This is version . It is not the current version, and thus it cannot be edited.
[Back to current version]   [Restore this version]

Kokosin tänne muutaman #go.fi:llä harrastetun sanaleikittelysession satoa ulkomuistista. Täydentää saa ken viitsii.

Suomen kielen sanoja, joissa on 2 d-kirjainta (ei yhdyssanoja, sanan oltava perusmuodossa)#

  • huudahdus
  • kadehdittava
  • hyydähdys
  • videoida (varsin selkeä lainasana...)
  • ideoida (myös lainasana)
,

Suomen kielen sanoja, joissa on 3 d-kirjainta (ei yhdyssanoja, taivutus sallitaan)#

  • kadehdittavuuden (huudahdettavuuden, hyydähdettävyyden (jne.) eli onkohan tämä kohta hiukan redundantti?)

Taivutettuja lainasanoja#

  • dodekaedrittömyyden
  • buddhalaisuudettomuuden (Uolevi kääntyi vanhoilla päivillä buddhalaiseksi. Muistelmissaan hän kuvasi nuoruttaan "bdddden" ajaksi.)

Suomen kunnat, jotka ovat käskymuotoisia verbejä (täydellinen lista)#

  • Kaavi
  • Sauvo
  • Kisko

Suomen kunnat, jotka ovat partitiivimuotoisia sanoja (täydellinen lista)#

  • Nokia
  • Karjaa
  • Multia
  • Maksamaa

Suomen kunnat, jotka ovat perusmuodossa olevia verbejä#

  • Kälviä
  • Karvia
  • Nilsiä

Suomen kunnat, joiden nimi on jokin go-termi tai muu japaninkielinen sana#

(Näitä on noin kymmenen - hiukan yli tai alle riippuen transliteraatiosta ja siitä, mitkä lasketaan sanoiksi.)
  • Geta
  • Ii
  • Kakaristo (ei toki ole kunta, vaan viihteellinen paikannimi tampereen ja jyväskylän välillä)
  • Renko (osaisivatkohan nämä järjestää hyvän pari-go-turnauksen..)

Suomen kunnat, joiden nimi jokin suomalainen etunimi#

  • Inari
  • Loviisa
  • Salla
  • Simo
  • Kaarina
  • Aura
  • Pertteli
  • Mikkeli
  • Soini
  • Kustavi

Mutta myös eksoottisempia on:

  • Eno
  • Eura
  • Hamina
  • Ii
  • Imatra
  • Jaala
  • Jurva
  • Juva
  • Kemi
  • Perho

Suomen kunnat, jotka ovat adjektiiveja#

  • Lieto

Suomen kielen sanoja, jotka koostuvat toistetusta merkkijonosta#

  • jojo
  • juju
  • otot
  • koko
  • pupu
  • huhu
  • toto
  • pöpö
  • kuku ("Käki ei kuku." (Tai saman verbin imperatiivimuoto. Mutta tarvitseeko näitä oikeasti selittää?))
  • osiosi
  • asiasi
  • kaskas
  • kätkät (Kittilässä on Kätkätunturi.)
  • hänhän
  • taataa
  • yötyöt
  • altaalta
  • ansaansa
  • nenineni
  • jättäjättä
  • köhänköhän
  • mättämättä
  • pahanpahan
  • sahansahan
  • sinkosinko
  • Siltasilta
  • tavattavat
  • tapastapas
  • tutustutus
  • valtavalta
  • alakanalakan
  • kanalakanala[1]
  • lakanalakana[2]
  • toisintoisin
  • lakkasilakkasi
  • lehtikolehtiko
  • sikanatsikanat
  • tissipastissipas (tillipastillipas)
  • kintaanhankintaanhan
  • televisiotupakantelevisiotupakan (joopa joo)
  • aasiaasi (Kiitokset Jaakolle.)
  • ...
  • enenen
  • kokoko
  • kinkinkin
  • kanalakanalakanala[3]
  • lakanalakanalakana[4]
  • (kanalakanalakanalakanala, lakanalakanalakanalakana[5])

Osa näistä saattaa kaivata selvennystä:

