| At line 1 changed one line |
| Helsinkiläinen 2 dan. Mustia ja valkeita kiviä sitten joulukuun 2004. |
| Helsinkiläinen 2 dan. Mustia ja valkeita nappuloita sitten joulukuun 2004. |
| At line 9 changed one line |
| *PM 2007 (2d): 2d+ 1d+ 5d- 4d- 3d- 1k+ = 3/6. Sijoitus yhdeksäs - ei valittamista, ei venymistä. Ensimmäinen peli Teemu Roviota vastaan kulminoitui Teemun rakentamaan pelottavan suureen moyoon, jota aloin kieli keskellä suuta redusoimaan. Kun raskaahkossa redusointiryhmässäni alkoi henki pihistä, pääsin voitolle, minkä seurauksena Teemun oli pakko yliyrittää keskustassa kohtalokkain seurauksin. Toinen peli Janne Määttää vastaan käy tahtovoiton oppikirjaesimerkistä. Tein keskipelin alussa Jannen heikkoa ryhmää hiillostaessani pahan virheen, jonka seurauksena jouduin selkeään tappioasemaan. Sain kuitenkin vastineeksi keskustaan jonkinlaista aluepotentiaalia, jonka varjolla sain lopulta niukin naukin riistettyä silmät Jannen laitaryhmältä "brute force" -henkisellä sekvenssillä. Sen kuoltua kenties hieman suurempana kuin oli tarpeen, joutui Janne pian luovuttamaan. Kolmas peli Vesaa vastaan alkoi tähtipisteidentäyttöfusekilla (minulle 5, Vesalle 4), josta siirryttiin nopeasti molemminpuoliseen riidanhaastoon. Seurasi semeai, josta jäi minulle käteen lähinnä vino pino huomattavan suuria ko-uhkia. Loppupelin etsin suurta ko:ta (tai muita lapsuksia) puolen laudan leveydeltä, mutta sellaisia ei koskaan löytynyt. Neljäs peli Kare Jantusta vastaan sisälsi hyvän vääntöhenkisen tappelun. Henkinen kanttini ei kuitenkaan nyt kestänyt hienoista tappioasemaa, ja aloitin epämääräisen ko:n yrittäessäni monimutkaistaa peliä. Jouduin luovuttamaan käsiteltyäni Karen ko-uhkausta väärin (tenuki liian aikaisin). Viides peli Kari Visalaa vastaan alkoi Karin ottaessa aluetta samalla kun itse keräsin vahvuutta. Käytiin monimutkainen tappelu, jossa uhrasin vähän liikaa saaden hieman liian vähän vastineeksi. Luovutin toivottomassa runsaan kymmenen pisteen tappioasemassa pikkuyosen alkaessa. Kuudennessa pelissä Samuel Ritakallio väänsi kovasti vastaan, mutta onnistuin kasvattamaan johtoasemaani hiljalleen loppupelin lähestyessä. Lopulta Samu teki byoyomissa kohtalokkaan tenukin, josta seurasi vajaan 20 kiven ryhmän kuolema ja luovutus. |
| *PM 2007 (2d): 2d+ 1d+ 5d- 4d- 3d- 1k+ = 3/6. Sijoitus yhdeksäs - ei valittamista, ei venymistä. Ensimmäinen peli Teemu Roviota vastaan kulminoitui Teemun rakentamaan pelottavan suureen moyoon, jota aloin kieli keskellä suuta redusoimaan. Kun raskaahkossa redusointiryhmässäni alkoi henki pihistä, pääsin voitolle, minkä seurauksena Teemun oli pakko yliyrittää keskustassa kohtalokkain seurauksin. Toinen peli Janne Määttää vastaan käy tahtovoiton oppikirjaesimerkistä. Tein keskipelin alussa Jannen heikkoa ryhmää hiillostaessani pahan virheen, jonka seurauksena jouduin selkeään tappioasemaan. Sain kuitenkin vastineeksi keskustaan jonkinlaista aluepotentiaalia, jonka varjolla sain lopulta niukin naukin riistettyä silmät Jannen laitaryhmältä "brute force" -henkisellä sekvenssillä. Sen kuoltua kenties hieman suurempana kuin oli tarpeen, joutui Janne pian luovuttamaan. Kolmas