| At line 182 added 102 lines |
| Perusideana on yhtäläinen äänioikeus jäsenille. Leikkuri sortaa iso(j)a ja johtaa vaan keinotteluun. Esim HGK ulkoistaisi osan jäsenistään Boshiin tai Ouluun perustettaisiin Yliopistollinen Go-kerho. Ei mitään järkeä. |
|
| §14 on tarkoitettu äärimmäisiin tilanteisiin ja se itsessään tarkoittaa, että normaalitilanteeseen kaavailtu päätöksentekojärjestelmä on romahtanut. |
|
| No eihän niillä muutoksilla ole niin tarkkaa väliä vaan, että lopputulos toimii. Yllämainitusta keskustelusta voi poimia ne kriittiset kohdat mitä on syytä tarkistaa koko pykälän laajuudelta. |
|
| -- Gardan, 15.12. |
|
| Vastaan vielä Ilkalle. Ensimmäinen kierros muutoksia on kursivoitu. Hallituksen sisäisen keskustelun jälkeen syntyneet muutokset ovat vihreällä. |
|
| Pykälästä 14 mainittakoon, että arvasit syyn sille oikein. Liiton normaalin hallinton on tarkoitus toimia jäsenyhdistysten kautta. Kuitenkin, kun liitto on hyväksynyt jonkin yhdistyksen jäseneksi, sillä ei ole mitään kontrollia siihen keitä tämä yhdistys hyväksyy jäseniksi ja näin ollen liiton välillisiksi jäseniksi. Jos haluaa äänivaltaa, ei tarvitse kaapata mitään kerhoa, vaan riittää että perustaa pienen kerhon ja se pääsee liiton jäseneksi. Sitten voi kasvattaa kerhon isoksi. PRH ei hyväksynyt pykälää, jolla liitto voisi rajoittaa, miten sen jäsenyhdistykset jäseniä hyväksyvät. |
|
| Jos syystä tai toisesta hallinto alkaa epäilyttää go-pelaajia, on voidaan viime kädessä tarkistaa, onko jonkun yhdistyksen vallalla katetta, kun yhdistys joutuu marssittamaan pelaajansa kokoukseen paikalle. Pykälän on tarkoitus toimia ennalta ehkäisevänä eli kun edustajien tekemät toimet voidaan tarvittaessa purkaa ei tule kiusausta yrittääkään kaappausta. |
|
| -- Matti, 15.12. |
|
| Onko hallituksen luottamusäänestys samalla myös ylimääräinen kokous - eli koskeeko pykälään 14 lisätty 90 päivän aikaraja sitä, miten usein luottamuksesta voidaan äänestää? |
|
| -- Juha K, 15.12. |
|
| Aikaraja koskee ylimääräistä kokousta, jollainen on määritelty pykälässä 13. |
|
| -- Matti, 15.12. |
|
| Selvennykseksi lakiteknisiä asioita. Tämä "välillisten jäsenten" äänestys on todellisuudessa ''liittoäänestys'', joka mainitaan yhdistyslain neljännen luvun 19§:ssä ([http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistyslaki.html]) ja on sinällään täysin lainmukainen tapa päättää asioita. Sinällään suosittelisin kyllä, että säännöissä vielä erikseen mainittaisiin, että äänestys toimitetaan liittoäänestyksenä esimerkiksi muuttamalla lause: "Äänioikeus on vain liiton välillisillä jäsenillä, yksi ääni henkeä kohden", muotoon: "Kokouksessa käsiteltävistä asioista päätetään liittoäänestyksellä, jossa äänioikeus on vain liiton välillisillä jäsenillä, yksi ääni henkeä kohden." |
|
| Lisäksi säännöistä on jäänyt puuttumaan sääntöjen muuttamispykälä, sekä maininta mitä liiton varoille tehdään jos liitto tulee __lakkautetuksi__. Näistä syistä esittänkin, että lisätään sääntöihin yksi pykälä: "Näitä sääntöjä voi kaksi (2), vähintään neljän (4) viikon välein pidettyä, liiton yleiskokousta muuttaa, mikäli muutosta kannattaa kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.", ja muutetaan pykälä 16 muotoon: "Jos liitto purkautuu, käytetään sen varat näiden sääntöjen 2§:n mukaisen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen." |
