. Tämä heijastui parituksiin aikamoisina purkkavirityksinä, mutta toki oli paljon mukavampaa pelata kuin jäädä sivuun. Pelasin paikoin aika huolimattomasti, mutta tasoerot taisivat kuitenkin olla sen verran suuret, että vaikka tein itse isoja virheitä, ne kompensoituivat vastustajan vielä isommilla virheillä.

Jaakko Munkin muistoturnaus, 11.3.–12.3.2006#

Oma luokitus: 4 kyu
Pelit: 5k+ 6k+ 3k+ vapaa 5k+

Ensimmäisen päivän kolme peliä olivat rentoa ja mukavaa gota, joka sujui aika hyvin. Vastustajani ei saapunut toisen päivän ensimmäiseen peliin, joten minulle tuli yllättävä vapaakierros ja pääsin neljään pisteeseen. Viimeisen pelin vastustajani oli kolmessa pisteessä ja kun tasapisteissä keskinäinen peli on ratkaiseva, viimeisestä pelistä tuli hermoja raastava finaali. Stressilelun puutteessa pureskelin paitani hihoja ja äärimmäisen tiukan loppupelin jälkeen jäin 0,5 pistettä voitolle. Jälkikäteen analysoidessa pelissä saattoi havaita molemmin puolin monta virhettä, joista kumpi tahansa olisi voinut rangaista ja viedä voiton eikä peli muutenkaan ollut parasta laatua, mutta sellainen hermopelihän se olikin.

Takapotku, 11.2.–12.2.2006#

Oma luokitus: 4 kyu
Pelit: 4k− 5k+ 4k− 4k+ 3k−

Kaikissa peleissä oli mielestäni varsin tasaista vääntöä. En itse tunne, että olisin pelannut voitetut pelit olennaisesti paremmin kuin hävityt pelit tai vastaavasti toisinpäin. Yksi mielenkiintoinen havainto kuitenkin on, että pelasin kaikissa voitetuissa peleissä valkoisilla ja hävityissä mustilla. Olen viime kuukaudet pelannut paljon enemmän valkoisilla, joten ehkä fusekitaitoni mustilla pelatessa kaipaisivat kehittämistä.

Takapotkun 65 minuutin pääaika oli toistaiseksi pisin aika, joilla olen pelannut. Ensimmäistä kertaa tunsin turnauksen oikeasti, kuinka pitkät ajat ja jatkuvan sekvenssien laskemisen aiheuttama henkinen väsymys painaa päälle. Väsymys aiheuttaa omanlaisiaan virheitä, jotka voivat helposti koitua ratkaiseviksi. Henkinen kestävyys ja häviöistä toipuminen taitaa siis olla pidemmissä turnauksissa erittäin tärkeä taito.

HGK:n cup, 15.1.2006#

Oma luokitus: 5 kyu
Pelit: 5k−

Ensimmäinen ja ainoa peli meni sinänsä ihan kohtalaisesti, mutta hävisin mustilla pelattaessa 5,5 pistettä eli hieman alle komin verran. Vastustajani sai turnauksen tulosten perusteella korotuksen 3 kyuhun, joten vaikka en erityisen tyytyväinen olekaan, niin ei tämä suuri pettymyskään ollut.

YliGo Open, 14.12.2005#

Oma luokitus: 5 kyu
Pelit: 5k+ 5k− 5k+ 4k+, pelit luokituksen mukaisilla tasoituksilla

Turnaus meni tasaisesti ja olen siihen aika tyytyväinen. Erityisesti pidin siitä, että pystyin pelaamaan neljä varsin erilaista peliä ja pelasin mielestäni kaikki pelit hyvin lukuun lukuun ottamatta toisen pelin elämän ja kuoleman tilanteita, joissa jälleen möhlin.