[#1] paikka, jossa on lintukuvioisia vuodevaatteita, tai vaihtoehtoisesti siipikarjakatoksen peittämä alue
[#2] liinavaatevarastossa (tai katoksen alapuolisessa tilassa) oleileva lintu
[#3] lintuvuodevaatesuojan peittämä alue (tai siipikarjarakennus kanalakanalan yhteydessä)
[#4] katoksen alle levitetty lintukuvioinen makuuhuonetekstiili
[#5] ...no joo... (samassa sanassa sekä "kana" että "kanala" (tai "kana" kahteen kertaan), joten ei ehkä pitäisi kelpuuttaa)

  • tutut (saako merkkijono mennä itsensä kanssa päällekkäin?)
  • elele
  • niiniin
  • niiniini
  • sapassapas[6]
  • popo
  • pipi
  • momo[7]
  • äkinäkin
  • avaava
  • einein
  • ikäänikään
  • isiisi
  • jakojako
  • katkat
  • kytkyt
  • napanapa
  • sitsit[8]
  • tantan
  • tapatapa
  • taustaus
  • tullatulla
  • tätä
  • uinuin

Yhdyssanoja:

  • toripastoripas
  • nappisinappisi
  • nettisinettisi
  • turistinaturistina[9]

Selvennyksiä:

[#6] sapa = 1. häntäruoto 2. saparo
[#7] tiibetiläinen ruoka
[#8] sitsi = vars. puhekielessä ravintolassa vietetyt illanistujaiset
[#9] nakurannalla vierailevana

Sanoja, joiden ensimmäistä vokaalia ja sitä seuraavaa konsonanttia voi pidentää#

(tyylipisteitä saa, jos kaikilla neljällä syntyvällä sanalla on eri kantasana)
  • sula (suula, sulla, suulla)
  • kylä (kyylä, kyllä, kyyllä)
  • jota (joota, jotta, jootta)
  • lika (liika, likka, liikka)
  • tule (voi kahdentaa myös loppu-e:n)
  • muta
  • tuli (tuulli, tuulla-verbin imperfektin potentiaali?:) 22.11. -Falla) (hyvä että joku tunnisti, vaikkei suomen kieliopissa moista muotoa virallisesti taida ollakaan. --Bass)
  • satua (pidennetäänpä hieman)
  • satuja (ja vielä vähän, vaikkakin vaatii hiukan mielikuvitusta keksiä lause, jossa henkilö sattuu :-)
  • kuli

Suomen kielen sanoja, jotka päättyvät l-kirjaimeen#

  • askel
  • kannel
  • kennel (olkoon listalla, vaikka oikea kirjoitusasu on "kenneli")
  • kimmel
  • kyynel
  • nivel
  • ommel
  • petkel
  • sammal
  • sisal
  • sävel
  • taival
  • vemmel
  • sepel (harvinainen muunnelma sanasta seppele, esiintyy nykyään vain etuliitteenä, lisäinfoa)
  • äännel (ei käytössä nykykielessä,löytyy Nykysuomen sanakirjasta)
  • Puuttuuko joku vielä? (Hyväksytäänkö diesel, soul ja gospel? gospel on ruotsia ja tarkoittaa go-peliä - minä luulin että se tarkoitttaa Cristian Popia) (Selkeät lainasanat eivät kuulu joukkoon)

Maat, joiden nimi on suomenkielinen sana, ja joiden pääkaupunki on suomenkielinen sana (täydellinen lista)#

  • Peru - Lima
  • Turkki - Ankara
  • Puola - Varsova
  • Malta - Valetta (kirjoitetaan kylläkin Valletta)

Maat, joiden nimi on käskymuotoinen suomenkielinen verbi (täydellinen lista)#

  • Peru
  • Malta
  • Suomi
samoa

Maat, joiden suomenkielisessä nimessä ei ole samoja kirjaimia kuin sanassa "Suomi" (täydellinen lista)#

  • Venäjä
  • Kanada
  • Grenada
  • Tšad (tämä on kielitoimiston suosittelema kirjoitusasu)
  • Nepal
  • Qatar
  • Kap Verde
  • Ghana

