Kokosin tänne muutaman #go.fi:llä harrastetun sanaleikittelysession satoa ulkomuistista. Täydentää saa ken viitsii.
Suomen kielen sanoja, joissa on 2 d-kirjainta (ei yhdyssanoja, sanan oltava perusmuodossa)#
- huudahdus
- kadehdittava
- hyydähdys
- videoida (varsin selkeä lainasana...)
- ideoida (myös lainasana)
- likvidoida (vai onko se sitten likvitoida?)
- ryydähdys (kuultu autenttisesti käytettynä)
Suomen kielen sanoja, joissa on 3 d-kirjainta (ei yhdyssanoja, taivutus sallitaan)#
- kadehdittavuuden (huudahdettavuuden, hyydähdettävyyden (jne.) eli onkohan tämä kohta hiukan redundantti?)
- Dedikoida (lainaksi tämäkin on varmaan luokiteltava)
Taivutettuja lainasanoja#
- dodekaedrittömyyden
- buddhalaisuudettomuuden (Uolevi kääntyi vanhoilla päivillä buddhalaiseksi. Muistelmissaan hän kuvasi nuoruttaan "bdddden" ajaksi.)
Suomen kunnat, jotka ovat käskymuotoisia verbejä (täydellinen lista)#
- Kaavi
- Sauvo
- Kisko
Suomen kunnat, jotka ovat partitiivimuotoisia sanoja (täydellinen lista)#
- Nokia
- Karjaa
- Multia
- Maksamaa
Suomen kunnat, jotka ovat perusmuodossa olevia verbejä#
- Kälviä
- Karvia
- Nilsiä
Suomen kunnat, joiden nimi on jokin go-termi tai muu japaninkielinen sana#
(Näitä on noin kymmenen - hiukan yli tai alle riippuen transliteraatiosta ja siitä, mitkä lasketaan sanoiksi.)- Geta
- Ii
- Kakaristo (ei toki ole kunta, vaan viihteellinen paikannimi tampereen ja jyväskylän välillä)
- Renko (osaisivatkohan nämä
järjestää hyvän pari-go-turnauksen..)
- Hanko
- Pojo (jos ruotsinkieliset kunnannimet kelpaavat)
Suomen kunnat, joiden nimi jokin suomalainen etunimi#
- Inari
- Loviisa
- Salla
- Simo
- Kaarina
- Aura
- Pertteli
- Mikkeli
- Soini
- Kustavi
Mutta myös eksoottisempia on:
- Eno
- Eura
- Hamina
- Ii
- Imatra
- Jaala
- Jurva
- Juva
- Kemi
- Perho
Suomen kunnat, jotka ovat adjektiiveja#
- Lieto
Suomen kielen sanoja, jotka koostuvat toistetusta merkkijonosta#
- jojo
- juju
- otot
- koko
- pupu
- huhu
- toto
- pöpö
- kuku ("Käki ei kuku." (Tai saman verbin imperatiivimuoto. Mutta tarvitseeko näitä oikeasti selittää?))
- osiosi
- asiasi
- kaskas
- kätkät (Kittilässä on Kätkätunturi.)
- hänhän
- taataa
- yötyöt
- altaalta
- ansaansa
- nenineni
- riparipa
- tapatapa
- jättäjättä
- köhänköhän
- mättämättä
- pahanpahan
- sahansahan
- sinkosinko
- Siltasilta
- tavattavat
- tapastapas
- tullatulla
- tutustutus
- valtavalta
- arkianarkian
- alakanalakan
- irtosiirtosi
- kanalakanala[1]
- lakanalakana[2]
- toisintoisin
- Antinsaantinsa
- lakkasilakkasi
- lehtikolehtiko
- sikanatsikanat
- tissipastissipas (tillipastillipas)
- kintaanhankintaanhan
- televisiotupakantelevisiotupakan (joopa joo)
- aasiaasi (Kiitokset Jaakolle.)
- ...
- (kanalakanalakanalakanala, lakanalakanalakanalakana[5])
Osa näistä saattaa kaivata selvennystä:
[#1] paikka, jossa on lintukuvioisia vuodevaatteita, tai vaihtoehtoisesti siipikarjakatoksen peittämä alue
[#2] liinavaatevarastossa (tai katoksen alapuolisessa tilassa) oleileva lintu
[#3] lintuvuodevaatesuojan peittämä alue (tai siipikarjarakennus kanalakanalan yhteydessä)
[#4] katoksen alle levitetty lintukuvioinen makuuhuonetekstiili
[#5] ...no joo... (samassa sanassa sekä "kana" että "kanala" (tai "kana" kahteen kertaan), joten ei ehkä pitäisi kelpuuttaa)
- tutut (saako merkkijono mennä itsensä kanssa päällekkäin?)
