Add new attachment

Only authorized users are allowed to upload new attachments.

This page (revision-30) was last changed on 01-Mar-2007 13:18 by Lauri Paatero  

This page was created on 11-Apr-2003 23:35 by 212.213.33.35

Only authorized users are allowed to rename pages.

Only authorized users are allowed to delete pages.

Difference between version and

At line 35 added 131 lines
Kuten Petri aiemmin mainitsikin, valitettavasti ei ole olemassa
sellaista matemaattista mallia, joka antaisi luotettavia
luokitusarvoja. Kaikkien niiden normaali hajonta on selvästi enemmän
kuin kolmasosa kivestä, joillain enemmänkin. Tämä siis sen lisäksi
että pelaajan taso voi vaihdella jopa joitakin kiviä, olosuhteista
riippuen.
Näin ollen matemaattista mallia ei ole käytössä; tyhjästä on paha
nyhjäistä. Ikävä kyllä, kukaan wikisijöistäkään ei ole sormeaan
heilauttanut siirtyäkseen omasta mutustaan matemaattisen analysoinnin,
teoretisoinnin ja mallintamisen suuntaan, joten on kovin vaikea uskoa
että mitään kunnon työkalua edes saataisi. Ilmeisesti tuo on niin iso
ja vaikea homma, ettei siihen vain pystytä.
Historiallisesti, Suomen luokitukset olivat aikoinaan selvästi
heikkoja Eurooppaan nähden, jonka seurauksena on annettu tapahtua
hienoista deflaatiota. Nykyään suomalainen luokitus ei enään
Euroopassa aiheuta tietäviä hymyjä ja hiljaista hekottelua, joten tätä
voi pitää onnistuneena.
Ikävä kyllä, koko Euroopan luokitus "kärsii" hitaasta deflaatiosta,
jonka voi arvioida johtuvan siitä, että Euroopan huippu on niin kovaa
tasoa. 5 danit eivät korottaudu 6 daneiksi ennen kuin pärjäävät
vanhoille, ja sama alempana. Tällä välin vanhatkin vahvistuvat pikku
hiljaa, hups. Tämän deflaation eräs ulkomainen, luotettu 6 dan on
arvioinut noin kiveksi kymmenessä vuodessa, vaikkakin siinä
(näkemykseni mukaan) tuli lyhytaikainen laskuvaihe kun joukko 6 daneja
korotettiin 7 daneiksi. Tämäkin sitten kompensoitui kerralla
Romanialaisten tullessa ulos kolostaan.
Mainittakoon tässä välissä, että 7 dan on perinteisesti ollut jotain
aivan poikkeuksellista; diplomin Nihon Ki-iniltä on saanut WAGC:n
voitosta ja suuresta amatöörimenestyksestä kotimaassa (en muista
tarkkaan, mutta olikosta se useampi voitto Japanin kansallisissa
huipputurnauksissa,) joten onkin ymmärrettävää että pelaajat jotka
eivät näissä pärjäisi, ovat epäröineet korotusta 7 daniin.
Nyt tuo poikkeuksellisuus onkin noussut 8 daniin, ja syynä aivan
ilmeisesti on, että 7 daneja tuntuu olevan pilvin pimein. Melkoinen
ero siihen, että aikoinaan 7 danin diplomin arvioitiin olevan
ammattilaistasolla 4 tai 5 danin arvoinen. Tästä huolimatta Eurooppa
ei ole inflatoitunut, ja syynä on epäilemättä ollut vahvimpien
pelaajien haluttomuus olla pilipalidaneja ulkomaalaisten silmissä.
Suomen luokituskomitean nimetty tehtävä on kuitenkin huolehtia siitä,
etteivät kansalliset luokitukset ajelehdi summamutikassa minne sattuu,
joten vertailukohdaksi on joka tapauksessa otettava Keski-Eurooppa.
Näin ollen deflaatiota on kontrolloitu tutkimalla huolellisesti
suomalaisten turnausmenestyksiä eurooppalaisissa turnauksissa,
erityisesti EGC:ssä. Tulokset ovat olleet varsin rohkaisevia: Suomi ei
ole viime EGC:n perusteella erityisen aliluokitettu, mutta ei millään
tavoin selvästi heikkokaan.
Pelaajien korotuksesta, se on aina riippuvainen tasosta jolta/jolle
korotetaan. Korkeamman tason korotusten kanssa ollaan aina oltu
tarkempia, alemmantasoiset kun eivät yleensä juuri Euroopassa liiku.
Itse asiassa melkoisen harvat ovat liikkuneet kotimaassakaan, ehkä
viime vuoteen saakka, joten on melkoisen kyseealaista että voiko
luokituskomitea paikallisten kerhotulosten perusteella ketään korottaa
ilman että homma tulisi hajoamaan.
Turnaustuloksista oppii kohtuullisen nopeasti näkemään kuka pärjäsi
hyvin muihin verrattuna. Vastustaja-analyysi (keitä vastaan pärjäsi ja
keille hävisi, mikä tasoitus/tasoero) antaa vahvempaa osviittaa siihen
