| At line 14 added one line |
| ---------- |
| At line 16 added 95 lines |
| Yritän selostaa tässä asian niin kuin ymmärrän sen omasta ajattelustani tekemieni havaintojen perusteella: Mielestäni goohon liittyvää tietämystä ja käsitteistöä ei sinänsä voi jakaa tietoon ja taitoon ihmisistä riippumatta ja kaikki "teorian" palaset voi periaatteessa löytää sekä tietona että taitona eri ihmisten aivoista. Siis, jos ajatellaan, että "go-teoria" T on joukko lauseita {t1, t2, ..} jne. ja yksittäisen henkilön päästä löytyvät tiedonpalat I = {i1, i2, ..} ja taidonpalat O = {o1, o2, jne..}, voivat tn:t kuvautua vastaaviksi komponenteiksi sekä I:n että O:n. Yksittäisten ihmisten tiedon- ja taidonpalat voivat olla myös virheellisiä, eikä kyse ole aina varsinaisesti tiedon puutteesta. |
|
| Tiedon määrittelisin epämääräisesti siten, että ko. tiedon omaava henkilö pystyy pukemaan sen verbaaliseksi esitykseksi ja prosessoimaan ko. tietoa tietoisuuden/kielen tasolla olevilla ajatusprosesseilla. Esimerkiksi tietoa voisi olla josekin opetteleminen kirjasta ja kielellisten selostusten oppiminen eri siirroille. Tieto on jaettua ja se on helppo esittää toiselle pelaajalle. Tietona yleensä kannattaa myös esittää vain tarpeeksi yleiskäyttöisiä osia teoriasta, koska erikoistapausten luokittelu ei ole tehokasta. Taito on taas goossa kykyä pelissä prosessoida pelitilannetta, soveltaa tietoja (suurelta osin alitajuisesti) ja tuottaa järkeviä siirtoja. Pelaamalla oppii enemmän erikoistapauksia ja myös virheellistä "taitoa". Huomioi, että näin määriteltynä sekä tietoa että taitoa voi siis oppia ''sekä'' kirjoista että pelaamalla, mutta opiskelemalla tieto karttuu nopeammin ja pelaamalla taas taito. Kirjaan tässä nyt, mitä asioita on ''luontevinta'' opetella opiskelemalla ja mitä pelaamalla (muut saavat vapaasti täydentää alla olevaa listaa omien kokemustensa perusteella): |
|
| __(ei-ongelma) Kirjojen lukeminen__ |
| * Josekit ja avaukset sekä niiden sekvenssien perustelut |
| * Josekien kontekstit |
| * Sananlaskut ja strategiset heuristiikat (näitä on lukematon määrä) |
| * Trikki-sekvenssit |
| * Tesuji-muodot |
| * Vahvojen pelaajien yleisiä ajattelutapoja pelin aikana |
| * Peruskäsitteet, joilla lautaa analysoidaan kuten vaikutusvalta, alue, sente, gote jne. |
|
| __Ongelmien ratkominen__ |
| * Avainpisteiden tunnistaminen elämässä ja kuolemassa |
| * Silmien tunnistaminen |
| * Kivien visualisointitaito |
| * Järjestelmällinen minimax-puun läpikäynti |
|
| __Pro-pelien läpikäynti__ |
| * Josekien kontekstit |
| * Muotiavaukset |
| * Keskipelijosekit ja -patternit |
| * Keskipelifraasit (esim. pakota ennen puolustusta jne.) |
| * Siirtojen yleinen suuruusluokka (jonka voi päätellä gotejen pelaamisjärjestyksestä pro-peleistä) |
| * Klassiset pelit (tämä on yleistä go-tietämystä, jota ei sovelleta pelaamiseen suoraan) |
|
| __Pikapelien pelaaminen__ |
| * Muotojen heikkoudet ja vahvuudet |
| * Vahvistaa yleensä rutiinia eli tekee vähemmän virheitä, mutta peli on yleensä mielikuvituksettomampaa |
|
| __Vakavien pelien pelaaminen__ |
| * Lukutaito |
| * Edesauttaa tiedon muuttumista taidoksi |
| * Keskittyminen (yleisempi taito kuin pelkkä go) |
| * Oppii tuntemaan vastustajiensa pelityylit pienessä maassa (ei varsinaiseti go-teoriaa) |
|
| __Sekvenssien tutkiminen laudalla yksin ja ryhmässä__ |
| * Josekien haarojen syvällinen tuntemus |
| * Uuden teorian kehittäminen |
|
| __Tauon pitäminen__ |
| * Asioita (yleensä myös paljon vääriä) unohtuu |
| * Mielikuvitus kehittyy ja rutiini heikkenee |
|
| Kari Visala 14.3.2007 |
|
| ------------------- |
|
| Oma näkemys on luultavasti aika "perinteinen". |
|
