| At line 1,222 added 113 lines |
|
| !!Euroopan go-kongressi Ranskan Bordeauxissa 23.7.-6.8.2011:\\ |
| * __Main 6/10 (1d+, 2d+, 2d+, 3d+, 4d-, 3d+, 3d+, 4d-, 3d-, 2d-)__\\ |
| * __Weekend 3/5 (1d-, 1k+, 1d-, 1k+, 1d+)__\\ |
| * __Parigossa neljäs sija!__\\ |
|
| !!Euroopan go-kongressi Bonnissa 21.7-4.8.2012:\\ |
| * __Main 6/10 (2d+, 2d-, 2d+, 3d-, 2d-, 1k+, 1d+, 2d+, 2d+, 4d-)__\\ |
| * __Weekend 2/4 (3d-, 1d+, 2d+, 3d-)__\\ |
|
|
| __Menomatka Bonniin__ |
|
| Bonnin kongressi oli kolmas go-kongressini. Sovin Pempun ja Anttonin kanssa yhteismajoituksen Haus Annaberg -nimisessä kartanossa, joka sijaitsi about neljän kilometrin päässä turnauspaikalta. Menomatka Saksaan sujui ainakin minulta ja Pempulta ihan suunnitelmien mukaan. Lensimme lauantai-aamuna Finnairilla Dusseldorfiin. Mukana samalla lennolla olivat Juippi ja Dantti tyttöystävineen. Anttoni oli valinnut erilaisen reitin. Hän lensi Stadista Berliiniin ja sieltä Bonnin lentokentälle. Dusseldorfin lentokenttä oli pikkaisen isompi kuin Helsinki-Vantaa. Terminaalit lentokentällä olivat varmaankin kilometrin päässä toisistaan ja niiden välillä liikuttiin scifi-tyyliin jollain lentävällä junalla. Aivan kaikki ei mennyt putkeen Dusseldorfissa. Juippi onnistui jotenkin kadottamaan matkalaukkunsa lentokentän juna-asemalle. Onneksi Juippi kuitenkin huomasi laukkunsa kadonneen, ennen kuin oli liian myöhäistä. Olimme juuri nousseet junaan kohti Bonnia, kun Juippi tajusi laukkunsa kadonneen. Juippi jäikin junasta pois ja jäi odottamaan paluujunaa Dusseldorfiin. Juippi oli löytänyt Alarm-nauhoin ympäröidyn laukkunsa juna-asemalta. Sitä oli ympäröimässä iso kasa poliiseja. Poliisit olivat tietenkin kuvitelleet, että laukussa on pommi tai jotain. Juippi oli kuulemma saanut kohtalaisen selittämisen ja säätämisen seurauksena laukkunsa mukaan ja pystyi jatkamaan matkaa kohti Bonnia. Tällä välin minä kuuntelin kuulokkeet päässä DJ-Tiestoa ja odottelin junan saapumista Pahan Hyvälän (Bad Godesberg) juna-asemalle. |
|
| Koska kongressipaikka oli 500 metrin päässä Pahan Hyvälän juna-asemalta päätimme Pempun kanssa mennä heti ekaksi turnauspaikalle ilmoittautumaan. Anttoni soitti kesken ilmohässäkän ja oli pihalla kuin lumiukko. Anttoni oli saapunut jonnekin päin Bonnin keskustaa, joka oli noin 10 kilometrin päässä turnausmestasta. Yritin jotenkin opastaa Anttonia turnauspaikalle. Anttoni handlasi tilanteen tosi ripeästi ja olikin hyvin pian mestoilla. Ilmoittautuminen meni muuten ihan ok, mutta sain pitkään säätää oman rankkini kanssa. Olin aikoinaan ilmoittautunut turnaukseen 1 danina, mutta jo vuoden päivät 2 danina pelanneena halusin tietenkin pelata oikealla rankillani. Piti muutamaan kertaan mennä selittämään tilanne ilmopisteen jampoille. Sain uuden 2 dan -badgeni varmaankin joskus seuraavana päivänä. Kaikki meni siis hyvin, vaikka kaikki tällainen säätäminen vain aiheuttaa ylimääräistä päänsärkyä. Saimme ilmopisteeltä perinteisen kongressilaukun, jossa oli kaikki oleellinen infomateriaali, kyniä, kifuvihko ja kangaskassi. Osallistumismaksuun kuului myös ilmainen joukkoliikennelippu seuraaville kahdelle viikolle, mikä oli aivan huikea juttu. |
|
| __Avajaiset, lomamoodi ja Virtsaus__ |
|
| Lauantaina järjestettiin kongressin avajaiset kaupungintalolla, joka siis toimi turnauspaikkana. Avajaisten yhteydessä järjestettiin hauska taiko-esitys, jossa rummutti about kymmenkunta jamppaa. Esitys kesti niin pitkään, että sitä tuntui kestävän ikuisuuden. Esiintyjät olivat kuitenkin mielestäni taitavia, joten avajaiset katsoi loppuun ihan mielellään. Muuten avajaiset olivat varsin perinteiset. Martin Stiassny, saksalaiset go-vaikuttajat ja muut pitivät jotain puheita. Avajaisten yhteydessä esiteltiin tietenkin myös ammattilaiset, joita oli saapunut kongressiin parikymmentä. |
|
| Avajaisten jälkeen lähdettiin majoitukseen. Suunnitelma oli ottaa bussi perille. Päätimme kuitenkin ottaa taksin, kun taksia ajellut mummo bongasi meidät ja houkutteli kyytiin. Matkaa majoitukseen oli siis about 4 kilometriä, joista viimeinen kilometri oli lähes pystysuoraa ylämäkeä. Taksi maksoi about 11 euroa, mikä oli tosi jees. Haus Annaberg oli vuoden huipulla ja tiheän metsän keskellä. Huoneessamme oli varmaankin jotain vikaa, koska seuraavien kahden viikon aikana siellä oli jotenkin tosi kostea ilma ja mesta tuntui jotenkin homeiselta. Asiaa ei tietenkään auttanut jokapäiväinen sukistani lähtenyt järkyttävä lemu. Samassa rakennuksessa meidän kanssa asui muitakin goonpelaajia. Tuttuja naamoja olivat Viktor Lin, Lothar Spiegel, Schayan Hamrah ja muut itävaltalaiset goonpelaajat. |
|