Sanoja, joissa käytetään vain yhtä vokaalia, mutta mahdollisimman monesti (ei yhdyssanoja)#

  • naaraamattaankaanpahan. (11 x a)
    • Eikö jo sovittaisi, että "-kaanpa" ei ole suomea? Mielestäni ei myöskään "-kaanhan".
  • kaakatattajatartaankaanhan (12 x a)
  • kaakatattajatartaankaan
    • (Aiempi ehdotus "kaakatattajatartaanpakaan" ei kyllä ole oikein. Voi olla "autopa" tai "autokaan", mutta ei "autopakaan".)
    • On se, mutta täytyy ilmeisesti perustaa sivu go.fi SanaleikitKeskustelu
    • Ei tarvitse, ircin jätöksistä sopii keskustella ircissä.
  • kaappaajatartaankaan
  • paalaajatartaankaan, maalaajatartaankaan (10 x a)
  • määrääjätärtäänkään (10 x ä)
  • jääväämättäänsäkään (10 x ä) (po. jääväämättänsäkään, vaikken kyllä ymmärrä mitä sellainenkaan sana tarkoittaisi) (Oikein olisi ehkä jääväämästäänsäkään. (Ei olisi.))
  • lepertelenee ("leperrellee" lienee oikeampi taivutus?)
  • seesteeseenne (pitäisi kai olla seeteiseenee -Mitä tuo sitten tarkoittaa ja mistä se on johdettu? -Voi olla että "seesteeseen" ei silti ole suomea, vaikka onkin olemassa sanat "seestyä" ja "seesteinen".) (seppeleeseenne, perkeleeseenne) (7 x e)
  • suurustuvuus (6 x u)
  • kyykytyttyy (6 x y) (kyykytyttyvyys? 7 x y)
  • syyhyyntyvyys, syyhyynnyttyvyys (jos tällaiset sanat ovat olemassa)
  • risiinillisimpiinikin (10 x i) (infinitiivillisimpiisikin? 12 x i)
  • Porvoohonko?, kolostoonko, soolostoonko, rokokoohonko
  • Töölöönkö?, pöllöstöönkö

Yhtä vokaalia lyhyenä mahdollisimman monesti

  • marmattajatartapas (harrastajatartapas, ratsastajatartapas, jne.)
  • kalastajatartansahan

Mahdollisimman pitkiä sanoja, joissa käytetään vain kahta eri kirjainta (ei yhdyssanoja (miksei?))#

  • taatatta
  • aavaavaa
  • niiniini
  • sissiisi
  • pappaapa, paappaapa
  • sissisiisi (Koitapa nyt saada iskostettua noihin pikku sissisiisi, ettei vastarintaliike liity millään tavoin saunomiseen.)
  • Ei niin kovin pitkiä: alalla, enennee, enennen, ettette, kokkoko

Lauseita, joissa on pelkkiä vokaaleita#

(tyylipisteitä pituudesta ja järkevyydestä, miinusta erisnimistä, huudahduksista ja lyhenteistä - huomatkaa myös, että vaikka sanan kirjoitusasussa olisi vain vokaaleja, saattaa ääntämyksessä esiintyä glottaalinen klusiili, jolle ei suomen kielessä ole omaa kirjainta)
  • EU ei yöui
  • Yöaie ei aio.
  • Yi ei oio Eioa. (Ch'ang-ho:n mielestä Sakata on ihan oikeassa)
    • Tässä tuo grafeemi y on puolivokaalin merkki. Kuka ääntää tuon niin, että se rimmaa hyin kanssa? -PK
    • Korealaisilta go-opettajilta saimme oppia, että juuri tuo kyseinen "y" ei itse asiassa äänny ollenkaan, sillä käytetyssä korealaisessa tavumerkissä ei ole alussa yytä vaan "tyhjä". -Bass
  • Ai AY ei aio? AY ei ui! (Suuttumus lakon jatkumisesta johtaa liiton liikuntavuoron perumiseen)
  • Oio ao. yöaie. (Ay-pomon ohje em. pikkutunneilla sattuneen tilanteen korjaamiseksi)
  • Oi, auo A! (Riemastunut huudahdus korkeamman veroluokan panimotuotteen avaamiseksi)
  • A ei oo III (hyväksytäänkö?)
  • Ei oo yö
  • EU ei oo YYA
  • Io-aie ei ui: EU ei aio, Ii Oy ei oio (Jupiterin kuun tutkimushanke on vaarassa upota, koska EU on vetäytymässä eikä pohjoisen joen vesivoimayhtiö halua korjata sotkun aiheuttanutta väärinkäsitystä)
  • Ai ai-ai ei yöui? (Pulikoiko sormieläin muka vain päivisin?)