- elele
- niiniin
- niiniini
- sapassapas[6]
- popo
- pipi
- momo[7]
- äkinäkin
- avaava
- einein
- ikäänikään
- isiisi
- jakojako
- katkat
- kytkyt
- napanapa
- sitsit[8]
- tantan
- tapatapa
- taustaus
- tullatulla
- tätä
- uinuin
Yhdyssanoja:
- toripastoripas
- nappisinappisi
- nettisinettisi
- turistinaturistina[9]
Selvennyksiä:
[#6] sapa = 1. häntäruoto 2. saparo
[#7] tiibetiläinen ruoka
[#8] sitsi = vars. puhekielessä ravintolassa vietetyt illanistujaiset
[#9] nakurannalla vierailevana
Sanoja, joiden ensimmäistä vokaalia ja sitä seuraavaa konsonanttia voi pidentää#
(tyylipisteitä saa, jos kaikilla neljällä syntyvällä sanalla on eri kantasana)- sula (suula, sulla, suulla)
- kylä (kyylä, kyllä, kyyllä)
- jota (joota, jotta, jootta)
- lika (liika, likka, liikka)
- tule (voi kahdentaa myös loppu-e:n)
- muta
- tuli (tuulli, tuulla-verbin imperfektin potentiaali?:) 22.11. -Falla) (hyvä että joku tunnisti, vaikkei suomen kieliopissa moista muotoa virallisesti taida ollakaan. --Bass)
- satua (pidennetäänpä hieman)
- satuja (ja vielä vähän, vaikkakin vaatii hiukan mielikuvitusta keksiä lause, jossa henkilö sattuu :-)
- kuli
Suomen kielen sanoja, jotka päättyvät l-kirjaimeen#
- askel
- kannel
- kennel (olkoon listalla, vaikka oikea kirjoitusasu on "kenneli")
- kimmel
- kyynel
- nivel
- ommel
- petkel
- sammal
- sisal
- sävel
- taival
- vemmel
- sepel (harvinainen muunnelma sanasta seppele, esiintyy nykyään vain etuliitteenä, lisäinfoa)
- äännel (ei käytössä nykykielessä,löytyy Nykysuomen sanakirjasta)
- Puuttuuko joku vielä? (Hyväksytäänkö diesel, soul ja gospel? gospel on ruotsia ja tarkoittaa go-peliä - minä luulin että se tarkoitttaa Cristian Popia) (Selkeät lainasanat eivät kuulu joukkoon)
(Suomessa on VAIN 11 L -loppuisia sanoja, en tiedä miksi osa noista ovat listalla. Ei murre sanoja sinne.)
Maat, joiden nimi on suomenkielinen sana, ja joiden pääkaupunki on suomenkielinen sana (täydellinen lista)#
- Peru - Lima
- Turkki - Ankara
- Puola - Varsova
- Malta - Valetta (kirjoitetaan kylläkin Valletta)
Maat, joiden nimi on käskymuotoinen suomenkielinen verbi (täydellinen lista)#
- Peru
- Malta
- Suomi
- Samoa
Maat, joiden suomenkielisessä nimessä ei ole samoja kirjaimia kuin sanassa "Suomi" (täydellinen lista)#
- Venäjä
- Kanada
- Grenada
- Tšad (tämä on kielitoimiston suosittelema kirjoitusasu)
- Nepal
- Qatar
- Kap Verde
- Ghana
Sanoja, joissa käytetään vain yhtä vokaalia, mutta mahdollisimman monesti (ei yhdyssanoja)#
- naaraamattaankaanpahan. (11 x a)
- Eikö jo sovittaisi, että "-kaanpa" ei ole suomea? Mielestäni ei myöskään "-kaanhan".
- kaakatattajatartaankaanhan (12 x a)
- kaakatattajatartaankaan
- (Aiempi ehdotus "kaakatattajatartaanpakaan" ei kyllä ole oikein. Voi olla "autopa" tai "autokaan", mutta ei "autopakaan".)
- On se, mutta täytyy ilmeisesti perustaa sivu go.fi SanaleikitKeskustelu
- Ei tarvitse, ircin jätöksistä sopii keskustella ircissä.
- kaappaajatartaankaan
- paalaajatartaankaan, maalaajatartaankaan (10 x a)
- määrääjätärtäänkään (10 x ä)
- jääväämättäänsäkään (10 x ä) (po. jääväämättänsäkään, vaikken kyllä ymmärrä mitä sellainenkaan sana tarkoittaisi) (Oikein olisi ehkä jääväämästäänsäkään. (Ei olisi.))
- lepertelenee ("leperrellee" lienee oikeampi taivutus?)
- seesteeseenne (pitäisi kai olla seeteiseenee -Mitä tuo sitten tarkoittaa ja mistä se on johdettu? -Voi olla että "seesteeseen" ei silti ole suomea, vaikka onkin olemassa sanat "seestyä" ja "seesteinen".) (seppeleeseenne, perkeleeseenne) (7 x e)
- suurustuvuus (6 x u)
- kyykytyttyy (6 x y) (kyykytyttyvyys? 7 x y)
- syyhyyntyvyys, syyhyynnyttyvyys (jos tällaiset sanat ovat olemassa)
- risiinillisimpiinikin (10 x i) (infinitiivillisimpiisikin? 12 x i)
- Porvoohonko?, kolostoonko, soolostoonko, rokokoohonko
- Töölöönkö?, pöllöstöönkö
Yhtä vokaalia lyhyenä mahdollisimman monesti
- marmattajatartapas (harrastajatartapas, ratsastajatartapas, jne.)
- kalastajatartansahan
Mahdollisimman pitkiä sanoja, joissa käytetään vain kahta eri kirjainta (ei yhdyssanoja (miksei?))#
- taatatta
- aavaavaa
- niiniini
- sissiisi
- pappaapa, paappaapa
- sissisiisi (Koitapa nyt saada iskostettua noihin pikku sissisiisi, ettei vastarintaliike liity millään tavoin saunomiseen.)
- Ei niin kovin pitkiä: alalla, enennee, enennen, ettette, kokkoko
Lauseita, joissa on pelkkiä vokaaleita#
(tyylipisteitä pituudesta ja järkevyydestä, miinusta erisnimistä, huudahduksista ja lyhenteistä - huomatkaa myös, että vaikka sanan kirjoitusasussa olisi vain vokaaleja, saattaa ääntämyksessä esiintyä glottaalinen klusiili, jolle ei suomen kielessä ole omaa kirjainta)- EU ei yöui
- Yöaie ei aio.
