| At line 45 added 55 lines |
|
| Tähän mennessä on selvä, että on konservatiivisia luokittajia, jotka eivät halua perustella tarkkaan tekemisiään, koska tätä tietoa voisi käyttää "korotusautomaattina". Sitten on luokittajia, jotka perustelevat asioita tietyn mallin tuloksella (ja edelliset vastustavat tätä "automaattina"). |
|
| Jos nyt puretaan luokittaminen perusosiin, niin käsittääkseni korotuksia annetaan, kun voittaa hyvässä turnauksessa 4/5, 5/6, 7/10 (tai enemmän). Kyu-tasolla riittää yksikin turnaus, dan-tasolla tarvitaan yleensä hyvä pohjamenestys, jonka päälle mielellään yksi onnistunut turnaus. |
|
| Ongelmana on siis pelaajat, jotka menestyvät pitkään tasaisesti, mutta eivät koskaan saa parempaa kuin 3/5 (samantasoisilla vastustajilla). Jos jostain pitää keskustella, niin minun mielestäni heistä. |
|
| -- dantti-san 1.3. |
|
| Keskustellaanpa tosiaankin luokittajien päänsisäisestä toiminnasta. Kuinkahan suuret virhemahdollisuudet mahtavat piiloutua sellaisten korotusperusteita kuvaavien ilmausten alle, kuten "sattui huvittamaan". |
|
| -- Markku, 1.3. |
|
| * Pitäisin tuollaisia kommentteja lähinnä vitseinä, tosin huonoina sellaisina: niillä vahvistetaan käsitystä vahvempien pelaajien yli(mieli)vallasta heikompiin pelaajiin nähden luokitusasioissa ja ehkä muutenkin. -- [JaakkoSärelä], 1.3. |
|
| Tässä kirjoittamani pitkä teksti joka meinasi hukkua ihmisten pikakommentteihin: |
|
| Silloin kun luokituskomitea vielä oli, käytin tuollaista "sokko"analyysia juurikin huomion herättävänä tekijänä, eli perusteluna tarkempiin tarkasteluihin. Sitä varten siis riitti numeerinen turnaustulostulos (n/m,) vastustajien nimellisvahvuudet (esmes voitti 3 luokitusta vahvemman,) tai pitkän ajan menestys -- nämä taitavat olla juuri sama mitä tilastohärvelistäsi saadaan, ja silloin joskus tuo härveli olisi ollut huomattavan arvokas apu olettaen että sen saisi automaatisoitua ilmoittamaan että katso tätä pelaajaa. Jos korotus ei ollut itsestään selvä, tyyliin 1 dan menee ja voittaa 5/5 joukossa (tunnetut) 4d, 5d ja 6d, tein tarkemman tarkastelun. Siinä huomioin vastustajat, heidän GORrinsa (siihen aikaan kun GOR jo oli käytettävissä,) heidän menestyksensä tässä turnauksessa, ja aina myös korotuskandidaatin pitempiaikaisen turnausmenestyksen (tämän vielä paljon enemmän Puawon pullauttimen saatuani kun siinä ei ollut niin valtaisa työ,) ja päälle muut mahdolliset pitemmän ajan menestykseen vaikuttavat tekijät, tosin ei kuitenkaan välttämättä tässä järjestyksessä. Lisäksi, kun vastustajia kerran syynäsin, huomion mahdolliset vastustajien kansallisuudet (esmes romanialaiset olivat yhdessä vaiheessa systemaattisesti selvästi yli kiven nimellisvahvuutta vahvempia) sekä erilaisista taskuuntumista tietämäni asiat (esmes Pogo ja Oulu olivat ainakin aikoinaan vahvasti taskuuntuneita.) Jos pidin toteen näytettynä että pelaaja on tasoa jolla korotus tulee antaa, niin järjestin asian tai valtuuksien puuttuessa esitin korotusta jollekin toiselle jäsenelle. Jos olin epävarma, tein aina lisää tutkimusta, kysyin joltain muulta jäseneltä vahvistusta, tai jätin asian lepäämään kunnes saadaan lisänäyttöä. Homma ei ollut aivan pieni, jos korotus ei ollut täysin itsestään selvä. |
|
| Yllä nähdään että ainakin itse tein melkoisen usein juuri sen analyysityön vastustajista, jonka härvelisi jättää tekemättä. Matemaattisia lukuja siitä tarkemmasta analyysista tai muiden huomioon ottamieni seikkojen tarkkaa vaikutusta on tietty näin jälkeen päin varsin vaikea saada selville. Ja olisi ollut varsin iso homma pitää kirjaa päätökseen vaikuttavista vaiheista sekä luvuista joita arvioin tai laskin, ja analysoida ne. En ole ollenkaan varma että se olisi ollut fiksua, koska se olisi selvästi rajoittanut itse korotuksia. Tämä sen lisäksi ettei päätöstä kuvaavien lukujen analysointiin kuluva työ/aika ainakaan minua olisi kiinnostanut. |
