Ennen digitaalisten kellojen tulvaa go-pelien kestoa rajoitettiin pääasiassa perinteisillä mekaanisilla shakkikelloilla. Niistä Suomen goturnauksissa useiten nähtyjä ovat venäläinen Jantar ja ruotsalainen(?) vipukäyttöinen "tornikello". (Kuva ainoastaan liitetiedosto-osuudessa, koska wiki ei suostu olemaan laventamatta kuvalinkkejä.)

[Analoginen kello/jantar.jpg]

Mekaanisen kellon vahvuuksia:

* Ei tarvitse pattereita
* Kellotaulu on hyvä tapa näyttää aikaa
* Koska lisäaikaominaisuudet pitää hoitaa itse, byoyomin alku ei voi jäädä huomaamatta
* Kellon asettaminen on erittäin yksinkertaista: molemmille kelloille on oma ruuvi, muita säätimiä ei juuri ole.
* Useimmat mallit ovat erittäin kestäviä

Mekaanisen kellon heikkouksia:

* Jäljellä olevaa aikaa ei näe sekunnin tarkkuudella
* Rajoittaa käytettävissä olevia lisäaikajärjestelmiä (lähinnä kanadalainen byoyomi tulee kyseeseen, ellei erillistä byoyominlaskijaa ole)
* Ei muista edellistä asetusta, joten suurissa turnauksissa ruuvattavaa on paljon