- Yi ei oio Eioa. (Ch'ang-ho:n mielestä Sakata on ihan oikeassa)
- Tässä tuo grafeemi y on puolivokaalin merkki. Kuka ääntää tuon niin, että se rimmaa hyin kanssa? -PK
- Korealaisilta go-opettajilta saimme oppia, että juuri tuo kyseinen "y" ei itse asiassa äänny ollenkaan, sillä käytetyssä korealaisessa tavumerkissä ei ole alussa yytä vaan "tyhjä". -Bass
- Ai AY ei aio? AY ei ui! (Suuttumus lakon jatkumisesta johtaa liiton liikuntavuoron perumiseen)
- Oio ao. yöaie. (Ay-pomon ohje em. pikkutunneilla sattuneen tilanteen korjaamiseksi)
- Oi, auo A! (Riemastunut huudahdus korkeamman veroluokan panimotuotteen avaamiseksi)
- A ei oo III (hyväksytäänkö?)
- Ei oo yö
- EU ei oo YYA
- Io-aie ei ui: EU ei aio, Ii Oy ei oio (Jupiterin kuun tutkimushanke on vaarassa upota, koska EU on vetäytymässä eikä pohjoisen joen vesivoimayhtiö halua korjata sotkun aiheuttanutta väärinkäsitystä)
- Ai ai-ai ei yöui? (Pulikoiko sormieläin muka vain päivisin?)
Sanoja, joissa on pitkä vokaalirimpsu#
- Hääyöasu (5 peräkkäistä)
- Hääyöaie (7 peräkkäistä)
- Riiuuyöaieuutinen (11 peräkkäistä, pisin kuulemani, AP-areenalta...)
- Riiuuyöaieoionta (se toimenpide, jonka isi suorittaa kuultuaan edellisen..)
- Riiuuyöaieoioin (..käyttäen tarvittaessa kättä pidempää :-)
Sanoja, joita voi käyttää luontevasti vain kieltämällä sen jollain tavoin#
- kursailla #
- siekailla
- häikäillä
- häävi
- kummoinen
- ruudinkeksijä *
- hievahtaa *
- hervo
- moksis
- millänsä
- hulva
- kaksinen (se joka ei tätä tunne, ei omaa kaksista sanavarastoa)
- hiiskua
Merkitykseltään vai kieliopillisesti kielteisissä lauseissa? - On se Bass melkoinen ruudinkeksijä.
Joo, pointti. Muokkasin otsikkoa, kun tuo nimenomainen lause sisältää ruudinkeksijyyden kieltämisen vain merkitystasolla. --Bass
*) Go.fi:n ruudinkeksijöiden kurssi hievahti alaspäin epäonnistuneiden sanavalintojen jälkeen. --Vesa
#) Hän kursaili aivan turhaan.
"Häävi" ja "kummoinen" (ja ehkä pari muuta) ovat kyllä ihan hauskoja ja mielenkiintoisia sanoja, joita ei voi käyttää kuin kieltolauseessa, mutta entäs nuo loput? Onko tarkoitus listata kaikki suomen -ton/tön, -kaan/kään-loppuiset sanat, joista jää päätteen mekaanisen poistamisen jälkeen (em.erona kantasanaan palauttamiselle) jäljelle jotain joka ei ole käyttökelpoinen sana? Ja onko siinä jotain järkeä?
minusta ton/tön/kaan/kään -päätteinen sana kuuluu listaan ainakin jos sen kantasanasta ei voi johtaa sille vastakohtaa. btw, jos joku on sitä mieltä, että jokin annetuista esimerkkilausista kuulostaa luontevalta suomelta, niin saa karsia listaa. --Bass
Sanoja, joiden taivutusmuodoista löytyy jokin samoin kirjoitettu sana#
- kapi, kapinen, kapista, kapistaa, kappi (-> kapista)
- Mitä on kapiseminen tai kapistaminen (jokin kopistamisen ja karistamisen välimuotoko)? Entä kappi?
- Kaikki viisi sanaa ovat Nykysuomen sanakirjassa.
- Näköjään kappi löytyy suomi-englanti-sanakirjastakin merkityksissä "kengän kappi" ja "kajuutan kappi". Enpä kyllä silti tiedä mitä se tarkoittaa, mutta pitänee joskus sivistää itseään ja ottaa selvää.
- kura, kuri, kurista, kuristaa (-> kurista)
- ko, koo, koi, kokea (-> koin)
- pala, palo, palko, palaa (-> paloin)
- vari, varis, varista, varistaa (-> varista)
- väri, väristä, väristää, värinen (-> väristä)
- kumi, kumista, kumistaa, kuminen (-> kumista)
- hai, haista, haistaa, hainen (-> haista)
- kari, karista, karistaa, karinen (-> karista)
- koppa, koppi, kopista, kopistaa (-> kopista)
- kori, koris, korista, koristaa (-> korista)
- ilmainen, ilmaisin, ilmata, ilmaista (-> ilmaisin) (olisikohan puhallettava miesnukke kenties "ilmaisi"?)
