| At line 49 added one line |
| * Edesauttaa tiedon muuttumista taidoksi |
| At line 62 added 49 lines |
|
| ------------------- |
|
| Oma näkemys on luultavasti aika "perinteinen". |
|
| Gossa on kohtuullinen määrä osa-ongelmia, joita voi opiskella ja kehittää erillisinä: life&death, alkupeli, loppupeli, tilanteen arviointi, tesujit, josekit jne. Nähin kaikkiin löytyy kirjoja, ohjeita, tehtäviä, sanontoja jne, jotka ovat tehokas tapa oppia. |
|
| Joillain osa-alueille (erimerkiksi sekvenssien laskeminen) on aika vähän selitystä ja pääasiallinen (paras) harjoitustapa on tehtävien ratkaiseminen. |
|
| Itse pelaaminen taas yhdistelee näitä osa-ongelmien ratkaisuja lukuisilla erilaisilla tavoilla. Tämän yhdistelyn tekee hankalaksi moni asia, esimerkiksi: |
| * Monet hyvät laitot eivät ole sinällään parhaita ratkaisuja mihinkään osa-ongelmaan, vaan ratkovat osittain montaa osa-ongelmaa. |
| * Osaratkaisujen hyödyn vertaaminen toisiinsa on hankalaa (eivät ole yhteimitallisia). |
| * Peli on jatkuvaa kauppaa: Otan tämän, ota sinä jotain muuta. Vastustajan aikomuksia ei voi aina tietää, joten pelissä on mukana epävarmuuksia. |
| * Laittojen ja lähestymistapojen "löytäminen", eli erilaisten ajatusvaihtoehtojen läpikäynti vaatii sekä luovuutta että itsekuria. |
| * Pelissä on käytettävissä vain rajattu määrä aikaa ja tarmoa, ja nämä pitäisi kohdistaa tärkeimpiin asioihin. |
| * Erityisesti tärkeiksi koetuissa peleissä henkinen kantti, tasapaino ja johdonmukaisuus yms ovat tärkeitä. |
|
| Näitä asioita ei juuri kirjoissa opeteta eikä ongelmina ole (ja minusta ei pääsääntöisesti edes voi olla), vaikka esimerkiksi mietiskelystä voisikin olla apua. Näitä asioita voi oppia pelaamalla, käymällä läpi toisten pelejä, toisten pelaajien kommenteista ja heidän kanssa keskustelusta. |
|
| -- Lauri 14.3.2007 |
|
| --------------- |
|
| Allekirjoittaneen näkemys gon teoriasta ja käytännöstä on hieman hajanainen, mutta näin jaottelisin: |
|
| Gossa taito kokonaisuudessaan näkyy pelivahvuudessa, eli kyvyssä voittaa pelejä. Pienemmässä määrin taitoa voi myös esittää go-ongelmien ratkaisuissa. |
|
| Tietoa, sekä ulkoaopittua että sovellettua, voi käyttää pelin osa-alueilla alkupelissä seuraamalla uskollisesti teoriaa, valitsemalla ja pelaamalla josekit kirjan mukaan ja pelaamalla joskus yllättäviä laittoja, jotka on nähnyt jossain. Valmiiksi omaksuttu tieto elävistä ja kuolleista muodoista, tesujimahdollisuuksista, eri tilanteiden ajista, ja loppupelisekvensseistä nopeuttaa peliä. |
|
| Go-pelin aikana teoria ja käytäntö seuraavat toisiaan suurinpiirtein näin: |
|
| Alkupelin fuseki ja josekit pohjautuvat opittuun tietoon, omat uutuudet ovat harvoin parannuksia teoriaan. Myös vastustajan tunteminen ja alun psykologiset aseet pohjautuvat opittuun tietoon. |
|
| Hyvin nopeasti peli kääntyy teorian ulkopuolelle, jolloin pitää käyttää taitoja, joiden johtaminen suoraan oppimateriaalista ei ole ilmeistä: |
| *alkupelin isojen pisteiden ja kiireellisten pisteiden valinta |
| *pitkälle menevien ennennäkemättömien sekvenssien laskenta, mukaanlukien elämän ja kuoleman kysymykset, taitavat tesujit ja uhrauksista saadun kompensaation arvioiminen |
| *__tilanteen arviointi ja siirtojen tarkoituksen suhteuttaminen vallitsevaan tilanteeseen__, tästä on olemassa lukemattomia oppikirjoja, mutta soveltaminen on vaikeaa ja virheet tässä suhteessa hyvin yleisiä |
|
| Opittua tietoa voi soveltaa myös pelin myöhemmissä vaiheissa: |
| *näkee suoraan ryhmien statuksen rajoitetuissa invaasioissa |
| *tesuji-muotojen näkeminen ennalta nopeuttaa sekvenssien laskemista |
| *loppupelin pelaaminen on usein hyvin numeerista puuhaa, ja jos tietää loppupeli-tesujit ja loppupelien arvot, viimeiset sata siirtoa eivät vaikuta tilanteeseen – taitoa on sitten vääntää ylimääräisiä pisteitä irti loppupelissä |
|
| Tietenkin kaikki yllämainittu tiedon tai teorian käyttö vaatii taitoa, mitään algoritmista lähestymistapaa on tuskallista yrittää soveltaa oikeaan peliin. |
|
| -- [Vesa] 14.3.2007 |
|
| ---- |
|