| Sunnuntai-iltana ekojen turnauspelien jälkeen taisimme ensimmäistä kertaa tehdä tuttavuutta saksalaiseen kaljaan. Ensimmäiset kaljani taisin juoda kongressipaikalla, jossa toimi ravintola ja pienempi myyntipiste. Ravintolassa en kertaakaan käynyt, mutta tällä pienemmällä pisteellä myytiin kaikenlaista safkaa ja bisseä (Bitburger, Kölsh-bier ja Zwei-bier) 0,3-kokoisissa pulloissa. Kongressipaikan myymissä bisseissä oli vain se ongelma, että siellä käytettiin ihmeellistä panttisysteemiä. Pullon ja poletin sai 2,5 eurolla. Jos palautti poletin ja pullon, sai takaisin 50 senttiä. Laiskana palauttajana huomasin kongressin aikana useaan kertaan, että niitä poletteja vain kasaantui taskut täyteen. Mutta eniweis, sunnuntaina tehtiin ensimmäiset tunnustelut germaaniseen kaljaan. Pian teimmekin tuttavuutta baariin, jonka nimi oli Wirtshaus am Kurpark. Suomensimme tämän tietenkin muotoon Virtsaus. Tässä pubissa tuli istuttua iltaa ainakin joka toinen päivä. Tosi moni muukin goonpelaaja suosi tätä baaria. Myös monet prot kävivät istumassa iltaa Virtsauksessa. Erityisesti Hayashi Kozo tuntui tykästyneen tähän pubiin. Virtsaus oli niin suosittu go-porukoissa, että joinakin iltoina baarissa ei tuntunut olevan yhtään tilaa, vaikka kyseessä ei ollut mikään pieni baari. Virtsauksen menestyksen salaisuus oli sen etäisyys kongressipaikalta, josta sinne oli matkaa vain parisataa metriä. Bisse oli myös halpaa. About kolmella eurolla sai tuopin herkullista saksalaisolutta. |
|
| Baarien sulkeuduttua piti aina tehdä päätös menopelistä. Nyt astui kuvioihin taas Bordööstä tuttu lomamoodi. Koska olimme lomamoodissa, halusimme tietenkin suosia taksia mahdollisimman paljon. Koska taksi oli Saksassa todistetusti edullinen vaihtoehto, päätettiin sitä käyttää lähes päivittäin. Taksin sai iltaisin baarien suljettua suht vaivattomasti Virtsauksen vierestä. Minä, Pempu ja Anttoni mentiin taksilla Annabergiin lähes joka ikinen yö. Reissussa taisikin kulua eniten rahaa bisseen ja takseihin. Voi tietenkin kysyä, oliko järkevää käyttää taksia päivittäin, jos kahden viikon julkisen liikenteen lippu kuului kongressipakettiin. En jaksanut ajatella tällaisia liikaa, koska oltiin lomalla. Aamuisin kongressipaikalle mennessämme emme käyttäneet taksia, koska bussit kulkivat hyvin. Jotain yöbussejakin kulki, mutta en jaksanut ottaa niistä selvää. Taisimme vain pari kertaa käyttää yöbussia kongressipaikalta Annabergiin. Bussi kulki about kolmen kilometrin matkan pysäkille, josta viimeinen kilometri piti kävellä jyrkkää ylämäkeä. Tämä viimeinen kilometri piti kävellä pilkkopimeässä, koska metsätietä ei ollut valaistu millään tavalla. |
|
| __Pääturnauksen eka viikko ja DJ-Tiesto__ |
|
| Sunnuntai-aamuna podettiin ensimmäisiä krapuloita Saksanmaalla ja lähdettiin pelaamaan pääturnauksen ensimmäisiä pelejä. Kun olimme kävelleet kämpältä kilometrin mittaisen alamäen ja päässeet metsästä, hypättiin bussiin, joka vei turnauspaikalle. Käytimme tätä samaa about 20 minuutin välein kulkenutta bussia melkein joka aamu. Mainin 1. kierroksella pelasin Isossa salissa, jossa lisäkseni pelasi varmaankin 400 muutakin goonpelajaa. Sain vastaani tanskalaisen Finn Jensenin, 2 dan. Pelasin valkeilla stemuilla. Peli oli tosi vaikea, vaikka vastustajani ei ollut hirmu vahva 2 dan. Sain 3 nurkkaa, joissa oli aika vähän pointseja. Koko ajan tuntui, että vastustajalla on enemmän aluetta. Minun oli pakko yrittää ottaa keskustasta puuttuvat pisteet. Onnistuin tässä suunnitelmassa ja voitin lopulta 2,5 pisteellä. Sain myöhemmin tietää, että Finn on Marit Ohlenbuschin faija. Maritin mukaan Finn oli masentunut tappiostaan. Toivottavasti Marit kuitenkin vain liioitteli. Pelin kirjas löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%201.sgf]. |
|
| Olin ottanut kongressiin mukaan lainaamani Ipodin, johon olin ladannut gigoittain musaa. En ollut aikaisemmin kuunnellut musiikkia turnauspelien aikana, mutta nyt halusin kokeilla sitä. Huomasinkin heti ensimmäisen kierroksen pelissäni, että musiikin kuuntelu pelin aikana oli tosi hauskaa. Kuuntelin about kaikkien pelien aikana DJ-Tiestoa. Tätä musajuttua pitää jatkossakin kokeilla useammin. Olin ehkä aikaisemmin kuvitellut, että musiikki häiritsisi keskittymistäni, mutta niin ei käynyt kertaakaan. Lukuisina seuraavina krapulapäivinä huomasin myös sen, että musiikki sai pelin aikana ajatukseni ehkä edes vähän pois kurjan krapulaisesta tilastani. |
|
| Mainin 1. kierroksen jälkeen järjestettiin simultaanirengo. Tapahtuma järjestettiin kongressipaikan viereisessä puistossa, jonne oli roudattu iso kasa pöytiä ja tuoleja. Simultaanirengo toimi niin, että amatöörit istuivat pöytien ääreen. Vastapuolella pelasi iso joukko pro-pelaajia. Amatöörit saivat suht vapaasti valita tasoituskivien määrän. Prot kiersivät järjestyksessä vuorotellen pöytiä ja pelasivat laiton, jos amatööri oli saanut pelattua jotain laudalle. Näin pääsi helposti pelaamaan monia ammattilaisia vastaan samaan aikaan. En ollut alun perin suunnitellut osallistuvani tähän tapahtumaan, mutta jotenkin minut houkuteltiin mukaan. Taisin pelata pelin 3 tai 4 handilla. Pelin kulusta en hirmuisesti muista, mutta pelissäni pysyi koko ajan jokin järki. Peli oli edennyt loppupelivaiheeseen, kun Hayashi Kozo luovutti. Hänen mukaansa piste-etumatkani oli liian suuri kurottavaksi kiinni. Kenellä tahansa prolla oli oikeus luovuttaa peli, jos sen voittaminen tuntui mahdottomalta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pelasin tällaista go-varianttia. Se oli tosi hauskaa. |
|