- hauki, haku, hauis (-> hauista)
- ajo, aika, ajaa (-> ajoin)
- puristi, puristin, puristaa (-> puristin)
- soinen, suoda, soida (-> soisin)
- vala, valaa, valo (-> valoin)
- valaa, valaista, valaisin (-> valaisin)
- loinen, luoda, loisia (-> loisin)
- tee, sinä, tie (teitä)
- voi, voi!, voida (voi)
- voi, vuo, voittaa (voita)
- vuo, vuota, vuottaa (vuota)
- halo, halko, halkoa (halon)
- kali, kalista, kalistaa (-> kalista)
- pula, puli, pulista (pulista)
- koe, kokki, kokeilla (-> kokeilla)
- kanta, kanto, kantaa (-> kannoin) (tai eri muodossa 'kannoilla', mutta se taitaa olla taipumaton partikkeli)
- kamina, kami-no-itte (-> kaminoitten) :-)
Mieleni teki lisätä Lima, lima, limoa -> L/limoin, mutta epäilen, että minua estetään Falloin ja Bassein taivuttamasta propria instruktiivimuotoon. Perun siis kirjoitukseni. -- Pekka K.
Lauseita, jotka on muodostettu samankaltaisista sanoista#
Tässä osiossa kilpailijoidemme tehtävänä on muodostaa lauseita tai pidempiä kokonaisuuksia sanoista, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon toisiaan. Tuotosten on oltava merkitykseltään ja kieliopiltaan järkeviä, ja go-aiheisista saa luonnollisesti lisäpisteitä, tai jos ei ihan pisteitä, niin ainakin hyvän mielen.
Lisäys: huomasin, että esimerkiksi 3-kirjaimisilla sanoilla voi jo kirjoittaa lyhyen go-tarinan, vaikka se onkin kankeaa suomea. Muutan siis lauseiden luokitusta ja poistan oman tuotokseni joka ei ole oikea lause.
Lauseet järjestetään sen mukaan kuinka monta kirjainta on muuttumattomassa osassa. Sen jälkeen toinen numero kertoo montako sanaa itse lauseessa on. Isommat numerot ovat tietenkin ansiokkaampia kuin pienet.
3-4-lauseita#
- voi voi, voi voi. (voi)
5-3-lauseita#
- Lähden tähden tähden. (Hoshin pelaaminen ajoi pois. Tämä on siis go-aiheinen.) (ähden)
5-4-lauseita#
- Vetelin vetelin veteli setelin (eteli)
5-7-lauseita#
- Taksin saksin saksin taksin saksin kaksin saksin. (ote "Saksi-Arskan" kuulustelupöytäkirjasta) (aksin)
6-2-lauseita#
- Riitti riitti. (riitti)
6-3-lauseita#
- Keksin Keksin keksin (ahaa, KGS siis käyttää cookieita) (keksin)
6-4-lauseita#
- Saksin saksin saksin saksin. (saksin)
7-3-lauseita#
- Aika ajoin aika ajoissa aika-ajoissa (aika(-)ajo)
- Kuristin juristin turistin. (uristin)
7-4-lauseita#
- Aika-ajoin aika ajoin aika ajoissa aika-ajoissa (aika(-)ajo)
7-5-lauseita#
- Etsivät etsivät etsivät etsivät etsivät. (etsivät)
- (mutta ketä niiden oikeasti piti etsiä?) Salosta Salosta Salosta salosta salosta. (Bassin mielestä jotakuta Salonen-nimistä, Salon kaupunginmetsän lipputangosta) (salosta)
- Hauska, että tässä säilyi järjestys korjaillessa (PK).
8-2-lauseita#
- Maksamme maksamme. (maksamme)
8-3-lauseita#
- Piilevät piilevät piilevät. (piilevät)
9-2-lauseita#
- Tanssimme tanssimme. (tanssimme)
Otsikoissa ensimmäinen numero tarkoittaa sanojen pituuden ja ns. kirjainetäisyyden erotusta toisistaan. Tämä taas tarkoittaa kuinka monta yksittäistä kirjaimen muutosta toiseksi pitää suorittaa, että sanasta saadaan toinen. Lisäksi sanan loppuun tai alkuun voi lisätä kirjaimen tai näistä paikoista voi poistaa kirjaimen, mikä lasketaan yhdeksi muutokseksi. Koko lauseen kirjainetäisyys on suurin kahden eri sanan välillä oleva etäisyys. Jälkimmäinen numero taas kertoo montako sanaa lauseissa on.
Suluissa on sanojen osa, joka pysyy koko ajan samana.
(Järjestys ensin invariantin osan pituuden mukaan ja sitten sanojen määrän, toivoo Pekka.)
Esimerkki selventää kirjoittajan ajattelua, tai sen puutetta. Näin saadaan Fallasta Bass neljällä muutoksella:
Falla -> Fasla -> Fassa -> Bassa -> Bass
Etäisyys on neljä, koska nuolia kuviossa on neljä eri vaiheiden välillä. Etäisyys toiseen suuntaan on tietenkin sama.
-- Pekka K.
Lisättäköön vielä, että ulkomaan kielen erään murteen puhujat väittävät pystyvänsä muodostamaan äärettömän pitkiä lauseita toistamalla vain yhtä sanaa. Lue lisääosoitteessa http://itre.cis.upenn.edu/~myl/languagelog/archives/001817.html. -- Pekka
Palindromisanoja (ei yhdyssanoja)#
Kattavahko(?) luettelo lyhyiden ja tavallisimmista päätteistä johdettujen sanojen osalta; summittaisessa aakkosjärjestyksessä ja samankaltaisia sanoja vapaasti assosioiden. Erisnimiä tai selvästi puhekielisiä ilmauksia ei ainakaan vielä ole kelpuutettu mukaan (lista on varsin pitkä jo ilmankin, ja sitä olisi ehkä paikallaan lyhentää diskaamalla myös muut kuin perusmuotoiset sanat). (palindromisivustoja on inttternetissä niin paljon, etten ainakaan minä viitsisi tehdä vielä yhtä lisää. go-aiheiset palindromit toki olisivat täällä paikallaan, muut heivaisin empimättä hevonjonkkaan. -Bass)
- aja, ajaja, ajattaja, ajoja
- ala, älä, olo, ele, elele
- alla, anna, akka
- apupa, äpäräpä
- avaava, avattava, avioiva
- aneena
- ämmä, (ärrä), ässä, ässässä, teet (muut yleensä vain kirjaimen nimenä käytetyt jätetty pois)
- enne, enene, emme, emmimme, ette, ettette
- imi, iti
- imaami
- iskuksi, iskiaiksi
- isäsi, isääsi, isänäsi, isälläsi, isässäsi, isättäsi, isiisi
- neitien
- netoten
- naamaan, naaraan, naavaan, naakkaan
- nahan, navan
- nolon, nälän, närän, nurun, nukun
- nimin, nisin, (nipin), (nilin(?))