|
| -- [Pekka], 16.12.2005 |
|
| Sääntöjen muuttamisesta on säädetty pykälässä 12. Varojen käytöstä liiton lakkauttamisen yhteydessä pitänee lisätä teksti. |
|
| -- [Matti] 16.12.2005 |
|
| Ach, no olinpa puusilmä tuon 12§:n kanssa. --Pekka |
|
|
| Pekalle kiitos selvennyksestä. Vielä parista muusta kohdasta:\\ |
| 5 §: Onko tosiaan tarkoitus että hallitus valitsee omat varajäsenensä?\\ |
| * Ei. Korjataan lause mukaan:"Halltuksen voidaan valita ...". |
| 15 §: Onko tämän kohdan tarkoitus että voidaan katsoa eronneeksi jäsen, joka ei vaatimuksesta huolimatta ole ''deadlinen jälkeen'' suorittanut jäsenmaksua, vai voidaanko ko. vaatimus tehdä jo ennen deadlineä? Deadlinehän oli mainittu säännöissä jo aiemmin (4 §). |
| * lisätään sana "erääntynyttä" tekstiin. |
| -- Ilkka 21.12. |
|
| Edellä mainitut korjaukset on nyt tehty sääntöehdotukseen. |
| -- 7.1.2006 [Matti] |
|
| Uudesta versiosta: |
|
| Kohdassa 2 typo: "Liiton tarkoituksen on" po. "Liiton tarkoituksena on" |
|
| Kohdassa 7 typo (jälkimmäinen kappale): päätöksesksi |
|
| Kohdassa 15: "Jos liiton jäsen toimii liiton tarkoitusperiä loukkaavassa hengessä, hallituksella on niin ikään oikeus erottaa hänet liiton jäsenyydestä." Pronominin valinta antaisi ymmärtää, että vain henkilöitä voidaan erottaa. Jos tämä ei ole tarkoitus, voisi kiertää esim näin: "Hallituksella on niin ikään oikeus erottaa liiton jäsenyydestä jäsen, joka toimii liiton tarkoitusperiä loukkaavassa hengessä." |
| *Vaihdoin pronominiksi "tämä". --[Matti] |
|
| --[Bass] |
|
| * kenties voisi olla hyvä näin suomen kieltä kirjoittaaksemme vain laittaa: "...oikeus erottaa liitosta, joka toimii...", sinänsä tämäkin on reduntanttia, koska tuo oikeus taataan laissa. -[Pekka] |
|
|
|
| Taisinpa löytää pienen epäloogisuuden nyt noista säännöistä. Nykyään säännöissä mainitaan: "{{10§ |
| Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit on jätettävä helmikuun 15. päivään mennessä tilintarkastajille, joiden tulee antaa maaliskuun 1. päivään mennessä kirjallinen lausunto toimittamastaan tilien tarkastuksesta.}}", kun taas toisaalta pykälässä 11: "{{Liiton kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa...}}" Kun huomioidaan että kevätkokouksessa on tarkoituksena hyväksyä tilinpäätös ja päättää edellisen vuoden hallituksen vastuuvapaudesta, johonka tuo tilintarkastajan lausunto välittömästi vaikuttaa, niin kevätkokousta ei nykyisellään voisi pitää ennen maaliskuun 2. päivää. |
|
| Edellä olevan vuoksi ehdotankin, jos kokouksen järjestämismahdollisuudet halutaan pitää joustavina, että korjataan 10§ muotoon: ""{{Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Liiton kirjanpitoasiakirjat on toimitettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kevätkokousta ja muutenkin tilintarkastajan sitä pyytäessä. Tilintarkastajien tulee toimittaa asiakirjat ja tilintarkastuskertomus liiton hallitukselle viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta.}}" |