| Mainin 2. kierroksella sain vastaani saksalaisen Christopher Lieberumin, 2 dan. Pelasin mustilla. Heti pelin alussa huomasin, että vastustajani oli aika kova pelimies. Minulla oli pelissä hyvä pistetilanne, mutta vastustaja yritti ottaa keskustaa isona. En voinut antaa keskustaa tappelutta, joten lähdin rähisemään. Rähinä näytti pitkään hyvältä, mutta vastustajani osasi tapella. Lopulta peli päättyi siihen, että koko keskustan kokoinen lohikäärmeeni kuoli 1-silmäisenä. Jouduin luovuttamaan pelin. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%202.sgf]. |
|
| __Parigo kännissä Ailinin kanssa__ |
|
| Pääturnauksen toisen kierroksen jälkeen valmistauduttiin pelaamaan parigon alkulohkopelejä. Pelasin Ailin Hsiaon (taiwanilainen 1p) kanssa. Ailin ja Cathy olivat tuttujamme Bordööstä. He olivat tulleet Bonniin muutaman muun taiwanilaisen ammattilaisen kanssa. Parigon alkulohkossa pelattiin kolme peliä. Kahdella voitolla pääsisi jatkopeleihin. Vuotta aiemmin Bordöön kongressin parigo-turnauksessa olimme sijoittuneet Cathyn kanssa neljänsiksi. Lähdin siis todella luottavaisin fiiliksin pelaamaan. Menin kuitenkin upottamaan laivamme härskillä tavalla. Olin päättänyt juoda kongressipaikalla myytävää bisseä parigopelien aikana. Tämä oli typerä päätös, joka kostautui. Ensimmäisellä kierroksella pelasimme japanilaista paria (Yaeko Izaki 3 dan, Kiyoshi Sekiguchi 3 dan) vastaan. Voitimme tämän pelin ajalla. Vastustajamme ihmettelivät, miksi he hävisivät. He halusivat pelata loppuun, koska peli oli yosessa. Vastustin ajatusta, mutta koska se kävi Ailinille, peli pelattiin loppuun. Voitimme pelin ehkä noin 20 pisteen erolla. Toisella kierroksella pelasimme Jan Simaraa (6 dan) ja Barbara Knaufia (3 dan) vastaan. Jatkoin bissenjuontia Assun toimiessa bissenhakijana. Pelasin hirmuista roskaa. Barbara ja erityisesti Jan pelasivat tosi hyviä laittoja välttäen virheiden tekemistä. Minä olin ainoa pelaaja, joka teki selkeitä virheitä. Oltiin byo-yomissa ja minulle tuli himuinen pissahätä. Pystyin jotenkin pidättelemään matsin loppuun. Heti kuin peli loppui, juoksin vessaan. Kun tulin takaisin, kuulin surullisia uutisia. Olimme hävinneet pelin viidellä pisteellä. Kolmannella kierroksella pelasimme Chuyo Chihiroa (1p) ja Octavian Pantewoa (2 kyu) vastaan. Minulla ei ole mitään muistikuvia tästä pelistä. Muistan sen verran, että Ailin laittoi vastapuolella pelanneen pron hikoilemaan ihan kunnolla. Voitimme tämän pelin ja olimme siis kahdessa voitossa. Seuraavaksi pelattiin pudotuspelien ensimmäinen kierros. Pelasimme Wang Jing Yitä (1p) ja Gunnar Dickfeldiä (2 dan) vastaan. Tässä vaiheessa parigoturnausta olin jo sellaisessa tuiterissa, että paskan pelaaminen oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Minulla on laudan tilanteesta erittäin hämäriä muistikuvia. Olimme häviämässä peliä, kun aloin jumittamaan. Mietin omaa laittoani niin pitkään, että hävisimme ajalla. Parigopelimme päättyivät siis varsin surullisissa merkeissä. Eniten minua jäi harmittamaan se, että piti ryyppäämällä pilata Ailinin turnaus. |
|
| Joukko muitakin suomalaisia osallistui kongressin parigopeleihin. Jesse pelasi Lauran kanssa. Samu pelasi Cathyn kanssa. Anttonin pari oli taiwanilainen Hsi-Yun Tang (1p), jota kutsuimme nimellä Debbie. Samu ja Anttoni pelasivat pareineen ihan huikeeta goota. Kumpikin pari selviytyi puolivälieriin. Puolivälierät pelattiin seuraavana päivänä Mainin 3. kierroksen jälkeen. Puolivälierissä Samu ja Cathy pelasivat Manja Marzia (4 dan) ja Chang Huai-Yitä (3p) vastaan. En muista pelistä kaikkia yksityiskohtia, mutta se oli pitkään voitettu peli Samulle ja Cathylle. Pelin voittivat kuitenkin lopulta pisteillä Manja ja Huai-Yi. Jesse ja Laura pelasivat Anttonia ja Debbietä vastaan. Peli vaikutti pitkään siltä, että Debbie ja Anttoni voittaisivat sen. Heillä oli iso paisti uunissa. Laura ja Jesse kuitenkin selvittivät tilanteen popsimalla ison kasan leikkaavia kiviä, minkä jälkeen peli näytti taas ihan erilaiselta. Peli jatkui vielä jonkin aikaa tämän jälkeen, mutta lopulta Anttonin ja Debbien oli luovutettava. Anttoni ja Debbie eivät tuntuneet ottavan tappiota liian raskaasti. Samu taas oli täysin päinvastaisesti sekoitus epätoivoa, surua, vihaa ja muita negatiivisia tunteita. Hän otti tappion erittäin raskaasti. Onneksi parigopelien jälkeen oli bonusturnaus, jossa olisi helppo unohtaa murheet vetämällä maximaaliset tumut. Jesse ja Laura etenivät parigossa huikeisiin sfääreihin. Semifinaalissa he saivat vastaansa Manjan ja Huai-Yin. En ollut näkemässä tätä matsia, koska olimme suomalaistaiwanilaisella porukalla lähteneet bonustamaan johonkin ihmeelliseen Limao-nimiseen brasilialaiseen baariravintolaan. Matsissa kuitenkin kävi niin, että Jesse ja Laura hävisivät, joten edessä oli pronssipeli Rongrong Zhangia (4 dan) ja Lukas Krämeriä (5 dan) vastaan. Pronssipelissä kaikki menikin sitten kuin elokuvissa Jessen ja Lauran pawnatessa vastustajat! Mahtavaa! |
| |