- nirrin
- nynnyn
- niin, niiniin, siis
- oio, ojo
- otto
- otsisto, otsosto
- suuruus
- sadas
- (sakakas, sakikas, sakokas, säkikäs)
- sylys
- sytytys
- taiat, takat, tapat, tavat, tavattavat, tasat, tanat, tönöt
- tutut, turut, tukut, tikit, tilit, tylyt
- totot, touot
- tarrat, tammat, tallat, tollot, tillit, tissit
- turrut, tullut, tunnut
- tiipiit
- utu, yty
- uuttuu, uupuu, aapaa, aavaa
- äitiä
(Nili on luullakseni jonkinlainen vilja- tms. varasto, mutta tästä en ole varma; "nipin" ei esiintyne kuin sanonnassa "nipin napin" eikä "ärrä" (paitsi kirjaimen nimenä) muuten kuin yhdyssanassa "ärräpää", ja listatut -kas, -käs -päätteiset sanat kuulostavat muuten vain sen verran teennäisiltä, että olkoot suluissa. Näitä saa kyllä poistaakin jos siltä tuntuu.) (Nili on puuhun rakennettu aitta ettei metsänelävät pääse ruokiin "käsiksi"...Lisäsin "sytytys"-sanan edelliseen luetteloon.../H)
Palindromiyhdyssanoja#
- osataso
- iloholi
- sotakatos
- saippuakauppias (saippuakivikauppias, saippuakalakauppias, saippuakalasalakauppias)
- ikkunanukki
- taloussuolat
- olutsuolatukkutaloustulo
- saippuakukkakivikakkukauppias
Palindromilauseita (ei ole pakko käyttää vain palindromisanoja)#
Onko tarkoitus kuitenkin keksiä lauseita, joiden sanavälit ovat lopusta ja alusta laskettuna samassa paikassa (tai miten asian ilmaisisi - "palindromisanoista koostuvia" oli kieltämättä väärin sanottu, koska yksittäisen sanan ei tarvitse olla palindromi)? Palindromilauseita yleisesti on loputon määrä, joten ilman rajoitusta niiden listaaminen ei tunnu kovin mielekkäältä. Kommentti: Itse asiassa palindromilauseita on vaikeampi keksiä, jos symmetriaa sanavälien suhteen ei ole.
(Vastakommentti: Tuo saattaa pitää paikkansa (vaikka vaikeus on hyvin subjektiivista ja riippuu pitkälle siitä, miten harjaantunut on kääntämään sanoja takaperin mielessään), jos verrataan keskenään palindromeja, joissa on oltava sanavälisymmetria, ja palindromeja, joissa symmetriaa ei saa olla. Kuitenkin jos verrataan symmetriarajoitettua osajoukkoa kaikkien palindromien rajoittamattomaan, em. osajoukon sisältävään joukkoon, lienee selvää että jälkimmäiseen kuuluvia palindromeja on enemmän eikä niiden keksiminen voi olla ainakaan vaikeampaa. Toisin kuin useimpia muita tämän sivun sanaleikkejä, palindromeja lienee melko vähällä vaivalla kerättävissä vähintään satoja (jos ei muuten niin googlen avulla ainakin), enkä siksi pitäisi niiden sisällyttämistä mielekkäänä. Tässä alkuun muutama.)
(Vastakommentti vastakommentille: Palidromin laatimisen vaikeus riippuu pääosin aivan muusta kuin mahdollisten erilaisten palidromien joukkojen koista. En ymmärrä mitä Google vaikuttaa palindromileikin mielekkyyteen. Googlen avullahan on helppo tarkistaa, onko palidromi jo keksitty.)
(Vastakommentin vastakommentin vastakommentti: Rajoitusten poistaminen ei todellakaan vaikeuta tehtävää (halutessasi voit edelleen kirjoittaa symmetrisiä palindromeja, vaikka myös muut olisi sallittu). Google liittyy asiaan siten, että ei voida kieltää ketään kopioimasta palindromeja muualta (tai ainakin sellainen kielto olisi keinotekoinen), ja listasta voi siis lopulta tulla hyvin pitkä. Muut tämän sivun aihealueet ovat olleet selvästi suppeampia eikä niihin ole tarvinnut pidättyä lisäämästä mitään siksi, että sama voi löytyä jostain muualta. Kirjoittakaa toki silti ihan millaisia sanaleikkejä haluatte, mutta tämä kuitenkin yhtenä mielipiteenä.)
- Oli Opel-lepo ilo.
- Saat Sika-Otto Akis taas.
- Sitten sakkas nettis.
- Ette enene, ette.
- Etti sivari-ravis itte!
- Neulo taas, niin saat oluen.
- Neitoja ivaava saippuakukkakivikakkukauppias avaavi ajotien.