Sanoja, joissa on pitkä vokaalirimpsu#

  • Hääyöasu (5 peräkkäistä)
  • Hääyöaie (7 peräkkäistä)
  • Riiuuyöaieuutinen (11 peräkkäistä, pisin kuulemani, AP-areenalta...)
  • Riiuuyöaieoionta (se toimenpide, jonka isi suorittaa kuultuaan edellisen..)
  • Riiuuyöaieoioin (..käyttäen tarvittaessa kättä pidempää :-)

Sanoja, joita voi käyttää luontevasti vain kieltämällä sen jollain tavoin#

  • kursailla #
  • siekailla
  • häikäillä
  • häävi
  • kummoinen
  • ruudinkeksijä *
  • hievahtaa *
  • hervo
  • moksis
  • millänsä
  • hulva
  • kaksinen (se joka ei tätä tunne, ei omaa kaksista sanavarastoa)
  • vedetty

Merkitykseltään vai kieliopillisesti kielteisissä lauseissa? - On se Bass melkoinen ruudinkeksijä.

Joo, pointti. Muokkasin otsikkoa, kun tuo nimenomainen lause sisältää ruudinkeksijyyden kieltämisen vain merkitystasolla. --Bass

*) Go.fi:n ruudinkeksijöiden kurssi hievahti alaspäin epäonnistuneiden sanavalintojen jälkeen. --Vesa

#) Hän kursaili aivan turhaan.

"Häävi" ja "kummoinen" (ja ehkä pari muuta) ovat kyllä ihan hauskoja ja mielenkiintoisia sanoja, joita ei voi käyttää kuin kieltolauseessa, mutta entäs nuo loput? Onko tarkoitus listata kaikki suomen -ton/tön, -kaan/kään-loppuiset sanat, joista jää päätteen mekaanisen poistamisen jälkeen (em.erona kantasanaan palauttamiselle) jäljelle jotain joka ei ole käyttökelpoinen sana? Ja onko siinä jotain järkeä?

minusta ton/tön/kaan/kään -päätteinen sana kuuluu listaan ainakin jos sen kantasanasta ei voi johtaa sille vastakohtaa. btw, jos joku on sitä mieltä, että jokin annetuista esimerkkilausista kuulostaa luontevalta suomelta, niin saa karsia listaa. --Bass