| Mainin 3. kierroksella pelasin saksalaista Moritz Keilmannia (2 dan) vastaan. Pelasin mustilla kivillä. Vastustajani ei missään vaiheessa vaikuttanut erityisen vahvalta pelaajalta. Tuntui siltä, että pystyin aika pitkälti määräämään pelin tahdin. Pelasin pelissä mielestäni vain yhden paskan sekvenssin. Sain gotessa syötyä kolme stemua, mutta jouduin antamaan vastustajalle vahvuutta ja varmaa aluetta. Muuten peli meni käsikirjoituksen mukaan. Luulin johtavani peliä varmaankin jollain 20 pisteellä, mutta lopulta voitinkin vain 0,5 pisteellä. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%203.sgf]. |
|
| __Bonnin Bonusturnaus__ |
|
| Kongressin bonusturnaus pelattiin Mainin 3. kierroksen jälkeen. Bonus oli järjestetty päin persettä. Teoriassa homman olisi varmaankin pitänyt toimia ihan fiksusti, mutta käytännössä se ei vain toiminut. Turnaus pelattiin kolmessa baarissa: Virtsaus, Limao ja Irkkubaari. Turnaus pelattiin täysillä handeilla. Voitosta sai pisteen. Lisäksi jokaisesta juodusta bissestä sai pisteen. Aina kun tilasi bissen, täytyi pyytää baarimikolta tarra omaan tuloslippuun. Järjestäjät eivät olleet mitenkään speksanneet, millainen juoma oikeutti tällaiseen tarraan. Joku joi nopean shotin ja sai tarran. Joku toinen veti puolen litran tuopin ja sai tarran. Bonusturnauksen voittaminen olisi siis ollut lastenleikkiä, jos olisi vetänyt täyden lärvilautasen tarroineen. Baareissa ei myöskään ollut mitään bonusturnauksen järjestäjiä paikalla valvomassa toimintaa, mikä tuntui vain oudolta. Yhden tarran sai pelkästään siitä, jos kävi baarissa. Jos tsekkasi kaikki kolme baaria, sai siis kolme tarraa jo tällä. Kolmessa baarissa oli se ongelma, etteivät ne olleet ihan vierekkäin. Bonusturnaus meni mielestäni perseelleen jo siinä vaiheessa, kun porukka jalkautui eri suunnissa oleviin baareihin. Virtsaus oli turnauksen aikana tupaten täynnä porukkaa. Baarissa työskenteli ehkä kaksi työntekijää. Tuntui jotenkin dorkalta alkaa pyytää tarroja henkilökunnalta, kun heillä oli kädet muutenkin täynnä duunia. Ehkä isoin ongelma koko bonusturnauksessa oli se, että tarroja pystyi helposti irrottamaan omasta lapusta ja liimaamaan uudestaan jonkun toisen lappuun. Eli toisin sanoen kusettamalla olisi helposti voinut viedä voiton kotiin. |
|
| Aloittelimme suomalaistaiwanilaisella porukalla bonustamisen Limaossa. Löysimme baarista pienen kopin, jossa aloimme pelaamaan pelejä. Pelasin taiwanilaista mr. Sheepiä (4p) vastaan kuudella tasurilla. Pelasin melkoista kuraa ja hävisin pelin selvällä piste-erolla. Pelin aikana olin hikoillut ihan tolkuttoman paljon. Koppi, jossa pelasimme, oli todellinen sauna. Tajusin vasta myöhemmin, että se oli röökikoppi. Pelasin bonusturnauksessa vain muutaman pelin tämän jälkeen, koska turnauksen voittaminen ei erityisemmin kiinnostanut. Sen jälkeen keskityin vain ryypiskelemään. Totesin, että tarrojen kerääminen baarin henkilökunnalta oli järjetöntä, joten lopetin sen homman hyvin varhaisessa vaiheessa. Limaosta siirryimme Virtsaukseen. Matkan varrella tapasimme Bassin ja Jannen, jotka olivat menossa Limaoon. Janne oli saavuttanut melkoisessa nousussaan valaistuneen Buddha-Janne-olotilan. Tämä olotila tarkoitti käsittääkseni sitä, että Janne halusi hyvää kaikille. Virtsauksessa kukaan porukastamme ei erityisemmin ollut kiinnostunut turnauksen voittamisesta, joten päätimme porukalla pelata rengoa. Saimme kasaan 4 vs 4 -pelin. Itse keskityin seuraamaan peliä sivusta. Toisella puolella pelasivat Anttoni, Samu, Mipe ja mr. Su (8p). Vastapuolella pelasivat mr. Sheep (4p), Ailin (1p), Cathy (4p) ja Debbie (1p). Peli pelattiin muistaakseni 3-4 handilla. Peli oli huikeaa katsottavaa. 1/4-pro-tiimi taisteli pitkään ja sinnikkäästi, mutta lopulta valkeilla pelannut joukkue pakotti mustilla pelanneet luovuttamaan. Bonusturnaus jatkui meidän osaltamme samanlaisten satunnaisten bonuksettomien pelien merkeissä. Jossain vaiheessa iltaa parigosankarit saapuivat Virtsaukseen. Jesse ja Laura toivat mukanaan 3. sijan palkinnot. Myös Manja ja Huai-Yi tulivat juhlistamaan parigon voittoa. Ilta päättyi mielettömissä fiiliksissä. Saimme parin päivän päästä tietää, että Bass oli voittanut bonusturnauksen! Huikeaa! Palkinnoksi Bass taisi saada litran mehua ja jotain buranaa. |
|
| __Futisturnaus krapulassa__ |
|
| Kongressin futisturnaus pelattiin TIETENKIN bonusturnausta seuraavana päivänä (keskiviikko). Minä, Pempu ja Anttoni olimme pahasti myöhässä turnauksesta, koska olimme ilmeisesti nukkuneet hieman pommiin. Pelipaikka oli jossain täysin randomissa paikassa melko pitkän ylämäkikävelyn päässä kongressipaikalta. Krapula, helle ja ylämäki olivat melko tuskallinen kombinaatio. Saavuimme pelipaikalle melkein tunnin myöhässä. