| At line 14 added one line |
| ---------- |
| At line 16 added 45 lines |
| Yritän selostaa tässä asian niin kuin ymmärrän sen omasta ajattelustani tekemieni havaintojen perusteella: Mielestäni goohon liittyvää tietämystä ja käsitteistöä ei sinänsä voi jakaa tietoon ja taitoon ihmisistä riippumatta ja kaikki "teorian" palaset voi periaatteessa löytää sekä tietona että taitona eri ihmisten aivoista. Siis, jos ajatellaan, että "go-teoria" T on joukko lauseita {t1, t2, ..} jne. ja yksittäisen henkilön päästä löytyvät tiedonpalat I = {i1, i2, ..} ja taidonpalat O = {o1, o2, jne..}, voivat tn:t kuvautua vastaaviksi komponenteiksi sekä I:n että O:n. Yksittäisten ihmisten tiedon- ja taidonpalat voivat olla myös virheellisiä, eikä kyse ole aina varsinaisesti tiedon puutteesta. |
|
| Tiedon määrittelisin epämääräisesti siten, että ko. tiedon omaava henkilö pystyy pukemaan sen verbaaliseksi esitykseksi ja prosessoimaan ko. tietoa tietoisuuden/kielen tasolla olevilla ajatusprosesseilla. Esimerkiksi tietoa voisi olla josekin opetteleminen kirjasta ja kielellisten selostusten oppiminen eri siirroille. Tieto on jaettua ja se on helppo esittää toiselle pelaajalle. Tietona yleensä kannattaa myös esittää vain tarpeeksi yleiskäyttöisiä osia teoriasta, koska erikoistapausten luokittelu ei ole tehokasta. Taito on taas goossa kykyä pelissä prosessoida pelitilannetta, soveltaa tietoja (suurelta osin alitajuisesti) ja tuottaa järkeviä siirtoja. Pelaamalla oppii enemmän erikoistapauksia ja myös virheellistä "taitoa". Huomioi, että näin määriteltynä sekä tietoa että taitoa voi siis oppia ''sekä'' kirjoista että pelaamalla, mutta opiskelemalla tieto karttuu nopeammin ja pelaamalla taas taito. Kirjaan tässä nyt, mitä asioita on ''luontevinta'' opetella opiskelemalla ja mitä pelaamalla (muut saavat vapaasti täydentää alla olevaa listaa omien kokemustensa perusteella): |
|
| __(ei-ongelma) Kirjojen lukeminen__ |
| * Josekit ja avaukset sekä niiden sekvenssien perustelut |
| * Josekien kontekstit |
| * Sananlaskut ja strategiset heuristiikat (näitä on lukematon määrä) |
| * Trikki-sekvenssit |
| * Tesuji-muodot |
| * Vahvojen pelaajien yleisiä ajattelutapoja pelin aikana |
| * Peruskäsitteet, joilla lautaa analysoidaan kuten vaikutusvalta, alue, sente, gote jne. |
|
| __Ongelmien ratkominen__ |
| * Avainpisteiden tunnistaminen elämässä ja kuolemassa |
| * Silmien tunnistaminen |
| * Kivien visualisointitaito |
| * Järjestelmällinen minimax-puun läpikäynti |
|
| __Pro-pelien läpikäynti__ |
| * Josekien kontekstit |
| * Muotiavaukset |
| * Keskipelijosekit ja -patternit |
| * Keskipelifraasit (esim. pakota ennen puolustusta jne.) |
| * Siirtojen yleinen suuruusluokka (jonka voi päätellä gotejen pelaamisjärjestyksestä pro-peleistä) |
| * Klassiset pelit (tämä on yleistä go-tietämystä, jota ei sovelleta pelaamiseen suoraan) |
|
| __Pikapelien pelaaminen__ |
| * Muotojen heikkoudet ja vahvuudet |
| * Vahvistaa yleensä rutiinia eli tekee vähemmän virheitä, mutta peli on yleensä mielikuvituksettomampaa |
|
| __Vakavien pelien pelaaminen__ |
| * Lukutaito |
| * Keskittyminen (yleisempi taito kuin pelkkä go) |
| * Oppii tuntemaan vastustajiensa pelityylit pienessä maassa (ei varsinaiseti go-teoriaa) |
|
| __Sekvenssien tutkiminen laudalla yksin ja ryhmässä__ |
| * Josekien haarojen syvällinen tuntemus |
| * Uuden teorian kehittäminen |
|
| __Tauon pitäminen__ |
| * Asioita (yleensä myös paljon vääriä) unohtuu |
| * Mielikuvitus kehittyy ja rutiini heikkenee |
|
| Kari Visala 14.3.2007 |