| | Takapotku 2012 | 3k | 3k-, 3k+, 4k-, 4k+, 1k+ | Verinen aurinko nousi kesäkuun 16. päivänä hiljaisen Helsingin ylle. Tiedossa oli vuosittainen Takapotku-turnaus, jossa mitataan kenen kantti kestää, kenellä on suurin voitonjano ja kenen pää pysyy kasassa siirtosekvenssien pyörremyrskyssä. Minä olin yksi niistä 68 pelaajasta, jotka olivat päättäneet lähteä tähän uuvuttavan ja hermojaraastavan koitokseen.\\ \\Nuosin ylös aamulla välittämättä niistä, jotka ihmettelevät miksi tuo yksi nuosee kukonlaulun aikaan pelaamaan lautapeliä. Lyhyistä yöunista huolimatta tunsin olevani elämäni kunnossa ottamaan vastaan minua odottavat älylliset haasteet. Mannerheimintiellä shortseissa ja eGon taistelupaita päälläni kohti turnauspaikkaa kävellessäni tunsin itseni oloni oli mitä parhaimmaksi.\\ \\Ensimmäiselle kierrokselle sain vertaiseni vastuksen. 3 kyun vahvuinen pelaaja oli vaivautunut Tukholmasta asti turnauspaikalle. Mietin siirtoja syvimmin kuin olen koskaan miettinyt, mutta veitsenterävät hyökkäykseni eivät läpäisseet tämän kylmähermoisen ruotsinmiehen panssaria. Hävisin pelin yli komilla.\\ \\Toisessa pelissä otin kunniani takaisin voittamalla 4 kyun pelaajan. Kolmannessa pelissä hävisin 4 kyulle yhdellä ainoalla pisteellä.\\ \\Yksi piste. Yksi piste löytää tien, yksi kohtaloa hallitsee, yksi häviäjän yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee.\\ \\Seuraavana aamuna aurinko ei enää hyväillyt Helsingin katuja kuten edellisenä päivänä, vaan Väinämöinen oli taikonut taivaalle harmaat sadepilvet. Sadepisaroiden piiskatessa bussin ikkunalasiin ajattelin, että vain yhdellä voitolla en turnausksesta poistu, joten lähdin hakemaan toista voittoa entistä lujemmalla tahdonvoimalla.\\ \\Toinen voitto tulikin jo päivän ensimmäisellä kierroksella neljän kyun vahvuista pelaajaa vastaan. Aamulla asettamani tavoite oli saavutettu, joten odotin viimeistä kierrosta hieman vapautuneessa tunnelmassa. Parituslistaa katseellani haravoidessani sain selville, että viimeinen vastustajani olisi minua kaksi kiveä vahvempi pelaaja. Nyt olisi mahdollisuus loistaa keskellä harmaata Helsinkiä.\\ \\Pelasin mielestäni hyvän alkupelin vastaan ja sain ehkä jopa pidennettyä etumatkaani keskipelissä. Pelissä valkealla ei ollut komia, mutta tuntui, että olisikin ollutkin, niin asemani olisi silti ollut hyvä. Kellossani oli alle 10 minuuttia aikaa kun olimme myöhäisessä keskipelissä, mutta tunsin olevani tukevasti johdossa, joten keskityin pelaamaan turvallisesti, joskin mahdollisesti hieman epäoptimaalisesti. Onneksi loppupelistä ja ajankäytöstä ei tarvinnut ottaa paineita, koska vastustajani asetti kaksi kiveä laudalle ja luovutti.\\ \\Olin tyytyväinen turnaussuoritukseeni, vaikkakin hävisin yhden pelin kiveä heikommalle pelaajalle pisteellä. Voitto kahta kiveä vahvemmasta korvasi sen helposti. Palkintoja tai korotusta en saanut, mutta kokemus oli taas sitäkin kultaisempi. |