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin, koska Team Finland ei ollut pelannut vielä ensimmäistäkään peliä. Saimme odotella pelipaikalla ehkä kymmenisen minuuttia, ennen kuin pelimme alkoivat. Futisturnaus pelattiin tekonurmikentällä, jossa oli kunnon maalit. Turnauksen kuusi joukkuetta oli jaettu kahteen alkulohkoon. Suomen joukkueessa pelasivat minä, Jesse, Vesa, Pempu, Anttoni, Janne, Pekka, Juippi ja Eerika. Alkulohkomme kaksi muuta joukkuetta olivat Team Evil ja International Stars. Team Evil oli toinen turnauksen saksalaisjoukkueista. Siinä pelasi Torsten Knauf, Fenja Severing, Lynn Severing, Frauke Caliebe, Michael Budahn, Marc Landgraf ja Christian Kühner. Joukkueessa International Stars pelasivat Mitani Tetsuya (7p), Su Yaoguo (8p), Ailin Hsiao (1p), Hsi-Yun Tang (1p), Mong-Yun Yang (4p), Oliver Wolf, Lars Kristensen ja Maunel Frangi. Pelasimme kaksi kertaa kumpaakin joukkuetta vastaan. Lohkon kaksi parasta joukkuetta eteni jatkopeleihin. Saksan joukkueen ainoa oikeasti hyvä pelaaja oli Torsten. Saksa oli kuitenkin haastava vastus, koska heillä oli kolme tyttöä. Jokaisesta tytöstä, joka pelasi koko pelin kentällä, sai yhden maalin. Suomella oli vain Eerika. Eerika joutuikin pelaamaan kaikki neljä peliä, mikä oli varmasti siinä helteessä aikamoista tuskaa. Peleissä Team Eviliä vastaan lähdimme kumpaankin peliin siis 2-0-tappioasemassa. International Stars -joukkueessa oli kaksi tyttöä. Ailin ja Debbie eivät kuitenkaan olleet kentällä samaan aikaan, vaan toimivat toistensa vaihtopelaajina. Tämän takia he saivat kaikkiin peleihin vain yhden maalin. Suomen menestys ei ollut turnauksessa kovin kummoista. Krapula, helle, pula vedestä ja pelin aikana iskenyt kipu nilkkaan pakottivat minut istumaan vaihtopenkillä ehkä vähän liikaakin. Tein maalin kahdessa pelissä, mutta se ei riittänyt. Hävisimme kolme peliä. Yhden kerran pelasimme tasan. Yksi tasuri ei riittänyt jatkopeleihin. Järjestäjät kysyivät, kiinnostaisiko meitä pelata jonkinlainen lohdutuspeli toisen lohkon huonointa joukkuetta vastaan. Joukkueemme ei oikein lämmennyt tälle ajatukselle. Emme jääneet katsomaan finaalipelejä. Pakkasimme kamat ja lähdimme kohti kongressipaikkaa. Saimme myöhemmin tietää, että Team Blubb -niminen Saksan ykkösjengi oli voittanut turnauksen suvereenisti. Toiseksi oli sijoittunut Team Evil ja kolmanneksi International Stars. Toivottavasti Puolan kongressin futisturnausta ei järjestetä heti bonusturnauksen jälkeen. |
|
| Yksi kongressin suurimmista vääryyksistä oli, että futisturnaus ja tiimiturnaus järjestettiin samana päivänä. Tiimiturnaus on rengon ohella yksi hauskimmista turnauksista, mitä tiedän. Olisin halunnut osallistua kumpaankin. Nyt oli tehtävä vaikea päätös: joko futis tai tiimiturnaus. Koska olin kesäpeleissä treenannut futista koko kesän tätä turnausta varten, oli tietenkin pakko pelata palloa. Toivottavasti näitä kahta turnausta ei laiteta päällekkäin tulevissa kongresseissa. |
|
| Mainin 4. kierroksella vastaani asettui saksalainen Volkmar Liebscher, 3 dan. Pelasin valkeilla stemuilla. Peli meni muuten ihan okei, mutta tein laudalle muutaman heikon ryhmän liikaa. Mikään näistä ryhmistäni ei kuollut, mutta ei niistä paljoa iloakaan ollut. Pelissä mentiin pisteidenlaskuun. Hävisin pelin 6,5 pisteellä. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%204.sgf]. |
|
| __Blixtiturnaus__ |
|
| Lightning-turnaus pelattiin Mainin 4. kierroksen jälkeen. Turnaus pelattiin tosi nopealla 10 minuutin SD -asetuksella. Pelasin lohkossa, jossa lisäkseni pelasi neljä muuta pelaajaa. Lohkon vahvin oli Kim Ouweleen (4 dan, legendaarinen KGS-Murugandi). Lohkon heikoin pelaaja oli DDK-pelaaja. Turnauksessa käytettiin luokitusten mukaisia handeja miinustettuna yhdellä. Voitin neljästä pelistäni kaksi. Lohkon vahvin oli Murugandi, joka voitti kaikki pelinsä. Hän selvisi lohkostamme ainoana jatkoon. 2/4-tulos oli ihan ok. En ole koskaan ollut erityisen vahva blizissä, joten olin tähän tulokseen ihan tyytyväinen. |
|
| Mainin 5. kierroksella pelasin japanilaista Nobumasa Yonemuraa (2 dan) vastaan. Pelasin valkeilla stemuilla. Vastustajani ei mielestäni pelannut mitään huonoja laittoja. Itse taas pelasin jotain aivan älyttömiä laittoja ja huonoja sekvenssejä. Peli taisi jo ratketa varhaisessa keskipelissä. Yritin väkisin tappaa mustan kiviä keskustassa, mutta musta eli helposti. Mustalla oli tämän jälkeen selkeä pistejohto. Ainoa toivoni oli tehdä iso alkue keskustaan. Onnistuin siinä, mutta jouduin antamaan mustalle liikaa aluetta laidalta. Lopulta hävisin pelin 12,5 pisteellä. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%205.sgf]. |
|
| Mainin ensimmäisen viikon peleistä jäi käteen 2/5-tulos, mitä ei voi pitää kovinkaan hyvänä. Hämmentävää oli, että näistä peleistä tuli kuitenkin +8 gorria. |
|
| Ensimmäisen viikon aikana olimme löytäneet kantapaikkamme kongressipaikan lähistöltä. Bisselle mentiin aina Virtsaukseen. Safkaa ostettiin joko kongressipaikan myymälästä tai suosittiin aasialaista. Lyhyen matkan päässä kongressipaikalta oli Asia house -niminen ravintola, jossa käytiin usein. Asia housessa oli ihan törkeän hyvää safkaa ja se oli myös tosi edullista. Myös Virtsauksessa myytiin hyvää (vaikkakin ehkä epäterveellistä) safkaa. Ostin Virtsauksesta muutaman kerran paistinpannullisen, joka oli täytetty rasvaisilla makkaroilla ja hapankaalilla. Tämä oli aikamoinen kolesterolipommi, mutta hyvää se oli! Koska Saksa on jäätelön luvattu maa, piti meidän tietenkin löytää vakio gelattomesta. Ihan Virtsauksen vieressä olikin Edelweiss-niminen jäätelömesta, mistä käytimme myös nimeä Maxikugel. Erityisesti Pempu tykästyi tähän jäätelömestaan. Pempu ostikin joka päivä siebenkugel-annoksen. Janne taas hehkutti paikan spagettijäätelöä. Minua jäi reissun jälkeen harmittamaan se, etten kertaakaan käynyt McDonaldsissa, vaikka sellainen oli ihan kongressipaikan lähdistöllä. Jumankauta, olisihan siellä pitänyt käydä! Sekin jäi harmittamaan, ettemme tehneet kunnolla tuttavuutta saksalaiseen kebabiin. En tainnut kertaakaan käydä oikeassa kebab-ravintolassa. Yhdet laihat döner-kebabit taisimme vetää, mutta eivät ne kovin kummoisia olleet. |