Palindrominimiä#
- Asko Oksa
- Olli Killo
- Sanna Kannas
- Alisa Rasila
- Ove Evo
- Salla Allas
- Arho Ohra
- Olavi Ivalo
- Esa Ase
Edelleen ÄLKÄÄ MUOKATKO SIVUA JOS SE ON KESKEN JOLLAIN MUULLA, minkä huomaatte editointikentän yläpuolella näkyvästä, varsin selkeästä varoitustekstistä. Kiitos.
Sanoja, jotka kuvaavat itseään #
- lyhyt
- viisitavuinen
- 11-kirjaiminen
- 12-merkkinen
- kakskytkakskirjaiminen
- kahdeksanvokaalinen
- substantiivi
- nominatiivi
- johdos
- taivutettu
- anglismi (ettei vain englishmi -- Pekka)
- suomenkielinen
- äksätön
- yhdyssana
- epämääräisehkö
- wanhahtava
- kirjoitsuvirhe
- ..
- takaperoinen (tarkoittaa, että perä on edessä :-)
- sana
- luettava
- ymmärrettävä
- tekstinpätkä
- yhdys sana virheet
- SILMIINPISTÄVÄ
.. näitä keksittiin kymmenittäin, lisätköön kukin muistamansa.
Suomenkielisiä perusmuotoisia substantiiveja, joissa esiintyy "ue", ei lainasanoja kuten fondue, que, boutique, jne. Eikä myöskään yhdyssanoja tai sanoja, jotka epäilyttävästi kuulostavat suomelta, mutta eivät sitä ole.#
- airue (oikeammin lienee "airut", vaikka loppueetä näkeekin)
- ajue
- alue
- auer
- hiue
- joukkue
- kiertue
- kulkue
- laivue
- lentue
- lippue
- luento, luenta
- lueskelu
- luettelo
- pahnue
- pentue
- pesue
- poikue
- puenta
- puolue
- rantue
- retkue (joukko retkuja)
- saattue
- sanue
- seurue
- tietue
- tuenta
- ("intellektuellin stuertin sensuelli siluetti" taitaa pudota lainasanakategoriaan)
Järjestin. -- Pekka 9.6.05
Melkein sama kuin edellä, perusmuotoisia sanoja, jotka loppuvat kirjaimiin "ukko"#
- ukko
- kukko
- lukko
- tukko
- aukko
- eukko
- joukko
- loukko
- puukko
- saukko
- suukko
- pajukko
- risukko
- solukko
- vatukko
- piilukko (onko tämä pii-lukko vai piilu-kko?) (päätellen siitä että liittyy piihin eikä piiluun, pii-lukko)
- ratsukko
- ruudukko
- taulukko
Sanoja, joissa on peräkkäisiä kirjainpareja#
Ei-yhdyssanat#
- liikkeessään (syyte, uute, aate -- monia samanlaisia)
- kookkaammuuttaan (seitsemän paria, ei yhdyssana)
Yhdyssanat#
- rikossyytteessään (kuusi paria, rikossyyte löytyy google-haulla, vaikka tätä taivutusta ei)
- Syyttää voi tietysti muustakin kuin rikoksesta - esim. hulluus-, epätarkkuus- tai itsekkyyssyytteellään(8), tai (vaikka menee vähän teennäiseksi) ehkä myös ahneemmuussyytteellään(9) tai kookkaammuussyytteellään(11)?
Mikä on kirjainpareiltaan pisin yhdyssana, jonka jokin muoto löytyy painetusta tai verkosta julkaistusta tekstistä? Teoreettisesti pisin tällä hetkellä on kookkaammuussyytteellään.
(Kaikissa -eessään loppuvista sanoista saa myös -eellään ja -eettään-loppuiset (abessiivi). Älköön niitä laskettako erikseen.)
E-loppuiset adjektiivit#
- ahne
- terve
- tuore
- tiine
- viime (kyllä, tämä on adjektiivi vaikkei taivukaan)
- pelle (tää on kuulemma ehtinyt sanakirjaankin adjektiivimerkityksessä) (Eikö tämä ole aika nihkeä?:) --Falla)
- kade (tän sanaluokan vois joku vilkaista sanakirjastaan) (On ihan oikia. komparatiivi kateempi, superlatiivi katein. --Falla)
- beige (jos lainasanat lasketaan) (Minun mielestäni vain täysin dille laskee lainasanoja. --Falla) (siis de jure ei kelpaa; se ois hauska komparitivisoida)
- ihme (Ihmemies on ihme mies.)
on niitä varmaan vielä..
Perusmuotoiset verbit tai substantiivit, joissa esiintyy merkkijono "tv". Ei yhdyssanoja tai muita kummajaisia. Näitä on vielä paljon, laitoin pari mitä muistui ensin mieleen. TV ei käy! :)#
- katve(ikko)
- kotva(nen)
- ritva
- latva, latvus
- latvoa, latvonta
- setviä
- lutviutua
- vatvoa
- rötvätä
- kutveltaa (mitä kutvaleet harrastavat?)
- eetvartti
Wanhat sanaleikit#
voiks tätä sivua siis kuka vaan muokata? kannattais suojata jotenkin ennen kuin joku tuhoaa kokoaan.
- Ei, tää on Wiki - sen idea on siinä, että kuka tahansa voi muokata. Tämä on ollut tässä kolmisen vuotta, eikä kukaan ole vielä tuhonnut. Ja vaikka tuhoaisikin, seuraava voisi korjata tilanteen triviaalisti.
no tässä kuitenkin pari keskustelua joita en pikaisella hakemisella sivulta löytänyt:
- Älä rääkkää sitä kääkkää!
- En mä rääkkääkkään!