Sanoja, joiden taivutusmuodoista löytyy jokin samoin kirjoitettu sana#

  • kapi, kapinen, kapista, kapistaa, kappi (-> kapista)
    • Mitä on kapiseminen tai kapistaminen (jokin kopistamisen ja karistamisen välimuotoko)? Entä kappi?
    • Kaikki viisi sanaa ovat Nykysuomen sanakirjassa.
    • Näköjään kappi löytyy suomi-englanti-sanakirjastakin merkityksissä "kengän kappi" ja "kajuutan kappi". Enpä kyllä silti tiedä mitä se tarkoittaa, mutta pitänee joskus sivistää itseään ja ottaa selvää.
  • kura, kuri, kurista, kuristaa (-> kurista)
  • ko, koo, koi, kokea (-> koin)
  • pala, palo, palko, palaa (-> paloin)
  • vari, varis, varista, varistaa (-> varista)
  • väri, väristä, väristää, värinen (-> väristä)
  • kumi, kumista, kumistaa, kuminen (-> kumista)
  • hai, haista, haistaa, hainen (-> haista)
  • kari, karista, karistaa, karinen (-> karista)
  • koppa, koppi, kopista, kopistaa (-> kopista)
  • kori, koris, korista, koristaa (-> korista)
  • ilmainen, ilmaisin, ilmata, ilmaista (-> ilmaisin) (olisikohan puhallettava miesnukke kenties "ilmaisi"?)
  • hauki, haku, hauis (-> hauista)
  • ajo, aika, ajaa (-> ajoin)
  • puristi, puristin, puristaa (-> puristin)
  • soinen, suoda, soida (-> soisin)
  • vala, valaa, valo (-> valoin)
  • valaa, valaista, valaisin (-> valaisin)
  • loinen, luoda, loisia (-> loisin)
  • tee, sinä, tie (teitä)
  • voi, voi!, voida (voi)
  • voi, vuo, voittaa (voita)
  • vuo, vuota, vuottaa (vuota)
  • halo, halko, halkoa (halon)
  • kali, kalista, kalistaa (-> kalista)
  • pula, puli, pulista (pulista)
  • koe, kokki, kokeilla (-> kokeilla)
  • kanta, kanto, kantaa (-> kannoin) (tai eri muodossa 'kannoilla', mutta se taitaa olla taipumaton partikkeli)
  • kamina, kami-no-itte (-> kaminoitten) :-)

Mieleni teki lisätä Lima, lima, limoa -> L/limoin, mutta epäilen, että minua estetään Falloin ja Bassein taivuttamasta propria instruktiivimuotoon. Perun siis kirjoitukseni. -- Pekka K.

Lauseita, jotka on muodostettu samankaltaisista sanoista#

Tässä osiossa kilpailijoidemme tehtävänä on muodostaa lauseita tai pidempiä kokonaisuuksia sanoista, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon toisiaan. Tuotosten on oltava merkitykseltään ja kieliopiltaan järkeviä, ja go-aiheisista saa luonnollisesti lisäpisteitä, tai jos ei ihan pisteitä, niin ainakin hyvän mielen.

Lisäys: huomasin, että esimerkiksi 3-kirjaimisilla sanoilla voi jo kirjoittaa lyhyen go-tarinan, vaikka se onkin kankeaa suomea. Muutan siis lauseiden luokitusta ja poistan oman tuotokseni joka ei ole oikea lause.

Lauseet järjestetään sen mukaan kuinka monta kirjainta on muuttumattomassa osassa. Sen jälkeen toinen numero kertoo montako sanaa itse lauseessa on. Isommat numerot ovat tietenkin ansiokkaampia kuin pienet.

3-4-lauseita#

  • voi voi, voi voi. (voi)

5-3-lauseita#

  • Lähden tähden tähden. (Hoshin pelaaminen ajoi pois. Tämä on siis go-aiheinen.) (ähden)

5-4-lauseita#

  • Vetelin vetelin veteli setelin (eteli)

5-7-lauseita#

  • Taksin saksin saksin taksin saksin kaksin saksin. (ote "Saksi-Arskan" kuulustelupöytäkirjasta) (aksin)

6-2-lauseita#

  • Riitti riitti. (riitti)

6-3-lauseita#

  • Keksin Keksin keksin (ahaa, KGS siis käyttää cookieita) (keksin)

6-4-lauseita#

  • Saksin saksin saksin saksin. (saksin)

7-3-lauseita#

  • Aika ajoin aika ajoissa aika-ajoissa (aika(-)ajo)

7-5-lauseita#

  • Etsivät etsivät etsivät etsivät etsivät. (etsivät)
  • (mutta ketä niiden oikeasti piti etsiä?) Salosta Salosta Salosta salosta salosta. (Bassin mielestä jotakuta Salonen-nimistä, Salon kaupunginmetsän lipputangosta) (salosta)
    • Hauska, että tässä säilyi järjestys korjaillessa (PK).