peli Vesaa vastaan alkoi tähtipisteidentäyttöfusekilla (minulle 5, Vesalle 4), josta siirryttiin nopeasti molemminpuoliseen riidanhaastoon. Seurasi semeai, josta jäi minulle käteen lähinnä vino pino huomattavan suuria ko-uhkia. Loppupelin etsin suurta ko:ta (tai muita lapsuksia) puolen laudan leveydeltä, mutta sellaisia ei koskaan löytynyt. Neljäs peli Kare Jantusta vastaan sisälsi hyvän vääntöhenkisen tappelun. Henkinen kanttini ei kuitenkaan nyt kestänyt hienoista tappioasemaa, ja aloitin epämääräisen ko:n yrittäessäni monimutkaistaa peliä. Jouduin luovuttamaan käsiteltyäni Karen ko-uhkausta väärin (tenuki liian aikaisin). Viides peli Kari Visalaa vastaan alkoi Karin ottaessa aluetta samalla kun itse keräsin vahvuutta. Käytiin monimutkainen tappelu, jossa uhrasin vähän liikaa saaden hieman liian vähän vastineeksi. Luovutin toivottomassa runsaan kymmenen pisteen tappioasemassa pikkuyosen alkaessa. Kuudennessa pelissä Samuel Ritakallio väänsi kovasti vastaan, mutta onnistuin kasvattamaan johtoasemaani hiljalleen loppupelin lähestyessä. Lopulta Samu teki byo-yomissa kohtalokkaan tenukin, josta seurasi vajaan 20 kiven ryhmän kuolema ja luovutus. |
| At line 11 changed one line |
| *Jaakko Munkki 2007 (2d): 3d+ 1d- 1d+ 5d- 5d- = 2/5. Perushyvä turnaus. Ensimmäisessä pelissä Lauri Paateroa vastaan alkoi hurja tappelu siirrolla 7, Laurin pinseröidessä pinserikiveni. Tilanne oli pitkään veitsen terällä varsinkin omalta osaltani, mutta sain kuin sainkin katastrofihenkisen tappelun väänneltyä vain hienoiseksi tappioasemaksi loppupeliin siirryttäessä. Peli ratkesi edukseni lähellä loppua Laurin pelattua ko-uhkauksena siirron, johon ko:n lopettaminen oli niukin naukin käypä vastaus. Lopulta voitin 3,5 pistettä. Toisessa pelissä Olli Hella rakensi suuren moyon, jota käsittelin tarpeettoman kömpelösti. Keskipelin muistelusta tulee edelleen kylmiä väreitä. Luulen päässeeni takaisin mukaan peliin loppupelissä, mutta sitten laidallani aktivoitui pieni ajinpoikanen, joka kasvoi nopeasti ko-taisteluksi Aivan Kaikesta - eikä semmoisiin ole perinteisesti löytynyt uhkia tästä maailmasta. Kolmas peli Janne Määttää vastaan alkoi sanrensei-avauksella, jonka sisään Janne yllättäen kuoli antaen minulle pitkän pätkän nelos-vitosrivin laitaa saaden kuitenkin vastineeksi suurehkon moyon toisaalle. Onnistuin redusoimaan tarpeeksi, että Jannen oli pakko yrittää tappaa ainoa epämääräisessä tilassa ollut ryhmäni. Ei onnistunut, ja voitin luovutuksella. Neljäs peli Vesa Laatikaista vastaan näytti pelattavalta, kunnes yritin keskipelin alussa liikaa hakea hyökkäystä Vesan keskustaryhmää vastaan ja päädyin ryömimään nöyränä kakkosriviä pitkin kotiin. Loppupeli oli taistelua tuulimyllymuuria vastaan etsiessäni epätoivoisesti yllätysmahdollisuuksia ja Vesan ottaessa samalla yhä enemmän aluetta. --Peliselitys Mattti Siivola vastaan on poistettu. |
