Kokosin tänne muutaman #go.fi:llä harrastetun sanaleikittelysession satoa ulkomuistista. Täydentää saa ken viitsii.
Suomen kielen sanoja, joissa on 2 d-kirjainta (ei yhdyssanoja)#
- huudahdus
- kadehdittava
- sydämettömyyden
- madallettavuuden
- XXdettömyyden (vesi, käsi, susi modulo vokaalisointu sekä ehkä jotain muuta)
- kahdentamattomuuden
- kahdentumattomuuden
(Eikö näiden tarvitse olla perusmuodossa? Yhden d-kirjaimen sisältäviä sanoja, joista voidaan muodostaa -uus/yys-päätteinen johdos ja edelleen taivuttaa esim. genetiivissä, on varmasti satoja ellei tuhansia. Mahtaako niiden luetteloiminen olla oikein järkevää...? Sama koskee tietysti myös allaolevaa "kolmen d-kirjaimen" kohtaa.)
Suomen kielen sanoja, joissa on 3 d-kirjainta (ei yhdyssanoja)#
- kadehdittavuuden
- padahdattavuuden (Mitä se tarkoittaa? --{Matti])
Onko tämä yhdyssana? (dodeka + hedron kreikassa kyllä)#
- dodekaedrittömyyde(lainasana joka tapauksessa)
Suomen kunnat, jotka ovat käskymuotoisia verbejä (täydellinen lista)#
- Kaavi
- Sauvo
- Kisko
Suomen kunnat, jotka ovat partitiivimuotoisia sanoja (täydellinen lista)#
- Nokia
- Karjaa
- Multia
- Maksamaa
Suomen kielen sanoja, jotka koostuvat toistetusta merkkijonosta#
- jojo
- juju
- otot
- koko
- pupu
- huhu
- toto
- osiosi (asiasi)
- yötyöt
- altaalta
- ansaansa
- nenineni
- jättäjättä
- köhänköhän
- mättämättä
- pahanpahan
- sahansahan
- sinkosinko
- Siltasilta
- tavattavat
- tapastapas
- tutustutus
- valtavalta
- alakanalakan
- kanalakanala[1]
- lakanalakana[2]
- toisintoisin
- lakkasilakkasi
- lehtikolehtiko
- sikanatsikanat
- tissipastissipas (tillipastillipas)
- kintaanhankintaanhan
- televisiotupakantelevisiotupakan (joopa joo)
- ...
- (kanalakanalakanalakanala, lakanalakanalakanalakana[5])
Osa näistä saattaa kaivata selvennystä:
[#1] paikka, jossa on lintukuvioisia vuodevaatteita, tai vaihtoehtoisesti siipikarjakatoksen peittämä alue
[#2] liinavaatevarastossa (tai katoksen alapuolisessa tilassa) oleileva lintu
[#3] lintuvuodevaatesuojan peittämä alue (tai siipikarjarakennus kanalakanalan yhteydessä)
[#4] katoksen alle levitetty lintukuvioinen makuuhuonetekstiili
[#5] ...no joo... (samassa sanassa sekä "kana" että "kanala" (tai "kana" kahteen kertaan), joten ei ehkä pitäisi kelpuuttaa)
- tutut (saako merkkijono mennä itsensä kanssa päällekkäin?)