|
| __Nie Weipingin bileet ja Weekend-turnaus__ |
|
| Legendaarinen Nie Weiping (9p) oli yksi kongressin juhlavieraista. Kongressissa järjestettiin 14. Yan-Huang-Cup, johon Weiping oli kutsuttu. Lisäksi kongressissa juhlittiin viikonlopun aikana Weipingin 60-vuotissyntymäpäiviä. Juhlatilaisuudessa oli muistaakseni useampi puhuja. En tajunnut/muista, mitä siellä puhuttiin. Kai siinä jotain onniteltiin puolin ja toisin. Yleisö laitettiin laulamaan Paljon onnea vaan -kappale kiinaksi. Tilaisuus ei merkinnyt minulle mitenkään erityisen paljon, koska en ole mikään suuri Weiping-fani. En oikeastaan tiedä kaverista juuri mitään muuta kuin sen, että hän voitti ekat amatöörien MM-kisat 1979. Parasta synttäreissä oli tietenkin kakku, jota oli paljon. Vieraita varten oli valmistettu varmaankin 20 erilaista isoa kakkua. |
|
| Weekendin 1. kierroksella pelasin venäläistä Dmitry Shorikovia (3 dan) vastaan. Pelasin valkeilla stemuilla. Peli vaikutti ihan pelattavalta kummallekin, kun kaikki isot fusekilaitot oli pelattu. Sen jälkeen pelistä tulikin hieman hankalampi. Tein invaasion nurkkaan, johon musta vastasi probemaisella tsukella. En vastannut tsukeen vaan päätin elää mustan nurkassa. Ryhmäni eli, mutta vaihtokaupassa musta teki valkean alueesta omaa aluettaan. Minulle jäi vähän kurja fiilis tästä vaihtokaupasta, mutta peli oli edelleen ihan pelattavissa. Valkean ratkaiseva moka tuli aika pian. Musta leikkasi ikkentobini, mutta ataroin väärältä puolelta. Yritin väärän atarin jälkeen taistella vastaan, mutta mitään ei enää ollut tehtävissä. Menetin kasan kiviä ja luovutin pelin. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Weekend%201.sgf]. |
|
| Weekendin 2. kierroksella sain vastaani saksalaisen Bernd Sokolowskyn, 1 dan. Pelasin mustilla. Valkea meni fusekissa tenukoimaan pari kertaa, minkä takia seurauksena sain mukavan oloisen splitting attackin. En saanut kumpaakaan ryhmää hengiltä, mutta sain mukavasti vahvuutta valkean toisen ryhmän eläessä pienenä ja toisen juostessa silmättömänä keskustassa. Kummallakin oli loppupelin alkaessa vain yksi iso alue. Musta otti ylälaidan isona ja valkea alalaidan isona. Valkean oikea ylänurkka oli pitkään niin vahva, että oli vaikea kuvitella sen kuolevan. Tein muutaman selkeän uhan tätä ryhmää vastaan, mutta vastustajani jostain syystä tenukoi. Lopulta sain tapettua nurkan isona. Valkea luovutti pelin tämän jälkeen. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Weekend%202.sgf]. |
|
| Weekendin 3. kierroksella sain vastaani ranskalaisen Takahisa Kikuchin, 2 dan. Pelasin pelin valkeilla. Musta sai pelissä enemmän aluetta laidoilta, joten valkea lähti hakemaan isoa keskustamoyoa. Valkea sai moyosta lopulta niin ison alueen, että johti selkeästi pisteissä. Lopulta laskettiin pisteet ja valkea voitti pelin 24,5 pisteellä. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Weekend%203.sgf]. |
|
| Weekendin 4. kierroksella sain vastaani japanilaisen Masao Izakin, 3 dan. Pelasin mustilla stemuilla. Peli oli alusta loppuun aika rauhallista alueiden rakentelua. Ehkä olisi pitänyt yrittää tapella enemmän. Nyt pelistä tuli liiankin rauhallinen. Japanilaiset papat taitavat olla hyviä juuri tällaisissa rauhallisissa peleissä. Luulin pitkään, että pisteeni riittäisivät voittoon. Olin kuitenkin väärässä. Hävisin pelin selvällä 10,5 pisteen erolla. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Weekend%204.sgf]. |
|
| Weekendin 5. kierros jäi pelaamatta aikatauluongelman takia. Olimme pienellä porukalla menneet johonkin turnauspaikan vieressä sijainneeseen kreikkalaiseen ravintolaan. Olimme tilanneet safkat about puoli tuntia ennen viimeistä kierrosta. Palvelu ei ollut mitään maailman nopeinta, joten minä ja Pempu päätettiin suosiolla jättää viimeinen kierros väliin. Tämä onnistui soittamalla infonumeroon. Olisi ollut järjetöntä syödä safkat maximaalisen nopeasti, että olisi hädin tuskin kerennyt viimeiselle kierrokselle. Weekendin tulos oli siis 2/4, mikä on ihan ok, vaikkakin tylsä tulos. Gorreja tuli +23. |
|
| __Suomalaisten pelaajien illalliset ja bileet Bonnin keskustassa__ |
|
| Reissun aikana järjestettiin kahdet suomalaisten pelaajien illalliset. Ensimmäinen oli Sinikka-tädin illallinen Rein-joen varrella sijainneessa ravintolassa. Illalliselle osallistui lähes jokainen Bonnissa mukana ollut suomalainen, mikä oli aivan huikeaa. Ravintolasta oli aivan mielettömät näkymät joelle ja sen toiselle puolelle. Toinen suomalaisten pelaajien kokoontuminen oli Janne-sedän illallinen Bonnin keskustassa sijainneessa intialaisessa ravintolassa. Tällekin illalliselle osallistui lähes jokainen Bonniin lähtenyt suomalainen. Janne-sedän illallinen meni muuten ihan ok, mutta ravintolan tarjoilijat tuntuivat olevan jotenkin kassalla. Saimme odottaa varmaankin kaksi tuntia, ennen kuin pääsimme käsiksi alkuruokiin. Jotkut seurueestamme (ainakin Samu) eivät edes saaneet alkuruokia. Joillekin alkuruoat tulivat vasta sen jälkeen, kun pää- ja jälkiruoka oli jo syöty. Safkassa ei kuitenkaan omasta mielestäni ollut mitään vikaa. Se oli tosi herkullista. |