8-2-lauseita#

  • Maksamme maksamme. (maksamme)

8-3-lauseita#

  • Piilevät piilevät piilevät. (piilevät)

9-2-lauseita#

  • Tanssimme tanssimme. (tanssimme)

Otsikoissa ensimmäinen numero tarkoittaa sanojen pituuden ja ns. kirjainetäisyyden erotusta toisistaan. Tämä taas tarkoittaa kuinka monta yksittäistä kirjaimen muutosta toiseksi pitää suorittaa, että sanasta saadaan toinen. Lisäksi sanan loppuun tai alkuun voi lisätä kirjaimen tai näistä paikoista voi poistaa kirjaimen, mikä lasketaan yhdeksi muutokseksi. Koko lauseen kirjainetäisyys on suurin kahden eri sanan välillä oleva etäisyys. Jälkimmäinen numero taas kertoo montako sanaa lauseissa on.

Suluissa on sanojen osa, joka pysyy koko ajan samana.

(Järjestys ensin invariantin osan pituuden mukaan ja sitten sanojen määrän, toivoo Pekka.)

Esimerkki selventää kirjoittajan ajattelua, tai sen puutetta. Näin saadaan Fallasta Bass neljällä muutoksella:

Falla -> Fasla -> Fassa -> Bassa -> Bass

Etäisyys on neljä, koska nuolia kuviossa on neljä eri vaiheiden välillä. Etäisyys toiseen suuntaan on tietenkin sama.

-- Pekka K.

Lisättäköön vielä, että ulkomaan kielen erään murteen puhujat väittävät pystyvänsä muodostamaan äärettömän pitkiä lauseita toistamalla vain yhtä sanaa. Lue lisääosoitteessa http://itre.cis.upenn.edu/~myl/languagelog/archives/001817.html. -- Pekka

Palindromisanoja (ei yhdyssanoja)#

Kattavahko(?) luettelo lyhyiden ja tavallisimmista päätteistä johdettujen sanojen osalta; summittaisessa aakkosjärjestyksessä ja samankaltaisia sanoja vapaasti assosioiden. Erisnimiä tai selvästi puhekielisiä ilmauksia ei ainakaan vielä ole kelpuutettu mukaan (lista on varsin pitkä jo ilmankin, ja sitä olisi ehkä paikallaan lyhentää diskaamalla myös muut kuin perusmuotoiset sanat). (palindromisivustoja on inttternetissä niin paljon, etten ainakaan minä viitsisi tehdä vielä yhtä lisää. go-aiheiset palindromit toki olisivat täällä paikallaan, muut heivaisin empimättä hevonjonkkaan. -Bass)

  • aja, ajaja, ajattaja, ajoja
  • ala, älä, olo, ele, elele
  • alla, anna, akka
  • apupa, äpäräpä
  • avaava, avattava, avioiva
  • aneena
  • ämmä, (ärrä), ässä, ässässä, teet (muut yleensä vain kirjaimen nimenä käytetyt jätetty pois)
  • enne, enene, emme, emmimme, ette, ettette
  • imi, iti
  • imaami
  • iskuksi, iskiaiksi
  • isäsi, isääsi, isänäsi, isälläsi, isässäsi, isättäsi, isiisi
  • neitien
  • netoten
  • naamaan, naaraan, naavaan, naakkaan
  • nahan, navan
  • nolon, nälän, närän, nurun, nukun
  • nimin, nisin, (nipin), (nilin(?))
  • nirrin
  • nynnyn
  • niin, niiniin, siis
  • oio, ojo
  • otto
  • otsisto, otsosto
  • suuruus
  • sadas
  • (sakakas, sakikas, sakokas, säkikäs)
  • taiat, takat, tapat, tavat, tavattavat, tasat, tanat, tönöt
  • tutut, turut, tukut, tikit, tilit, tylyt
  • totot, touot
  • tarrat, tammat, tallat, tollot, tillit, tissit
  • turrut, tullut, tunnut
  • tiipiit
  • utu, yty
  • uuttuu, uupuu, aapaa, aavaa
  • äitiä

(Nili on luullakseni jonkinlainen vilja- tms. varasto, mutta tästä en ole varma; "nipin" ei esiintyne kuin sanonnassa "nipin napin" eikä "ärrä" (paitsi kirjaimen nimenä) muuten kuin yhdyssanassa "ärräpää", ja listatut -kas, -käs -päätteiset sanat kuulostavat muuten vain sen verran teennäisiltä, että olkoot suluissa. Näitä saa kyllä poistaakin jos siltä tuntuu.)