- elele
Sanoja, joiden ensimmäistä vokaalia ja sitä seuraavaa konsonanttia voi pidentää#
(tyylipisteitä saa, jos kaikilla neljällä syntyvällä sanalla on eri kantasana)- sula (suula, sulla, suulla)
- kylä (kyylä, kyllä, kyyllä)
- jota (joota, jotta, jootta)
- lika (liika, likka, liikka)
- tule (voi kahdentaa myös loppu-e:n)
- muta
- tuli (tuulli, tuulla-verbin imperfektin potentiaali?:) 22.11. -Falla) (hyvä että joku tunnisti, vaikkei suomen kieliopissa moista muotoa virallisesti taida ollakaan. --Bass)
- satua (pidennetäänpä hieman)
- satuja (ja vielä vähän, vaikkakin vaatii hiukan mielikuvitusta keksiä lause, jossa henkilö sattuu :-)
- kuli
Sanapari, jossa kaksi konsonanttia vaihtaa geminaatoiksi#
- samako - sammakko
Suomen kielen sanoja, jotka päättyvät l-kirjaimeen#
- askel
- kannel
- kennel (olkoon listalla, vaikka oikea kirjoitusasu on "kenneli")
- kimmel
- kyynel
- nivel
- ommel
- petkel
- sammal
- sisal
- sävel
- taival
- vemmel
- sepel (harvinainen muunnelma sanasta seppele, esiintyy nykyään vain etuliitteenä, lisäinfoa
)
- joku puuttuu vielä. (Hyväksytäänkö diesel, soul ja gospel? gospel on ruotsia ja tarkoittaa go-peliä - minä luulin että se tarkoitttaa Cristian Popia) (Selkeät lainasanat eivät kuulu joukkoon)
Maat, joiden nimi on suomenkielinen sana, ja joiden pääkaupunki on suomenkielinen sana (täydellinen lista)#
- Peru - Lima
- Turkki - Ankara
- Puola - Varsova
- Malta - Valetta (kirjoitetaan kylläkin Valletta)
Maat, joiden nimi on käskymuotoinen suomenkielinen verbi (täydellinen lista)#
- Peru
- Malta
- Suomi
Maat, joiden suomenkielisessä nimessä ei ole samoja kirjaimia kuin sanassa "Suomi" (täydellinen lista)#
- Venäjä
- Kanada
- Grenada
- Tšad (tämä on kielitoimiston suosittelema kirjoitusasu)
- Nepal
- Qatar
- Kap Verde
- Ghana
Sanoja, joissa käytetään vain yhtä vokaalia, mutta mahdollisimman monesti (ei yhdyssanoja)#
- kaakatattajatartaankaanhan )12 x a)
- kaakatattajatartaankaan
- (Aiempi ehdotus "kaakatattajatartaanpakaan" ei kyllä ole oikein. Voi olla "autopa" tai "autokaan", mutta ei "autopakaan".)
- On se, mutta täytyy ilmeisesti perustaa sivu go.fi SanaleikitKeskustelu
- Ei tarvitse, ircin jätöksistä sopii keskustella ircissä.
- kaappaajatartaankaan
- paalaajatartaankaan, maalaajatartaankaan (10 x a)
- määrääjätärtäänkään (10 x ä)
- jääväämättäänsäkään (10 x ä) (po. jääväämättänsäkään, vaikken kyllä ymmärrä mitä sellainenkaan sana tarkoittaisi) (Oikein olisi ehkä jääväämästäänsäkään. )
- lepertelenee ("leperrellee" lienee oikeampi taivutus?)
- seesteeseenne (pitäisi kai olla seeteiseenee -Mitä tuo sitten tarkoittaa ja mistä se on johdettu? -Voi olla että "seesteeseen" ei silti ole suomea, vaikka onkin olemassa sanat "seestyä" ja "seesteinen".) (seppeleeseenne, perkeleeseenne) (7 x e)
- suurustuvuus (6 x u)
- kyykytyttyy (6 x y) (kyykytyttyvyys? 7 x y)
- syyhyyntyvyys, syyhyynnyttyvyys (jos tällaiset sanat ovat olemassa)
- risiinillisimpiinikin (10 x i) (infinitiivillisimpiisikin? 12 x i)
- Porvoohonko?
- Töölöönkö?
Yhtä vokaalia lyhyenä mahdollisimman monesti
- marmattajatartapas (harrastajatartapas, ratsastajatartapas, jne.)
- kalastajatartansahan
Mahdollisimman pitkiä sanoja, joissa käytetään vain kahta eri kirjainta (ei yhdyssanoja (miksei?))#
- taatatta
- niiniini
- sissiisi
- pappaapa, paappaapa
- sissisiisi (Koitapa nyt saada iskostettua noihin pikku sissisiisi, ettei vastarintaliike liity millään tavoin saunomiseen.)
- Ei niin kovin pitkiä: alalla, enennee, enennen, ettette, kokkoko
Lauseita, joissa on pelkkiä vokaaleita#
(tyylipisteitä pituudesta ja järkevyydestä, miinusta erisnimistä, huudahduksista ja lyhenteistä - huomatkaa myös, että vaikka sanan kirjoitusasussa olisi vain vokaaleja, saattaa ääntämyksessä esiintyä glottaalinen klusiili, jolle ei suomen kielessä ole omaa kirjainta)- EU ei yöui
- Yöaie ei aio.
- Yi ei oio Eioa. (Ch'ang-ho:n mielestä Sakata on ihan oikeassa)
- Ai AY ei aio? AY ei ui! (Suuttumus lakon jatkumisesta johtaa liiton liikuntavuoron perumiseen)
- Oio ao. yöaie. (Ay-pomon ohje em. pikkutunneilla sattuneen tilanteen korjaamiseksi)
- Oi, auo A! (Riemastunut huudahdus korkeamman veroluokan panimotuotteen avaamiseksi)
- A ei oo III (hyväksytäänkö?)