että kuka on pelannut tasoansa paremmin. Turnaustulosanalyysi (miten
useammassa turnauksessa on käynyt) kertoo että oliko tämä sattumaa vai
systemaattista, ja että voiko nyt luotettavasti korottaa.
Ikävä kyllä, suomalaiset turnaukset ovat olleet liki käyttökelvotonta
luokitusmateriaalia ylemmille pelaajille, ja ylemmälle keskitasollekin
sen jälkeen kun vahvimpien pelaajien kiinnostus osallistumiseen
onnistuttiin liki tappamaan, mutta luokituskomitea on silti tehnyt
parhaansa.
Perinteisesti,
* dan-tason korotuksiin on Suomessa aina edellytetty turnausmeriitti,
jolla pelaaja osoittaa sekä olevansa tasoa jolle korotetaan että
saavuttaneensa henkisesti riittävän tason kestääkseen turnausten
paineita. Tämä dan-tasosta riippumatta, mutta ylempien kanssa ollaan
tarkempia kuin alempien.
* ylemmät kyut on korotettu kun huomataan tarve, ja todistusaineisto
on riittävä. Tilaisuus on tyypillisesti ollut turnaus, ylempänä
mainituista syistä. Todistusaineiston vertailukelpoisuus Euroopan
tasoon on tärkeä, joten on turha urputtaa tässä esmes IGS-peleistä
joiden vertailukelpoisuus mihinkään, edes itseensä, on heikolla
pohjalla.
* alemmat kyut on delegoitu kerholuokittajille, mutta luokituskomitean
jäsenet korottavat aina tarpeen tullen, antaen sitten palautetta
kerholuokittajille ("*keles, hoitakaa homma paremmin.") Kaikki
luokituskomitean ohi kerholuokittajien tekemät korotukset tulisikin
mieltää moitteeksi kerholuokittajille.
Yhtä kaikki, korotus perustuu arvioon siitä, että pärjäisikö uudella
tasolla vai ei, eikä siihen että onko vahvempi kuin nominaalitason
muut pelaajat. Jälkimmäinen sisältää inflaatioautomaatin kun kuitenkin
turnauksen osallistujat vaihtelevat rajusti, edellisen deflaatioriski
kontrolloidaan kansainvälisillä turnausmenestyksillä.
Korotustarvetta arvioitaessa katsotaan __kohdetason suhteen__ 1.
menestystä heikompia vastaan (pitää voittaa selvä valtaosa,) 2.
menestystä samantasoisia (noin puolet) ja 3. menestystä vahvempia
vastaan (ei saa hävitä aivan kaikkia.) Näistä, käyttäen siis sekä
vastustaja- että turnausanalyysiä, arvioidaan että pärjäisikö pelaaja
kohdetasolla.
Perusteluna deflaation riskin hyväksymiselle on Euroopan go-pelaajien
ja -instituutioiden asennoituminen; olla selvästi nominaalitasoa
heikompi pidetään paljon pahana kuin tilapäistä ongelmaa toiseen
suuntaan. Tämä taas perustuu siihen, että alentaminen on
japanilaisperustaisen ajattelumallin mukaan hyvin vaikeaa, kun taas
korotuksia voidaan kyllä antaa.
Näistä syistä kaikille pelaajille on vahvasti suositeltu käymistä
kansainvälisissä turnauksissa, etenkin niille jotka haluavat dan-tason
korotuksia. Kaikenlainen urputtaminen siitä, kuinka tämä on epäreilua
tai ettei se saisi mitään vaikuttaa, on aivan merkityksetöntä sen
rinnalla että vertailupiste on kuitenkin ulkomaat eikä kotimaa.
Kotimaasta saatu ylätason korotusmeriitti on kuitenkin aina
epäluotettavmpi, koska vertailupiste ulkomaihin tulee mutkan kautta
eikä suoraan.
Kaikki ylläoleva näkyy koko ajan luokituskomitean toiminnassa, nämä
ovat helppoja huomata jos vain malttaa tarkkailla asiaa.
Antti, vastasiko tämä kysymyksiisi?
-- DonOlli, 14.4.
Version Date Modified Size Author Changes ... Change note
30 01-Mar-2007 13:18 19.49 kB Lauri Paatero to previous
29 17-Apr-2003 16:20 19.398 kB 194.241.75.27 to previous | to last
28 17-Apr-2003 13:01 19.308 kB 195.148.75.87 to previous | to last
27 16-Apr-2003 20:20 19.281 kB 212.213.33.33 to previous | to last
26 16-Apr-2003 20:18 19.221 kB 212.213.33.33 to previous | to last
25 15-Apr-2003 18:56 18.048 kB 164.128.226.102 to previous | to last
24 14-Apr-2003 18:17 18.048 kB Falla to previous | to last
23 14-Apr-2003 17:07 17.87 kB 128.214.205.4 to previous | to last
22 14-Apr-2003 16:39 16.547 kB 81.197.68.40 to previous | to last
21 14-Apr-2003 16:38 16.546 kB 81.197.68.40 to previous | to last
« This page (revision-30) was last changed on 01-Mar-2007 13:18 by Lauri Paatero