| *Jaakko Munkki 2007 (2d): 3d+ 1d- 1d+ 5d- 5d- = 2/5. Perushyvä turnaus. Ensimmäisessä pelissä Lauri Paateroa vastaan alkoi hurja tappelu siirrolla 7, Laurin pinseröidessä pinserikiveni. Tilanne oli pitkään veitsen terällä varsinkin omalta osaltani, mutta sain kuin sainkin katastrofihenkisen tappelun väänneltyä vain hienoiseksi tappioasemaksi loppupeliin siirryttäessä. Peli ratkesi edukseni lähellä loppua Laurin pelattua ko-uhkauksena siirron, johon ko:n lopettaminen oli niukin naukin käypä vastaus. Lopulta voitin 3,5 pistettä. Toisessa pelissä Olli Hella rakensi suuren moyon, jota käsittelin tarpeettoman kömpelösti. Keskipelin muistelusta tulee edelleen kylmiä väreitä. Luulen päässeeni takaisin mukaan peliin loppupelissä, mutta sitten laidallani aktivoitui pieni ajinpoikanen, joka kasvoi nopeasti ko-taisteluksi Aivan Kaikesta - eikä semmoisiin ole perinteisesti löytynyt uhkia tästä maailmasta. Kolmas peli Janne Määttää vastaan alkoi sanrensei-avauksella, jonka sisään Janne yllättäen kuoli antaen minulle pitkän pätkän nelos-vitosrivin laitaa saaden kuitenkin vastineeksi suurehkon moyon toisaalle. Onnistuin redusoimaan tarpeeksi, että Jannen oli pakko yrittää tappaa ainoa epämääräisessä tilassa ollut ryhmäni. Ei onnistunut, ja voitin luovutuksella. Neljäs peli Vesa Laatikaista vastaan näytti pelattavalta, kunnes yritin keskipelin alussa liikaa hakea hyökkäystä Vesan keskustaryhmää vastaan ja päädyin ryömimään nöyränä kakkosriviä pitkin kotiin. Loppupeli oli taistelua tuulimyllymuuria vastaan etsiessäni epätoivoisesti yllätysmahdollisuuksia ja Vesan ottaessa samalla yhä enemmän aluetta. Viimeisessä pelissä Matti Siivola pelasi nopeasti hieman omituisen fusekin, ilmeisesti säästääkseen aikaa myöhemmäksi, ja päädyimme keskelle pisteellisesti todella tiukkaa peliä. Johtoasema vaihteli puolelta toiselle pariinkin otteeseen pelin kuluessa, mutta lopulta Matti puhisi loppupelissä ohi voittaen 5,5 pistettä. |
| At line 13 removed 10 lines |
| **Peliselityksesi antaa vaikutelman, ettet erityisesti arvosta turnauspelejä vahvempia pelaajia vastaan. Onko asia näin? Oikea tapa on kirjata pelinsä ja käydä se läpi, eikä kirjoitella vähän sinne päin meneviä tarinoita pelni kulusta. --[Matti] |
| **Asia ei ole niin. Arvostan sekä vahvempia vastustajiani, että vastustajiani ylipäänsä. Mielestäni en millään tavoin viestitä, että asia olisi toisin. On tietysti harmillista, jos asemanarviointikykyni ei ole mielestäsi riittävän korkealla tasolla. Yritän ilmaista tällä sivulla mielipiteeni ja tunnelmani turnauspelieni kulusta. On toki kysymys subjektiivisista näkemyksistä, vaikka pyrinkin mahdollisuuksien mukaan (olen rajallinen) pelin mahdollisimman objektiiviseen kuvaamiseen yleisellä tasolla. Se, onko mielekästä tiivistää syvällinen ja monta sataa siirtoa pitkä go-peli pariin lauseeseen, on tietysti hyvä kysymys, sillä yleistyksiä ja summittaisuuksia ei varmasti voida välttää. Olen kuitenkin ajatellut yrittää tästä huolimatta. Mielestäni ylireagoit tässä asiassa tarpeettomasti ja toivoisin, että voimme palata normaaliin päiväjärjestykseen ilman enempiä torailuja. --[Mikko|MikkoSiukola] |
| **Sen sijaan, että esität toiveita, olisi tehokkaampaa poistaa kiistanalainen kohta. Tein sen puolsetasi. Nyt katson, osoitatko arvostusta sen verran, ettet palauta tuota kohtaa. --[Matti] |
|