Tästä on oululainen muoto:
- Älä nää rääkkää sitä jäärää sielä lääväsä! - No ehän mää rääkkääkkään.
- Kokoo kokoon koko kokko, Kokko.
- Koko kokkoko?
- Koko kokko.
Kokko kokosi kokoon koko kokon.
-Katos katos. (toteamus: katsos katos) -Katos. (katsos) -Katos katos. (katos katosi) -Katos katos? (katosiko katos) -Katos katos. (toteaa, että kyllä katos katosi) -Katos katos. (katsos katsos)
-Mies sai maata keskeltä Saimaata ja sai poltella Saimaata
-Haetaan lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta
Anagrammiryhmät - jokainen ryhmän sana koostuu täsmälleen samoista kirjaimista#
- ohi oih hio hoi iho (ja ioh, joka on turhautunut ähkäisy, kun melkein sai kaikki kuusi tehtyä kolmesta kirjaimesta)
- ain ani nai ina; Ian (joka ei varmaan kelpaisi suomalaiseksi erisnimeksi missään muualla kuin juuri #go.fi:llä :-), Nia ("- - on dynaaminen ja jännittävä liikuntamuoto ja jotain aivan uutta Suomessa.")
- eli lei lie; Ile
- sota osta taso sato osat taos otsa saot stoa (sivistys- ja lainasanat?); Atso (erisnimet?)
- itse etsi ties esti seit
- tosi soit isot osti soti
- taas saat sata tasa; Asta
- ostaa otsaa sotaa satoa tasoa osata osaat aatos oasta saota; Atsoa
- sanot tason nosta ostan tason sonta otsan stoan; Atson
- asiat saati astia aasit saita aisat
- tasan santa ansat nasta natsa sanat; Astan Satan:)
- katti katit takit tikat aktit
- aktin kanit katin kinat nakit takin tikan tinka inkat (mutta mikä on tinka? erisnimi?)(Tinkaa rahasta, viime tingassa, jne. --Falla)
- kaivo kavio kovia vakio
- patti patit tapit tipat
yrite l-kirjaimen kanssa
- kola loka olka lako alko (kelpaako alko yleisnimeksi, vaikkapa näin: "joka nurkalla on alko")
poistellaan kirjaimia puuttuvien listalta (pienellä bluffillakin):
- muita tumia uimat mutia tuima
- syrjiä jyräsi jyrsiä ryjäsi jysäri
- diana diaan naida aidan dania; Nadia Idaan
- tango ongat gonat; Tonga
Ennätysiso joukko, tai aavistus sellaisesta#
- aasiton ansiota ansoita antoasi antoisa asiaton isontaa natoasi oastani oinasta otsaani otsiaan saatoin sanoita satoani satoina soitaan sotaani sotiaan stoaani tasoani tasoina tinaosa tosiaan; Ainosta Atsoani Atsoina (jne...)
Vain neljän tai enemmän sanan ryhmiä, kiitos. Jos neljä on liian vähän, kasvatettakoon viiteen. Ja kirjainmäärä rajoitettakoon enimmillään viiteen.
Voisi nuo pidemmät sanat sallia siinä mielessä, että kaikista suurin joukko olisi nähtävillä. Löytääkö kukaan isompaa kuin tämä "sotaan" et cetera? --tottakai löytää, mutta se etsiminen ei ole mielekästä. --Bass
Edellisen perusteluna: tämän anagrammoimiseen meni jo yli puoli tuntia, eikä siinä varmaan ole vielä läheskään kaikkia sanoja. -- Bass ("tämä" on siirretty ylös ennätysisoksi)
Jätetään se nyt ennätysisoksi, mutta ei liian vakavalla mielellä. Jos joku joskus keksii paremman tai kasvattaa tuota, saa siitä kertoa (suotavaakin on), mutta ei pidetä tuota mitenkään definitiivisenä. Voihan jollakulla joskus olla käsillä ohjelma, jolla voi automaattisesti luoda kaikki suomen taivutusmuodot sekä lisätä muut päätteet, ja jolla voi hakea niiden joukosta ohjelmallisesti isoja joukkoja. Ajattele sitä leikkimielisenä tutkimusongelmana. -- Pekka
P.S. Siirrän kaikki erisnimet luetteloiden loppuun, jotta jokainen voi itse päättää lasketaanko ne.
Anagrammiryhmistä puuttuvat kirjaimet#
Seuraavia kirjaimia sisältäviä sanoja ei ole vielä nähty anagrammiryhmissä (edellinen kohta). Vieraat kirjaimet taitavatkin olla mahdottomia, mutta entä muut?
- bcfqwxzö
Adjektiiveja jotka loppuvat n-kirjaimeen#
Seuraavassa suomen kielen adjektiiveja jotka loppuvat n-kirjaimeen mutta ei nen-loppuisia (eikä superlatiiveja tai johdettuja ton- tai tön-päätteellä: jälkimmäisten kerääminen olisi toivoton ja aivoton tehtävä)
- avoin
- hapan
- lämmin
- vasen
löytyykö lisää? Armon herra ei osaa päättää, onko 'armon' adjektiivi. Pirun vaikea ongelma. -- Perin hankalia ovat, liian vaikeaa minulle. -- Sangen vaikea leikki, tämä. -- Arvelisin, ettei "mitätön" ole varsinaisesti johdettu mistään. Melkein keksin toisenkin, mutta sen toinen merkitys on numeraali, toinen pronomini. Lisäksi vielä eräs yleinen sana diskvalifioitui nen-lopun takia.
Historian visa#
Tylsistyksissäni kokosin listan sanoja, joita yhdistää eräs mielenkiintoinen piirre. Jos on vieläkin tylsempää, sopii koittaa arvata mikä se piirre on.