- Ei oo yö
- EU ei oo YYA
- Io-aie ei ui: EU ei aio, Ii Oy ei oio (Jupiterin kuun tutkimushanke on vaarassa upota, koska EU on vetäytymässä eikä pohjoisen joen vesivoimayhtiö halua korjata sotkun aiheuttanutta väärinkäsitystä)
- Ai ai-ai ei yöui? (Pulikoiko sormieläin muka vain päivisin?)
Sanoja, joita voi käyttää luontevasti vain kieltämällä sen jollain tavoin#
- kursailla #
- siekailla
- häikäillä
- häävi
- kummoinen
- ruudinkeksijä *
- hievahtaa *
- rävähtää (silmästä puhuttaessa) *
- hervo
- moksis
- millänsä
- hulva
- kaksinen (se joka ei tätä tunne, ei omaa kaksista sanavarastoa)
Merkitykseltään vai kieliopillisesti kielteisissä lauseissa? - On se Bass melkoinen ruudinkeksijä.
Joo, pointti. Muokkasin otsikkoa, kun tuo nimenomainen lause sisältää ruudinkeksijyyden kieltämisen vain merkitystasolla. --Bass
*) Go.fi:n ruudinkeksijöiden kurssi hievahti alaspäin epäonnistuneiden sanavalintojen jälkeen. Heidän silmänsä rävähtivät auki. --Vesa
#) Hän kursaili aivan turhaan.
"Häävi" ja "kummoinen" (ja ehkä pari muuta) ovat kyllä ihan hauskoja ja mielenkiintoisia sanoja, joita ei voi käyttää kuin kieltolauseessa, mutta entäs nuo loput? Onko tarkoitus listata kaikki suomen -ton/tön, -kaan/kään-loppuiset sanat, joista jää päätteen mekaanisen poistamisen jälkeen (em.erona kantasanaan palauttamiselle) jäljelle jotain joka ei ole käyttökelpoinen sana? Ja onko siinä jotain järkeä?
minusta ton/tön/kaan/kään -päätteinen sana kuuluu listaan ainakin jos sen kantasanasta ei voi johtaa sille vastakohtaa. btw, jos joku on sitä mieltä, että jokin annetuista esimerkkilausista kuulostaa luontevalta suomelta, niin saa karsia listaa. --Bass
Sanoja, joiden taivutusmuodoista löytyy jokin samoin kirjoitettu sana#
- kura, kuri, kurista, kuristaa, kurinen (-> kurista)
- en ole koskaan kuullut sanaa "kurinen" käytettävän muuten kuin yhdyssanan loppuosana, joten minusta se ei ole sana. mutta tämä on toki pieni vika verrattuna seuraavaan listaan:
- ko, koo, koko, koi, kokea (-> koin)
- (lisää vastustava mielipiteesi tähän)
- "Koko"-sanan instruktiivi on -> ko´oin. Miten saa "koko"sta "koin"?
- pala, palo, palko, palaa (-> paloin)
- vari, varis, varista, varistaa (-> varista)
- väri, väristä, väristää, värinen (-> väristä)
- kumi, kumista, kumistaa, kuminen (-> kumista)
- hai, haista, haistaa, hainen (-> haista)
- kari, karista, karistaa, karinen (-> karista)
- koppa, koppi, kopista, kopistaa (-> kopista)
- hau, hauki, haku, hauis (hauista)
- Mikä on hau?
- Varmaankin jotain mitä koira sanoo. "Hauista, röheistä ja kukkokiekuista jo kuuli, että oltiin maalla." Ei kovin luontevaa mutta mahdollista?
- Se, mitä koira "sanoo", ei ole suomea. Tuolla perusteella en kelpuuttaisi sanaa.
- minusta se on suomen kielen sana, koska sen ymmärtää jos ja vain jos osaa suomea. --Bass
- Jos se on suomea, niin miten todistat, että se on nomini? Jos hyväksytään elollisten luontokappaleiden tuottamien äänien mukaileminen suomen aakkosilla, niin hyväksytäänkö muyös elottomien? Kelpaako mukaan se, mitä papukaija sanoo?