Palindromiyhdyssanoja#

  • osataso
  • iloholi
  • sotakatos
  • saippuakauppias (saippuakivikauppias, saippuakalakauppias, ...)

Palindromilauseita (ei ole pakko käyttää vain palindromisanoja)#

Onko tarkoitus kuitenkin keksiä lauseita, joiden sanavälit ovat lopusta ja alusta laskettuna samassa paikassa (tai miten asian ilmaisisi - "palindromisanoista koostuvia" oli kieltämättä väärin sanottu, koska yksittäisen sanan ei tarvitse olla palindromi)? Palindromilauseita yleisesti on loputon määrä, joten ilman rajoitusta niiden listaaminen ei tunnu kovin mielekkäältä. Kommentti: Itse asiassa palindromilauseita on vaikeampi keksiä, jos symmetriaa sanavälien suhteen ei ole.

(Vastakommentti: Tuo saattaa pitää paikkansa (vaikka vaikeus on hyvin subjektiivista ja riippuu pitkälle siitä, miten harjaantunut on kääntämään sanoja takaperin mielessään), jos verrataan keskenään palindromeja, joissa on oltava sanavälisymmetria, ja palindromeja, joissa symmetriaa ei saa olla. Kuitenkin jos verrataan symmetriarajoitettua osajoukkoa kaikkien palindromien rajoittamattomaan, em. osajoukon sisältävään joukkoon, lienee selvää että jälkimmäiseen kuuluvia palindromeja on enemmän eikä niiden keksiminen voi olla ainakaan vaikeampaa. Toisin kuin useimpia muita tämän sivun sanaleikkejä, palindromeja lienee melko vähällä vaivalla kerättävissä vähintään satoja (jos ei muuten niin googlen avulla ainakin), enkä siksi pitäisi niiden sisällyttämistä mielekkäänä. Tässä alkuun muutama.)

(Vastakommentti vastakommentille: Palidromin laatimisen vaikeus riippuu pääosin aivan muusta kuin mahdollisten erilaisten palidromien joukkojen koista. En ymmärrä mitä Google vaikuttaa palindromileikin mielekkyyteen. Googlen avullahan on helppo tarkistaa, onko palidromi jo keksitty.)

(Vastakommentin vastakommentin vastakommentti: Rajoitusten poistaminen ei todellakaan vaikeuta tehtävää (halutessasi voit edelleen kirjoittaa symmetrisiä palindromeja, vaikka myös muut olisi sallittu). Google liittyy asiaan siten, että ei voida kieltää ketään kopioimasta palindromeja muualta (tai ainakin sellainen kielto olisi keinotekoinen), ja listasta voi siis lopulta tulla hyvin pitkä. Muut tämän sivun aihealueet ovat olleet selvästi suppeampia eikä niihin ole tarvinnut pidättyä lisäämästä mitään siksi, että sama voi löytyä jostain muualta. Kirjoittakaa toki silti ihan millaisia sanaleikkejä haluatte, mutta tämä kuitenkin yhtenä mielipiteenä.)

  • Oli Opel-lepo ilo.
  • Saat Sika-Otto Akis taas.
  • Sitten sakkas nettis.
  • Ette enene, ette.
  • Etti sivari-ravis itte!

Palindrominimiä#

  • Asko Oksa
  • Olli Killo
  • Sanna Kannas
  • Alisa Rasila

Edelleen ÄLKÄÄ MUOKATKO SIVUA JOS SE ON KESKEN JOLLAIN MUULLA, minkä huomaatte editointikentän yläpuolella näkyvästä, varsin selkeästä varoitustekstistä. Kiitos.

Sanoja, jotka kuvaavat itseään #

  • lyhyt
  • viisitavuinen
  • 11-kirjaiminen
  • 12-merkkinen
  • kakskytkakskirjaiminen
  • kahdeksanvokaalinen
  • substantiivi
  • nominatiivi
  • johdos
  • taivutettu
  • anglismi (ettei vain englishmi -- Pekka)
  • suomenkielinen
  • äksätön
  • yhdyssana
  • epämääräisehkö
  • wanhahtava
  • kirjoitsuvirhe
  • ..
  • takaperoinen (tarkoittaa, että perä on edessä :-)

.. näitä keksittiin kymmenittäin, lisätköön kukin muistamansa.