|
| Minä, Pempu ja Anttoni taisimme vain kaksi kertaa käydä Bonnin keskustan baareissa. Ensimmäinen kerta taisi olla Sinikka-tädin illallisten jälkeen. Tästä ei kuitenkaan tullut mitään legendaarista ryyppyreissua. Ehkä tämä johtui siitä, että kaikki tuntuivat olevan jotenkin väsyneitä. Päädyimme lopulta pienellä porukalla tupakansavuiseen Ewige Lampe -nimiseen pieneen baariin. Baari ei ollut makuuni, koska siellä bisse tarjoiltiin vain minikokoisista 2 desin tuopeista. En tajunnut sitä meininkiä. Jos ostan tuopin, haluan sen vähintään 0,5-kokoisena! Baarissa istuttiin iltaa melko vähän aikaa, koska lähdimme suht varhain metrolle. Toinen kerta Bonnin keskustassa oli vähän erilainen. Olimme liikkeellä jollain suomalaisella kokoonpanolla. Muistan sen, että yritimme etsiä jotain yökerhoa. Minua alkoi vituttamaan portsareiden toiminta, koska meidät käännytettiin ovelta kahdesti. Olimme kuulemma liian kännissä. Samun teoria oli, että emme olleet tarpeeksi kiiltäviä. Kolmanteen yökerhoon pääsimme onneksi sisälle. Muistan yökerhosta sen verran, että siellä ei ollut mitään kunnollista tanssilattiaa. Menimme kuitenkin joraamaan eniten tanssilattiaa muistuttavaan mestaan. Onnistuin jotenkin liukastumaan bisseen, minkä seurauksena rikoin kyynärpääni. Sama kyynärpää oli reissun jälkeen kipeä tosi pitkään. Onneksi se on nyt jo parantunut. Tämä yökerho oli ihan jees, mutta olisin mielelläni tutustunut Bonnin kuumimpiin yökerhoihin. Pitää ilmeisesti lähteä seuraavaan kongressiin vähän kiiltävämpänä. |
|
| __Pääturnauksen toinen viikko__ |
|
| Mainin 6. kierroksella pelasin saksalaista Lena Gauthieria (1 kyu) vastaan. Lena oli pelannut pääturnauksen ensimmäisellä viikolla 4/5-tuloksen, joten osasin odottaa vahvaa vastustajaa. Pelasin valkeilla. Musta oli pitkään pelissä pistejohdossa saatuaan laidoilta reilusti aluetta. Yritin epätoivoisesti saada jotain pisteitä keskustaan, mutta peli näytti tosi hankalalta. Peli kääntyi päälaelleen, kun onnistuin splittaamaan mustan ryhmän kahtia. Onnistuin tappamaan toisen puolen ryhmästä, minkä jälkeen jälkeen musta luovutti pelin. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%206.sgf]. |
|
| Mainin 7. kierroksella pelasin saksalaista Hans Zoetzschea (1 dan) vastaan. Pelasin mustilla stemuilla. Pelissä saatiin nopeasti kunnon tappelu aikaiseksi, kun lähdin leikkaamaan moyooni penetroituvaa valkean keimaa. Sain helposti ja lähes ajittomasti tapettua kasan valkean kiviä, minkä jälkeen peli oli helppo. Yritin vain pitää pistejohon. Lopussa laskettiin pisteet. Voitin 23,5 pisteellä. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%207.sgf]. |
|
| __Rengo ja Pempun joseki__ |
|
| Kongressin toisen viikon keskiviikkona pelattiin rengoturnaus. Osallistuin turnaukseen Anttonin ja Pempun kanssa. Turnaus pelattiin suht nopeilla ajoilla: 20 minuuttia pääaikaa ja 5 x 10 sekunnin byo-yomi. Turnaus pelattiin täysillä tasoituksilla. Lisäksi peliin sai lisätasureita, jos tietyt ehdot täyttyivät. Alkulohkopelejä pelattiin neljä, minkä jälkeen parhaat parit etenivät jatkopeleihin. Joukkueemme oli kolmen pelin jälkeen kahdessa voitossa, joten tilanne näytti hyvältä. Kolmannella voitolla olisimme päässeet jatkopeleihin. Neljännen pelimme vastus tuli Koreasta: 7 dan, 7 dan ja 5 dan. Taisimme saada viisi tasoituskiveä peliin. Se ei kuitenkaan auttanut. Meillä ei ollut mitään mahiksia. Jo pelin alku oli karmaiseva. Kuolimme suunnilleen heti ensimmäisessä nurkassa. Pempu lähti pelaamaan tässä nurkassa josekivariaatiota, jota pitäisi jatkossa kutsua nimellä [Pempun joseki|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/Pempun%20joseki.sgf]. Pempun josekin jälkeen hävisimme kaikki sitä seuranneet tappelut pelissä. Viimeinen naula arkkuumme oli se, kun korealaiset tappoivat mustalta tylysti ison ryhmän. Tämän tapon jälkeen luovutimme pelin. Jäimme siis turnauksessa kahteen voittoon. Emme päässeet jatkopeleihin. Se ei kuitenkaan hirveästi haitannut. Ainakin minulla oli tosi hauska turnaus. |
|
| Mainin 8. kierroksella pelasin ranskalaista Vincent Mugnieria (2 dan) vastaan. Pelasin valkeilla stemuilla. Peli oli pitkään suht simppeliä alueiden ottamista laidoilta. Sitten tein ehkä hieman liian ahneen invaasion, jonka kimppuun musta lähti hyökkäämään isolla haavilla. Ryhmäni joutui melkoiseen liemeen, mutta eli lopulta gotessa. Musta oli tosin hyökätessään saanut tapettua nurkkaryhmäni, minkä takia pelini näytti toivottomalta. Seuraavaksi pelasin liudan todella huonoja ylipelejä. Yritin hyökätä mustan kivien kimppuun, mutta onnistuin vain syöttämään vastustajalleni kasan kiviä. En pelannut optimaalisinta goota. Pelin luonne muuttui, kun onnistuin yksinkertaisella sekvenssillä elättämään kuolleeksi luulleeni nurkkaryhmän. Musta alkoi tämän jälkeen ylipelaamaan ja tapattamaan omia kiviään. Pelin ratkaisun hetket koettiin, kun onnistuin tappamaan mustalta ison ryhmän. Tapon jälkeen musta luovutti pelin. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%208.sgf]. |