- Eläinten tuottamat äännähdykset lienevät kyllä luokiteltavissa interjektioiksi, mutta jos näissä sanapeleissä halutaan pitää jonkinlainen järki mukana niin ainakin minä rajaisin ne pois, koska tuo määrittely on turhankin laaja. Vesinokkaeläin sanoo "einäin". -- Falla
- ajo, aika, ajaa (-> ajoin)
- puristi, puristin, puristaa (-> puristin)
- soinen, suoda, soida (-> soisin)
- vala, valaa, valo (-> valoin)
- valaa, valaista, valaisin (-> valaisin)
- loinen, luoda, loisia (-> loisin)
- tee, sinä, tie (teitä)
- voi, voi!, voida (voi)
- voi, vuo, voittaa (voita)
- vuo, vuota, vuottaa (vuota)
- halo, halko, halkoa (halon)
- kali, kalista, kalistaa (-> kalista)
- pula, puli, pulista (pulista)
- koe, kokki, kokeilla (-> kokeilla)
- kanta, kanto, kantaa (-> kannoin) (tai eri muodossa 'kannoilla', mutta se taitaa olla taipumaton partikkeli)
Mieleni teki lisätä Lima, lima, limoa -> L/limoin, mutta epäilen, että minua estetään Falloin ja Bassein taivuttamasta propria instruktiivimuotoon. Perun siis kirjoitukseni. -- Pekka K.
Lauseita, jotka on muodostettu samankaltaisista sanoista#
Tässä osiossa kilpailijoidemme tehtävänä on muodostaa lauseita tai pidempiä kokonaisuuksia sanoista, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon toisiaan. Tuotosten on oltava merkitykseltään ja kieliopiltaan järkeviä, ja go-aiheisista saa luonnollisesti lisäpisteitä, tai jos ei ihan pisteitä, niin ainakin hyvän mielen.
Lisäys: huomasin, että esimerkiksi 3-kirjaimisilla sanoilla voi jo kirjoittaa lyhyen go-tarinan, vaikka se onkin kankeaa suomea. Muutan siis lauseiden luokitusta ja poistan oman tuotokseni joka ei ole oikea lause.
Lauseet järjestetään sen mukaan kuinka monta kirjainta on muuttumattomassa osassa. Sen jälkeen toinen numero kertoo montako sanaa itse lauseessa on. Isommat numerot ovat tietenkin ansiokkaampia kuin pienet.
3-4-lauseita#
- voi voi, voi voi. (voi)
5-3-lauseita#
- Lähden tähden tähden. (Hoshin pelaaminen ajoi pois. Tämä on siis go-aiheinen.) (ähden)
5-7-lauseita#
- Taksin saksin saksin taksin saksin kaksin saksin. (ote "Saksi-Arskan" kuulustelupöytäkirjasta) (aksin)
6-2-lauseita#
- Riitti riitti. (riitti)
6-3-lauseita#
- Keksin Keksin keksin (ahaa, KGS siis käyttää cookieita) (keksin)
6-4-lauseita#
- Saksin saksin saksin saksin. (saksin)
7-5-lauseita#
- Etsivät etsivät etsivät etsivät etsivät. (etsivät)
- (mutta ketä niiden oikeasti piti etsiä?) Salosta Salosta Salosta salosta salosta. (Bassin mielestä jotakuta Salonen-nimistä, Salon kaupunginmetsän lipputangosta) (salosta)
- Hauska, että tässä säilyi järjestys korjaillessa (PK).
8-2-lauseita#
- Maksamme maksamme. (maksamme)
8-3-lauseita#
- Piilevät piilevät piilevät. (piilevät)
9-2-lauseita#
- Tanssimme tanssimme. (tanssimme)
Otsikoissa ensimmäinen numero tarkoittaa sanojen pituuden ja ns. kirjainetäisyyden erotusta toisistaan. Tämä taas tarkoittaa kuinka monta yksittäistä kirjaimen muutosta toiseksi pitää suorittaa, että sanasta saadaan toinen. Lisäksi sanan loppuun tai alkuun voi lisätä kirjaimen tai näistä paikoista voi poistaa kirjaimen, mikä lasketaan yhdeksi muutokseksi. Koko lauseen kirjainetäisyys on suurin kahden eri sanan välillä oleva etäisyys. Jälkimmäinen numero taas kertoo montako sanaa lauseissa on.
Suluissa on sanojen osa, joka pysyy koko ajan samana.
(Järjestys ensin invariantin osan pituuden mukaan ja sitten sanojen määrän, toivoo Pekka.)
Esimerkki selventää kirjoittajan ajattelua, tai sen puutetta. Näin saadaan Fallasta Bass neljällä muutoksella:
Falla -> Fasla -> Fassa -> Bassa -> Bass
Etäisyys on neljä, koska nuolia kuviossa on neljä eri vaiheiden välillä. Etäisyys toiseen suuntaan on tietenkin sama.
-- Pekka K.