| Gossa on kohtuullinen määrä osa-ongelmia, joita voi opiskella ja kehittää erillisinä: life&death, alkupeli, loppupeli, tilanteen arviointi, tesujit, josekit jne. Nähin kaikkiin löytyy kirjoja, ohjeita, tehtäviä, sanontoja jne, jotka ovat tehokas tapa oppia. |
|
| Joillain osa-alueille (erimerkiksi sekvenssien laskeminen) on aika vähän selitystä ja pääasiallinen (paras) harjoitustapa on tehtävien ratkaiseminen. |
|
| Itse pelaaminen taas yhdistelee näitä osa-ongelmien ratkaisuja lukuisilla erilaisilla tavoilla. Tämän yhdistelyn tekee hankalaksi moni asia, esimerkiksi: |
| * Monet hyvät laitot eivät ole sinällään parhaita ratkaisuja mihinkään osa-ongelmaan, vaan ratkovat osittain montaa osa-ongelmaa. |
| * Osaratkaisujen hyödyn vertaaminen toisiinsa on hankalaa (eivät ole yhteimitallisia). |
| * Peli on jatkuvaa kauppaa: Otan tämän, ota sinä jotain muuta. Vastustajan aikomuksia ei voi aina tietää, joten pelissä on mukana epävarmuuksia. |
| * Laittojen ja lähestymistapojen "löytäminen", eli erilaisten ajatusvaihtoehtojen läpikäynti vaatii sekä luovuutta että itsekuria. |
| * Pelissä on käytettävissä vain rajattu määrä aikaa ja tarmoa, ja nämä pitäisi kohdistaa tärkeimpiin asioihin. |
| * Erityisesti tärkeiksi koetuissa peleissä henkinen kantti, tasapaino ja johdonmukaisuus yms ovat tärkeitä. |
|
| Näitä asioita ei juuri kirjoissa opeteta eikä ongelmina ole (ja minusta ei pääsääntöisesti edes voi olla), vaikka esimerkiksi mietiskelystä voisikin olla apua. Näitä asioita voi oppia pelaamalla, käymällä läpi toisten pelejä, toisten pelaajien kommenteista ja heidän kanssa keskustelusta. |
|
| -- Lauri 14.3.2007 |
|
| --------------- |
|
| Allekirjoittaneen näkemys gon teoriasta ja käytännöstä on hieman hajanainen, mutta näin jaottelisin: |
|
| Gossa taito kokonaisuudessaan näkyy pelivahvuudessa, eli kyvyssä voittaa pelejä. Pienemmässä määrin taitoa voi myös esittää go-ongelmien ratkaisuissa. |
|
| Tietoa, sekä ulkoaopittua että sovellettua, voi käyttää pelin osa-alueilla alkupelissä seuraamalla uskollisesti teoriaa, valitsemalla ja pelaamalla josekit kirjan mukaan ja pelaamalla joskus yllättäviä laittoja, jotka on nähnyt jossain. Valmiiksi omaksuttu tieto elävistä ja kuolleista muodoista, tesujimahdollisuuksista, eri tilanteiden ajista, ja loppupelisekvensseistä nopeuttaa peliä. |
|
| Go-pelin aikana teoria ja käytäntö seuraavat toisiaan suurinpiirtein näin: |
|
| Alkupelin fuseki ja josekit pohjautuvat opittuun tietoon, omat uutuudet ovat harvoin parannuksia teoriaan. Myös vastustajan tunteminen ja alun psykologiset aseet pohjautuvat opittuun tietoon. |
|
| Hyvin nopeasti peli kääntyy teorian ulkopuolelle, jolloin pitää käyttää taitoja, joiden johtaminen suoraan oppimateriaalista ei ole ilmeistä: |
| *alkupelin isojen pisteiden ja kiireellisten pisteiden valinta |
| *pitkälle menevien ennennäkemättömien sekvenssien laskenta, mukaanlukien elämän ja kuoleman kysymykset, taitavat tesujit ja uhrauksista saadun kompensaation arvioiminen |
| *__tilanteen arviointi ja siirtojen tarkoituksen suhteuttaminen vallitsevaan tilanteeseen__, tästä on olemassa lukemattomia oppikirjoja, mutta soveltaminen on vaikeaa ja virheet tässä suhteessa hyvin yleisiä |
|
| Opittua tietoa voi soveltaa myös pelin myöhemmissä vaiheissa: |
| *näkee suoraan ryhmien statuksen rajoitetuissa invaasioissa |
| *tesuji-muotojen näkeminen ennalta nopeuttaa sekvenssien laskemista |
| *loppupelin pelaaminen on usein hyvin numeerista puuhaa, ja jos tietää loppupeli-tesujit ja loppupelien arvot, viimeiset sata siirtoa eivät vaikuta tilanteeseen – taitoa on sitten vääntää ylimääräisiä pisteitä irti loppupelissä |
|
| Tietenkin kaikki yllämainittu tiedon tai teorian käyttö vaatii taitoa, mitään algoritmista lähestymistapaa on tuskallista yrittää soveltaa oikeaan peliin. |
|
| -- [Vesa] 14.3.2007 |
|
| ---- |
|