Selkeästi huomaan, kuinka Kani6:n aikoihin aloittamani tapa laskea pelin aikana tarkkoja pistearvioita tilanteesta on parantanut intuitiivista tilannearviota silloinkin, kun aikarajat eivät salli tarkkaa laskemista. Sen verran intuitio kuitenkin näyttää olevan vinossa, että pyrin ehkä jopa liian tasaiseen tulokseen ja vaikka hölmöistä et-muuten-saa-yhtään-aluetta-invaasioista on päässyt eroon, ei toisaalta liian passiivinen peli ole sekään hyvä. Onni ja epäonni vuorottelivat, kun voitin ensimmäisen pelin yhdellä pisteellä ja taas toisen pelin hävisin yhdellä pisteellä. Todennäköisesti minun siis pitäisi kehittää intuitiota suuntaan, jossa pyrin voimakkaammin johtoasemaan sen sijaan, että antaisin pelini lipsua passiiviseksi tilanteessa, jossa peli on suunnilleen tasan.

Kisei, 3.12.–4.12.2005#

Oma luokitus: 5 kyu
Pääturnauksen pelit: 4k+ 2d−
Sivuturnauksen pelit: 7k+ 9k+ 3d− 1k− 4k− 4k+, pelit luokituksen mukaisilla tasoituksilla

Pääturnauksen ensimmäisessä pelissä jäin keskipelissä häviöasemaan, mutta sain loppupelin alkaessa muutaman ison tuplasenten, joka riitti kääntämään pelin 2,5 pisteen voitoksi. Toisessa pelissä ajattelin nauttia Nidan Airlinesin kyydistä niin kauan kuin hauskaa riittää, mutta nopeahkosti pelatun fusekin jälkeen molempien ryhmät kokivat isoja kuolemia ja hetken ajan uskoin jopa voittavani pelin. Loppupelin jälkeen oli kuitenkin tyydyttävä 8,5 pisteen tappioon, mihin olin olosuhteet huomioon ottaen ihan tyytyväinen.

Pelasin sivuturnauksen huonosti. Liian usein kävi samoin kuin Pogon syysturnauksessa eli en tehnyt ryhmilleni silmiä silloin kun niin olisi pitänyt tehdä. Ongelma käy turhan ilmeiseksi etenkin vahvempia vastaan pelatessa. Tsumegot ovat selkeästi yksi tärkeimmistä osa-alueista, joita minun on harjoiteltava lisää.

Kani6, 19.11.–20.11.2005#

Oma luokitus: 5 kyu
Pelit: 4k− 5k+ 7k+ 3k− 3k+

Tässä turnauksessa tunnuin saavuttaneen aikanaan optimistisesti annetun 5 kyu -luokituksen mukaisen pelitason

HGK:n Hahn-turnaus, 1.11.2005#

Oma luokitus: 5 kyu
Pelit: 8k:80p 7k:70p 6k:100p

Turnauksen kolmannesta tilasta tuli palkinnoksi Mini-MagLite® -valaisin

Kerho-ottelu HGK vs. YliGo, 4.10.2005#

Oma luokitus: 5 kyu
Pelit: 2k− 3k+, pelit luokituksen mukaisilla tasoituksilla

Pogon syysturnaus, 17.9.–18.9.2005#

Oma luokitus: 5 kyu
Pelit: 2k− 8k− 11k+ 7k− 8k−

Kiveni eivät olleet eloisalla tuulella

HGK:n pikapeliturnaus, 6.9.2005#

Oma luokitus: 6 kyu
Pelit: 5d+ 6k− 1k+ 10k+ 2d+ 3d+ 1k−, pelit luokituksen mukaisilla tasoituksilla

Meidokan Open, 13.8.–14.8.2005#

Oma luokitus: 8 kyu
Pelit: 8k− 9k+ 12k+ 12k+ 10k+

Vastustajani olivat virallista luokitustaan vahvempia ts. aliluokitettuja nilkkejä

Turku GP, 11.6.–12.6.2005#

Oma luokitus: 11 kyu
Pelit: vapaa 10k− 9k+ 6k− 5k+

Kahden kiven korotus

HGK:n pikapeliturnaus, 1.3.2005#

Oma luokitus: 17 kyu
Pelit: 5d− 1k− 5k− 5k− 10k−, pelit luokituksen mukaisilla tasoituksilla