|
| Mainin 9. kierroksella pelasin saksalaista Christopher Kacwinia (2 dan) vastaan. Pelasin valkeilla stemuilla. Peli tuntui pitkään siltä, että olen ottamassa pataan. Vasta keskipelin viimeisissä rähinöissä tilanne alkoi näyttää valoisammalta, kun onnistuin tappamaan mustalta kasan leikkaavia kiviä keskustassa. Musta pelasi mielestäni jotenkin heikkoa ja passiivista loppupeliä, minkä takia lähdin pistelaskuun luottavaisin mielin. Voitinkin pelin lopulta about 20 pisteellä. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%209.sgf]. |
|
| Mainin 10. kierroksella pelasin legendaarista Pål Sannesia (4 dan) vastaan. Kaikki ulkomailla turnaamassa käyneet ovat varmasti ainakin joskus nähneet Pålin. Tämä kaveri kiertää turnaamassa ympäri Eurooppaa vuodesta toiseen. Tämä oli ensimmäinen pelini Pålia vastaan. Pelasin mustilla kivillä. Valkea lähti pelissä rakentamaan huikean kokoista moyoa. Moyopelit ovat aina vähän pelottavia, joten asialle piti tehdä jotain. Pålilla oli laudalla vain yksi heikko ryhmä, joten sen kimppuun piti hyökätä. Valkea sai pelastettua nämä kivet, mutta joutui antamaan mustalle ponnukin. Tämän jälkeen valkean keskustapotentiaali ei enää näyttänytkään hirmu pelottavalta. Kummallakaan ei enää ollut mitään heikkoja ryhmiä. Pelin voittaisi se, joka pelaisi parempaa yosea. Pål pelasi tosi hyvää loppupeliä, kun taas itse tein jotain pahojakin mokia. Lopulta laskettiin pisteet. Hävisin pelin 9,5 pisteellä. Kirjaus löytyy [tästä|http://www.suomigo.net/attach/ArtoHeikkinen/EGC%202012%20Main%2010.sgf]. |
|
| Mainin toinen viikko meni tosi hyvin. 4/5-tulokseen ei voi olla kuin tyytyväinen. Jäihän se vähän harmittamaan, että en vieläkään ole saanut mistään turnauksesta 4 dan -päänahkaa, mutta pitää olla kärsivällinen ja treenata. Toiselta viikolta tuli gorreja peräti 51. Huikeaa! Kaiken kaikkiaan vuoden 2012 kongressista tuli kotiin 82 gorria, mitä voi pitää tosi hyvänä suorituksena. Tavoitteenani ollutta 3 dan -korotusta ei tällä tuloksella nyt tullut, mutta se ei haittaa mitään. |
|
| __Kotimatka__ |
|
| Kongressin palkintojenjaon aikana oli taas vähän haikeat fiilikset. Taas yksi kongressi oli takana. Palkintojenjakojen juontaja oli minun ja Samun mielestä vähän tylsä. Kaveri puhui ihan ok englantia, mutta hän ei todellakaan osannut sytyttää yleisöä. Varsinkin siinä vaiheessa kun Jan Simara palkittiin tuoreena Euroopan mestarina, olisi kaverin pitänyt vähän hehkuttaa. Palkintojenjako oli tämän jampan takia ehkä vähän tylsänpuoleista. Ylivoimaisesti suurimmat aplodit sai Hayashi Kozo, joka vuodesta toiseen tuntuu olevan kongressikävijöiden suosikkipro. Ei ole mikään ihme, että ihmiset tykkäävät Kozosta. Tämä kaveri säteilee jotain maagista karismaa. Kozo tykkää myös hengailla kaikkien amatöörien kanssa opettamisen, musiikin, pelaamisen tai vain ryyppäämisen merkeissä. Bonnissakin Kozo oli ties miten monena iltana viettämässä iltaa Virtsauksessa. |
|
| Palkintojenjaon jälkeen lähdimme aikaisemmin mainitsemalleni Janne-sedän illalliselle. Safkan jälkeen istuimme jonkun random jalkakäytävän varrelle vetämään pussikaljaa. Koska Anttoni oli lähtenyt edellisenä päivänä Hollantiin eikä minulla ja Pempulla ollut enää Haus Annabergin avainta, piti löytää joku vaihtoehtoinen majoitus. Onneksi saimme sellaisen Cathylta ja Samulta. He majoittuivat Mehlemissä, jonne oli about 20 kilometrin matka Bonnin keskustasta. Hyppäsimme taksiin ja suuntasimme kohti kämppää. Kun pääsimme kämpille, painuimme samantien nukkumaan. Seuraavana aamuna lähdin Pempun kanssa kohti Pahaa Hyvälää. Meillä oli about kolme tuntia aikaa tapettavana, ennen kuin junamme lähtisi viereiseltä asemalta. Päätimme siis tehdä viimeisen visiitin Virtsaukseen. Virtsaus oli ilmeisesti juuri avannut ovensa, koska paikan omistaja oli laittamassa terassia pystyyn. Juippi ilmestyi paikalle pienen odottelun jälkeen. Meillä oli yllättäen sama juna Dusseldorfiin. Junamatka Dusseldorfiin sujui onneksi kaikkien (myös Juipin) osalta ilman mitään ikäviä yllätyksiä. Juna-asemalla törmäsimme yllättäen Auraan, Mipeen, Pekkaan ja Janneen. Olimme olleet samassa junassa. Meillä kaikilla oli myös sama lento Stadiin. Dusseldorfin lentokentällä oli meneillään jonkinlainen hullut päivät -tempaus. Koko kenttä oli täynnä vaahtosammuttimen kokoisia ihmisiä ja kaikenlaisia huvipuistolaitteita. Korvatulpat olisivat olleet jees, koska nämä vekarat pitivät aika kovaa hulabaloota. Onneksi meidän ei tarvinnut odottaa lähtöselvityksen avautumista mitenkään tolkuttoman pitkään. Lentomatka kotiin meni mukavan nopeasti. Kuuntelin DJ-Tiestoa ja luin jotain Pempun lainaamaa kirjaa Lee Sedolista. Helsinki-Vantaalta osa lähti suunnistamaan kohti Kustua. Kello oli niin paljon ja olin sen verran väsynyt, että päätin itse painua himaan nukkumaan. Takana oli rankka kaksiviikkoinen ryyppäämistä ja goota. Nyt oli aika levätä. |
|