| *Miitan tekstin ehdotuksen mukaiseksi. -- [Matti], 14.1.2006 |
|
| Toinen vaihtoehto on muuttaa pykälää 11 muotoon: "{{Liiton kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa...}}" |
|
| Lisäksi toivoisin edelleen näkeväni hallituksen luottamusäänetyksen määrittelevässä pykälässä maininnaan, että kyseessä on ''liittoäänestys'', tulevaisuudessa saattaa hyvinkin selkeyttää ja PRH-setä/-täti voi myös olla inansa tyytyväisempi. |
|
| -- [Pekka], 8.1.2006 |
|
| ---- |
| Nämä muutokset on tehty tekstiin. |
|
| Matti |
|
| ---- |
| Kohta 17: "Osallistuessa liiton kilpailuun..." po. "Osallistuessaan (...)" |
|
| -- [Juha|JuhaKoivisto] 1.5.2006 |
|
| 12§:ssä näyttäisi olevan hiukan siistittävää: |
|
| Ensimmäinen lause ei ole yksiselitteinen: ''Liiton kokouksissa käyttävät äänivaltaa varsinaiset jäsenet valittujen edustajiensa kautta.'' ei määrää, montako edustajaa kullakin varsinaisella jäsenellä voi enintään olla. Olettaisin että tarkoituksena oli "korkeintaan yksi", sillä nimenomaan yksittäisen edustajan äänimäärää myöhemmin rajoitetaan. Toinen virke on kyllä yksiselitteinen, mutta päälauseessa yksikössä (jokainen jäsen) ja sivulauseessa monikossa (joista on maksettu). |
|
| Korjausehdotus (tuotakin voi varmaan vielä parantaa, en vain itse keksinyt miten tuon toisen virkkeen saisi Siistiksi): |
|
| ''Liiton kokouksissa äänivaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet, kukin valitsemansa edustajan kautta. Kullakin varsinaisella jäsenellä on yksi ääni jokaista sellaista jäsentään kohti, joka on täyttänyt 16 vuotta ennen kuluvan kalenterivuoden alkua, josta on maksettu jäsenmaksu, ja joka on ilmoitettu liitolle annetussa nimiluettelossa.'' (Tuon nimiluettelon antamisesta ei muuten mainita muualla säännöissä mitään, olisikohan siinä jäsenmaksujen määräytymisen yhteydessä hyvä paikka?) |
|
| Saman kappaleen loppuosa määrittelee, että ''Kokousedustajan äänimäärä voi olla korkeintaan ¼ kokonaisäänimäärästä pyöristettynä alaspäin lähimpään kokonaislukuun.'' Tällä on kaksi mielestäni loogista tulkintaa: |
|
| * kokonaisäänimäärä saadaan laskemalla yhteen äänet, ''jotka olisivat annettavissa ilman tätä sääntöä'', ja yhden edustajan maksimiäänimäärä saadaan jakamalla tämä luku neljällä |
| * yhdellä edustajalla ei voi olla yli 25%:n osuutta annettavissa olevista äänistä. |
|
| Kun en tiedä kumpaa tarkoitetaan, en osaa ehdottaa parempaa sanamuotoa. Jälkimmäinen tulkinta tosin tarkottaisi, että jos läsnä on enintään kolme edustajaa, kunkin äänimäärän olisi oltava nolla, ja neljän edustajan kokouksessa kukin saisi aina yhtäläisen äänimäärän. (Muissa tapauksissa laskutoimitus menisikin jo hankalammaksi, kun pitäisi määrittää, millä tavalla äänimääriä vähennettäisiin.) |
|
| Sitä itseään sitten vielä: 2 §:n 2. luvun keskeltä pitäisi viilata pilkku pois tuosta lauseesta: "Liitto järjestää sekä kansallisia, että kansainvälisiä kilpailuja." |
|
| --[Bass] |