Ennen digitaalisten kellojen tulvaa go-pelien kestoa rajoitettiin pääasiassa perinteisillä mekaanisilla shakkikelloilla. Niistä Suomen goturnauksissa useiten nähtyjä ovat venäläinen Jantar ja ruotsalainen(?) vipukäyttöinen "tornikello". (Kuva ainoastaan liitetiedosto-osuudessa, koska wiki ei suostu olemaan laventamatta kuvalinkkejä.)

Mekaanisen kellon vahvuuksia:

• Ei tarvitse pattereita
• Kellotaulu on hyvä tapa näyttää aikaa
• Koska lisäaikaominaisuudet pitää hoitaa itse, byoyomin alku ei voi jäädä huomaamatta
• Kellon asettaminen on erittäin yksinkertaista: molemmille kelloille on oma ruuvi, muita säätimiä ei juuri ole.
• Useimmat mallit ovat erittäin kestäviä

Mekaanisen kellon heikkouksia:

• Jäljellä olevaa aikaa ei näe sekunnin tarkkuudella
• Rajoittaa käytettävissä olevia lisäaikajärjestelmiä (lähinnä kanadalainen byoyomi tulee kyseeseen, ellei erillistä byoyominlaskijaa ole)
• Ei muista edellistä asetusta, joten suurissa turnauksissa ruuvattavaa on paljon