| ** Minä ainakin toivon, että Mikko ja muut näitä pelikuvauksia kirjoittelevat jatkavat tarinointiaan jatkossakin. Itse asiassa nämä ovat ehkä hauskinta luettavaa mitä wikistä löytyy. --[Juho P|JuhoPennanen] |
|
| ** Tekstin poistaminen toisten kotisivuilta ilman lupaa on mielestäni tökeröä käytöstä. Toivon, että se ei yleisty. -- [Markku Jantunen] |
| **Minäkin toivon, ettei tarvitse poistaa enempää. --[Matti] |
|
|
| At line 27 changed one line |
| *TPEGT 2006 (1d): 1d- 1k+ 2d+ 1d- 1d- = 2/5. En osaa olla tyytyväinen - "Miksi mulle käy aina Tampereella näin?". Kolme huonointa ja pettymyksentäyteisintä turnaustulostani ovat kaikki Tampereelta. Ensimmäisen pelin Janne Määttää vastaan hävisin puolella pisteellä hyvän keskipeliaseman jälkeen - liekö kyse ollut avuttomuudesta hyvän potentiaalin realisoimisessa ("epävarma mies karkkikaupassa lähellä sulkemisaikaa" -syndrooma). Kahden seuraavan pelin taso ei erinäisistä syistä johtuen ollut kovin korkea, mutta ainakin niistä tuli voitot: toisessa pelissä Magnus Merikaarniota vastaan pelasin aivan silmittömän huonon fusekin, mutta nousin kuitenkin johtoon vastustajan pelattua byoyomissa kuolleen 3-3-invaasion ja muutaman loppupelitesujin. Kolmannessa pelissä Janne Kössö pelasi mielestäni aivan kohtuuttomasti vahvuuteni lähelle leikaten samalla kuin mielipuoli, ja kyllähän ne röppökivet lopulta kuolivat asiaankuuluvasti. Neljännessä pelissä tein turnauksen ainoan todellisen lukuvirheeni niukassa johtoasemassa (Jaakko Virtanen kiitti ja poistui tilanteesta 25 pisteen kera); muissa peleissä saatoin lukea vääriä tai epäolennaisia asioita, mutta ainakin se, mitä luin, piti aika lailla kutinsa. Viimeinen peli Jesse Savoa vastaan näytti sekin hyvältä pitkään, mutta jotenkin en onnistunut hyötymään vastustajan heikoista ryhmistä tarpeeksi omieni ollessa vielä vahvoja. |
| *TPEGT 2006 (1d): 1d- 1k+ 2d+ 1d- 1d- = 2/5. En osaa olla tyytyväinen - "Miksi mulle käy aina Tampereella näin?". Kolme huonointa ja pettymyksentäyteisintä turnaustulostani ovat kaikki Tampereelta. Ensimmäisen pelin Janne Määttää vastaan hävisin puolella pisteellä hyvän keskipeliaseman jälkeen - liekö kyse ollut avuttomuudesta hyvän potentiaalin realisoimisessa ("epävarma mies karkkikaupassa lähellä sulkemisaikaa" -syndrooma). Kahden seuraavan pelin taso ei erinäisistä syistä johtuen ollut kovin korkea, mutta ainakin niistä tuli voitot: toisessa pelissä Magnus Merikaarniota vastaan pelasin aivan silmittömän huonon fusekin, mutta nousin kuitenkin johtoon vastustajan pelattua byo-yomissa kuolleen 3-3-invaasion ja muutaman loppupelitesujin. Kolmannessa pelissä Janne Kössö pelasi mielestäni aivan kohtuuttomasti vahvuuteni lähelle leikaten samalla kuin mielipuoli, ja kyllähän ne röppökivet lopulta kuolivat asiaankuuluvasti. Neljännessä pelissä tein turnauksen ainoan todellisen lukuvirheeni niukassa johtoasemassa (Jaakko Virtanen kiitti ja poistui tilanteesta 25 pisteen kera); muissa peleissä saatoin lukea vääriä tai epäolennaisia asioita, mutta ainakin se, mitä luin, piti aika lailla kutinsa. Viimeinen peli Jesse Savoa vastaan näytti sekin hyvältä pitkään, mutta jotenkin en onnistunut hyötymään vastustajan heikoista ryhmistä tarpeeksi omieni ollessa vielä vahvoja. |