- historian
- lie
- varan
- visa
Pudotin listalta sanat "lama", "kappa" ja "sade" kun ne olivat rajatapauksia, enkä varmaan löytänyt läheskään kaikkia tuon piirteen omaavia sanoja. Aika ison osan ehkä kuitenkin. --Bass
Mulle tulee mieleen että ne ovat sanoja joita esiintyy sekä ruotsin- että suomenkielessä. Eivät ole perusmuodossa mutta kuitenkin. Vaikka historian-sana ei oikeastaan ole sellainen sana. Lama, kappa ja sade sen sijaan ovat. /Hartsu
Läheltä pyyhkii, muttei vielä osu, tuollaisia sanojahan on lukuisia muitakin. --Bass
Ne ovat myös englantia, ja joka kielessä niillä on eri merkitys. Nyt taisi jo napsahtaa napakymppiin. --Antti S.
Jesh. --B
Näin joskus runon, jolla oli tuo ominaisuus, siis se oli sekä suomea että englantia. Se alkoi "Sun on ...". -- Matti
Tässä on netistä löytynyt versio:
Sun on helmet,
Sun on villas.
Talon join.
Ah, sure Hamlet!
Miss lie into sun?
Miss on ties?
Maiden pimentotie.
Valehelmet vain
Sullen vein.
Tietenkään englannissa ei yleensä kirjoitettaisi esim. pimentotietä yhteen. Enkä tiedä mitä tuolla Sullen-sanalla haetaan suomen kielessä. Ehkä Sulle on sulle tuttu?
Varan, mitäs se on englanninkielessä? Ruotsinkielessä se on tavara (määrätty muoto) tai varaani. /Hartsu Sullen on runokieltä ja tarkoittaa sinulle.../H
Lauseita joissa sama sana 2x peräkkäin. Näitä on monia mutta tässä muutama.#
Ei saa ruokkia ruokkia! Erotatko kärpästä kärpästä? Erotatko lautasta lautasta? Kurjista kurjista kurjin. Kosti kosti. Sisältyykö lantaani lantaani? Rahtaako kaljaasi kaljaasi? Löytyykö hauista hauista? /Hartsu
Karpanen tapettiin tapettiin (anteeksi skandivammainen venajanappis) --Suvi
Tai pidempi versio:
Kärpänen huusi toiselle: tuu kattoon kattoon, kaveri tapettiin tapettiin!
Mukavaa muuten vaan#
- Onko Arin takamus hellin vai Hellin takamus arin?
- Onko Jyrkin mäki jyrkin?
- Salli salli ja Kosti kosti.
- Silvo, Silvo!
- Päivi päivitteli, Niko nikotteli, Usko uskotteli, Kaino kainosteli Satu satutteli, Helli hellitteli, Ari aristeli, Toivo toivotteli, Toimi toimitteli Valo valotteli, Pyry pyrytteli ja Ali alitteli.
- Einari se ei narise! (pohjanmaalla hän=se)
- Jos sorsan metsästystä sanotaan sorsastukseksi niin jäniksen metsästys on jänistämistä ja
hain pyynti haistelua.
- Ei, vaan haistamista.
- No entäs jos joku hieman vaan sorsastelee? Sit kai on haistelu paikallaan.
- Haistaminen vaatii sen verran välineitä ja valmistautumista, että ei sitä kai voi haisteluksi sanoa. Supistelu sen sijaan on yksinkertaisempaa hommaa. Jos ei pidä baskeripäisistä edustajista niin voi veltostella.
- Mutta kun ne välineet on kerran koonnut niin voi sitten muun homman lomassa hieman haistella. Ja edelleen jos sorsan metsästämistä sanotaan sorsastamiseksi niin mitä metsästyksessä oikein pyydetään? (Taitaa mennä metsurien hommaksi?)
- Tullaan tullaan, mutta ensin tullaan, sanoi tullimies.
- Mitä kylvää sitä myös niittää, joten pois meidän pellosta viikatteinesi!
- 9.5. Moskovassa kuultua: -Voiton leipähän tämä on. -Mistä tiedät? -No kun tämän päällä on margariinia.
"Kallen kenkä oli lintallaan, kun Lintan kenkä kallellaan" ?? Lasketaanko sitä? //tutulta kuullut Oon kyllä kuullut muodossa: Kallen kengät oli lintalla ja Lintan lakki oli kallella. /H
Lihakauppaassa: -Saisinko potkia ja sorkkia? -Ehei, te saatte vain maksaa ja kärsiä.
Suomen kielen abessiivimuotoja (haettuja sanoja, mutta loogisia)#
- maanmittarittaretta (maanmittaritar)
- kuljettajattaretta (kuljettajatar)
- "Piilevissä piilevissä piilevissä piilevät piilevät piilevät."
- Jos piilevissä piilevissä piilee vielä piileviä niin silloin piilevissä piilevissä piilevissä piilevissä piilevät piilevät piilevät.
Voisikos joku ystävällisesti selittää minulle, mitä tarkoittavat verbit nilsiä, karvia ja kälviä? Mukavampia olisivat ne selitykset, jotka eivät ole peräisin Pahkasiasta eivätkä Elimäen tarkoituksesta, muualla en ole niitä kuullut.
--Bass, 29-Oct-2006
"Nilsiän vaakunassa on esitetty mustassa kentässä kultainen havuristi. Havun kerrotaan kuvaavaan seuraavaa: puusta, sen kaarnan ja varsinaisen puuosan välistä "nilsittiin nilsiä", nilakerrosta, josta saatiin pettuleipään leipäjauhojen täydennystä."
--Falla