Suomenkielisiä perusmuotoisia substantiiveja, joissa esiintyy "ue", ei lainasanoja kuten fondue, que, boutique, jne. Eikä myöskään yhdyssanoja tai sanoja, jotka epäilyttävästi kuulostavat suomelta, mutta eivät sitä ole.#

  • airue (oikeammin lienee "airut", vaikka loppueetä näkeekin)
  • ajue
  • alue
  • auer
  • hiue
  • joukkue
  • kiertue
  • kulkue
  • laivue
  • lentue
  • lippue
  • luento, luenta
  • lueskelu
  • luettelo
  • pahnue
  • pentue
  • pesue
  • poikue
  • puenta
  • puolue
  • rantue
  • retkue (joukko retkuja)
  • saattue
  • sanue
  • seurue
  • tietue
  • tuenta
  • ("intellektuellin stuertin sensuelli siluetti" taitaa pudota lainasanakategoriaan)

Järjestin. -- Pekka 9.6.05

Melkein sama kuin edellä, perusmuotoisia sanoja, jotka loppuvat kirjaimiin "ukko"#

  • ukko
  • kukko
  • lukko
  • tukko
  • aukko
  • eukko
  • joukko
  • loukko
  • puukko
  • saukko
  • suukko
  • pajukko
  • risukko
  • solukko
  • vatukko
  • piilukko (onko tämä pii-lukko vai piilu-kko?)
  • ratsukko
  • ruudukko
  • taulukko

Sanoja, joissa on peräkkäisiä kirjainpareja#

Ei-yhdyssanat#

  • liikkeessään (syyte, uute, aate -- monia samanlaisia)
  • kookkaammuuttaan (seitsemän paria, ei yhdyssana)

Yhdyssanat#

  • rikossyytteessään (kuusi paria, rikossyyte löytyy google-haulla, vaikka tätä taivutusta ei)
  • Syyttää voi tietysti muustakin kuin rikoksesta - esim. hulluus-, epätarkkuus- tai itsekkyyssyytteellään(8), tai (vaikka menee vähän teennäiseksi) ehkä myös ahneemmuussyytteellään(9) tai kookkaammuussyytteellään(11)?

Mikä on kirjainpareiltaan pisin yhdyssana, jonka jokin muoto löytyy painetusta tai verkosta julkaistusta tekstistä? Teoreettisesti pisin tällä hetkellä on kookkaammuussyytteellään.

(Kaikissa -eessään loppuvista sanoista saa myös -eellään ja -eettään-loppuiset (abessiivi). Älköön niitä laskettako erikseen.)

E-loppuiset adjektiivit#

  • ahne
  • terve
  • tuore
  • tiine
  • viime (kyllä, tämä on adjektiivi vaikkei taivukaan)
  • pelle (tää on kuulemma ehtinyt sanakirjaankin adjektiivimerkityksessä) (Eikö tämä ole aika nihkeä?:) --Falla)
  • kade (tän sanaluokan vois joku vilkaista sanakirjastaan) (On ihan oikia. komparatiivi kateempi, superlatiivi katein. --Falla)
  • beige (jos lainasanat lasketaan) (Minun mielestäni vain täysin dille laskee lainasanoja. --Falla)

on niitä varmaan vielä..

Perusmuotoiset verbit tai substantiivit, joissa esiintyy merkkijono "tv". Ei yhdyssanoja tai muita kummajaisia. Näitä on vielä paljon, laitoin pari mitä muistui ensin mieleen. TV ei käy! :)#

  • katve(ikko)
  • kotva(nen)
  • ritva
  • latva, latvus
  • latvoa, latvonta
  • setviä
  • lutviutua
  • vatvoa
vähän spekulatiivisempia:
  • rötvätä
  • kutveltaa
  • eetvartti

Add new attachment

Only authorized users are allowed to upload new attachments.
« This particular version was published on 19-Oct-2005 14:59 by 193.166.133.7.