|
| Mutta virheitä tulee ihmiselle aina, tekevälle sattuu. Ainoastaan sillä voi välttää virheet ettei mitään tee, on tosin hyvä kysymys että onko tekemättä jätttäminen sittenkin se kaikkein suurin virhe. Korotuksissa on toki mahdollista yrittää korjata virheitä myöhemmin mahdollisuuksien mukaan, paitsi että korotuksen takaisin ottaminen ei liene erityisen mahdollista. Paras yritys on juurikin sitä, se ei ole mikään automaatti joka aina antaa (satunnaisen henkilön mielestä) järkeviä tuloksia. Mutta on toisaalta hyvä kysymys että onko myöskään varsin vaillinaiseksi tiedetty härveli jotenkin parempi kuin ihmisen tekemä huolellinen mutta vihealtis analyysi. |
|
| Jessen mahdollisen korotuksen aiheellisuuteen en sinänsä halua puuttua, en ole hänen osaltaan tehnyt yllämainittua työtä. Eikä meikäläisellä sitä paitsi enään ole velvollisuutta saati erityistä valtaa vaikuttaa asiaan, ainakaan sen suuremmalti kuin satunnaisella muulla 3 danilla. Tämä sen lisäksi että esmes Puawon pullautin on ainakin omalta osaltani hukkunut jonnekin, eli käytettävissäni ei edes ole kaikkia niitä välineitä jotka katson tarpeellisiksi. |
|
| -- DonOlli, 1.3. |
|
| Turnausdataa löytyy Paavon pulautinta paljon paremmin saatavana ja järjestettynä [European Go Databasesta|http://lnx.agi.go.it/EGD/EGD_index.php]. Kaikkein ajantasaisimmat GoRit löytyy [EGF Official ratings|http://gemma.ujf.cas.cz/~cieply/GO/gor.html] sivulta linkin "Database of European players" takaa. Juuri nyt viimeisimmät luvut noin viikon vanhat. |
|
| -- Markku, 1.3. |
|
| Muuten, maakohtaisia eroja luokitusten kovuudessa on vaikeampi osoittaa turnaustulosten perusteella kuin asiaa tutkimatta voisi arvata. Laskin viimeisen parin vuoden ajalta suoritusvahvuuslukuja (=GoR, joka ei muuttuisi turnaussuorituksen tuloksena), merkittäköön ao. suuretta PGoR, eri maalaisille pelaajille muissa kuin heidän kotimaissaan pelatuissa turnauksissa. Vertasin heidän suoritusvahvuuslukujaan heidän turnauksia edeltäneisiin vahvuuslukuihinsa, merkittäköön EGoR. |
|
| Keskiarvoissa suureelle PGoR-EGoR laskettuna eri maiden sisällä yllätyksiä ei kauheasti ollut. (Suomalaiset pelasivat keskimäärin hieman alle 50 pistettä lähtötasoaan korkeammalla tasolla, ja suomalaiset, joilla oli yli 2000 lähtöpistettä, noin 90 pistettä lähtötasoaan korkeammalla tasolla). Mutta keskihajonnat yksilöllisissä turnaussuorituksissa maiden sisällä olivat hyvin suuria, tyypillisesti noin 100-200 pistettä. Suurin osa tuosta hajonnasta lienee ihan normaalia vaihtelua turnaussuorituksissa eikä liity mitenkään siihen, että turnaukset pelattiin ulkomailla. (Vaihteluväli oli vieläkin suurempi.) |
|
| Silti aineistosta näkyy aivan selvästi, ettei ole juuri mitään perusteita ottaa muutaman turnauksen perusteella annettavaa korotusta harkittaessa huomioon yksittäisen vastustajan kansallisuutta. Keskimäärin muita maita heikommin ulkomailla pärjäävästä maasta kotoisin oleva voi aivan hyvin pelata hyvän turnauksen tai vahvemmasta maasta tuleva voi pelata heikon turnauksen - melko todennäköisesti näin käykin. |
|
| -- Markku, 1.3. 2007 |
|
| Muille maille nykyään varmastikin, mutta mitenkä japanilaiset? |
|
| -- dantti-san |
|
| Ei-eurooppalaisten tuloksia en ollut laskenutkaan aiemmin. Tässä japanilaisille, korealaisille ja kiinalaisille: \\ |
|
| Aikaväli: '2005-01-01' -> '2007-01-02', alin GoR: '0', ylin GoR: '3000' \\ |
| Maa: 'JP': keskiarvo: -160, keskihajonta: 185, n=324 \\ |
| Maa: 'CN': keskiarvo: 18, keskihajonta: 122, n=47 \\ |
| Maa: 'KR': keskiarvo: -57, keskihajonta: 151, n=186 \\ |
|
| -- Markku, 1.3. 2007 |
|
| Nämä lukemat ilmeisesti tukevat väitettä, että japanilaisille vastustajille kannattaa tehdä kiven verran korjausta? Hajontahan syntyy siitä, että kaikki japanilaiset eivät ole pelanneet tarpeeksi monta turnausta. :-p |
|
| -- dantti-san |