| At line 485 added one line |
| __SM1-karsinta Tampereella 3.-4.9.2011: 2/5 (3d-, 1k+, 2d+, 3d-, 2d-)__\\ |
| At line 487 added 58 lines |
| Ennen Tampereen SM1-turnausta olin ollut etkoilla Kustaa Vaasassa. Olin juonut varmaankin ihan törkeän paljon, koska olin lauantai-aamuna turnauspaikallakin vielä kännisen oloinen. Automatka Tampereelle oli tuskallinen kokemus. Päätä särki, väsytti ja laatta meinasi lentää. Ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli Ilkka Mattila, 3 dan. Peli Ilkkaa vastaan tuntui menevän ihan okei-tyyliin. Pelin ratkaisun hetket koettiin, kun Ilkka pääsi leikkaamaan invaasioryhmäni katki. Tarkemmin sanottuna annoin hänen leikata tämän ryhmän. Ajattelin, että elän ryhmällä ilman sen suurempia ongelmia. Luulin aluksi, että Ilkan leikkaavista stemuista jotain jää säkkiin. Olin kuitenkin väärässä. Mitään ei jäänyt säkkiin. En myöskään saanut kunnolla beissiä ryhmälleni. Viimeinen oljenkorteni oli aloittaa epätoivoinen semeai. En oikeastaan laskenut näitä semeaisekvenssejä millään tavalla. Olin varmaankin liian väsynyt sellaiseen. Semeai meni lopulta aivan perseelleen. Ryhmäni olikin pian täysin säkissä. Tämän jälkeen yritin epätoivoisesti aloittaa tappelua eri puolilla lautaa. Peli loppui kuitenkin aika pian, koska huomasin punalamppuni syttyneen. Turnaus oli taas aloitettu aikatappiolla. |
|
| Toinen pelini oli Valtteri Huttusta (1 kyu) vastaan. Pelasin mustilla stemuilla. Pelistä en hirmuisesti muista. Sen muistan, että sain rakennettua jättimäisen keskusta-alueen. Pelin loppupuolella pelattiin sekvenssi, jolla peli viimeistään ratkesi. Sain varmistettua keskustasta liikaa aluetta ja Valtterin nurkka-asema tuhoutui. Tätä ennen olin pelannut kahdesti Valtteria vastaan turnauksissa. Aikaisemmat matsit ovat olleet melko tasaisia, mutta tällä kertaa voitto tuntui irtoavan yllättävänkin helposti. |
|
| Turnauksen kolmannella kierroksella sain vastaani Joonas Ylösen, 2 dan. Joonas on minulle turnauksista erittäin tuttu vastustaja. Pelasin pelin mustilla stemuilla. Lähdin tähän peliin erikoisella fusekikeikakulla. Ajatuksena oli pelin alussa tenukoida paljon vastustajan laittoja ja nopeasti saada stemuja eri puolille lautaa. Tuloksena olikin varsin pian sekava tappelupeli, jossa ei ollut päätä eikä häntää. Peleistäni tulee jostain syystä aina tällaisia sekavia kohelluksia, kun pelaan Joonasta vastaan. Pelin ratkaisun hetket koettiin, kun hyökkäsin Joonaksen heikoksi jääneen ryhmän kimppuun. Sain laitettua ryhmän säkkiin, mutta vielä piti huolehtia leikkaavista kivistä. Sain lopulta pelastettua leikkaavat kivet tappamalla kasan Joonaksen kiviä. Tässä vaiheessa vastustajani luovutti. JES! Sain ensimmäisen turnausvoittoni Joonaksesta! Tätä ennen olin hävinnyt Joonasta vastaan huikeat 7 turnauspeliä... |
|
| Turnaussauna meni minulta hieman ohi. Olin saunalla toki valomerkkiin asti, mutta en erityisemmin pelannut, ryypännyt tai saunonutkaan. Olin niin törkeän väsynyt edellisillan etkoiluista, että keskityin saunalla enimmäkseen pilkkimiseen. Saunaillan päätyttyä suunnattiin porukalla nukkumaan Rovioiden kämpille. Sammuin oitis keskellä olohuonetta olleen pöydän alle. |
|
| Sunnuntai-aamusella pelattiin neljäs kierros. Sain valkeat stemut ja vastaani Pempun. Heti pelin alussa pelattiin uudempi variaatio klassisesta komoku-two space high pincer-oogeima -josekista. Sain josekissa ulkovahvuudet gotessa. Tulos oli varmaankin meikälle ihan okei, mutta Pempu kertoi myöhemmin, että olisin voinut pelata variaation vieläkin paremmin. Pempulla oli muutama leikkaava kivi jäänyt lillumaan muurini seinämään. Pempu lähtikin pian näillä stemuilla ulos. Peli oli tästä eteenpäin sellaista, että molemmilla oli kasa eri suuntiin juoksevia ryhmiä. Keskipelin loppuvaiheilla Pempu pelasi leikkauksen, joka teki pelistä erittäin vaikean minulle. En ollut puolustanut leikkauskohtaa, koska uskoin selviytyväni mahdollisesta leikkauksesta ilman suurempia ongelmia. Olin kuitenkin väärässä. Pempu sai tapettua kasan kiviäni. Itse en saanut mitään kompensaatiota. Aivan pelin lopussa tein selvässä tappioasemassa epätoivoisen nurkkainvaasion, jonka Pempu olisi mielestäni voinut helposti tappaa. Pempu kuitenkin näki laudalla jotain pahaa ajia, joten hän antoi minun elättää nurkkani. Olisin voinut elää nurkkastemuilla helposti. Pelasin kuitenkin paskan siirron, joka teki nurkasta ko-tappelun (ddk-moka). En muista miten monta siirtoa laudalle tämän jälkeen pelattiin, mutta luovutin pian kon alkamisen jälkeen. |
|
| Viidennellä kierroksella sain vastaani Reino Karttusen ja mustat stemut. Pelasin valkeilla uskomattominta shaibenia miesmuistiin. Reino on tunnetusti blizaaja. Hän pelaa todella nopeasti. Reinon nopea pelityyli sai jotenkin minutkin blizaamaan tämän pelin. En erityisemmin miettinyt siirtojani. Mitään tarkkoja muistikuvia minulla ei pelistä ole. Muistan, että minulta kuoli kiviä ihan hemmetin paljon. Muistan jossain keskipelissä pelanneeni redusointisiirron, joka epäonnistui täydellisesti. En saanut sekvenssistä mitään järkevää tulosta. Pelin ratkaisun hetket pelattiin keskustassa. Reino leikkasi kasan kiviäni. Minun oli tarkoitus pelastaa nämä kivet tappamalla leikkaavat stemut, mutta lopputulos oli katastrofi. Reino sai stemuni säkkiin. Minulle ei jäänyt mitään. Tässä vaiheessa tajusin kaiken menneen ja luovutin. Jälkeenpäin ajateltuna en pelannut tässä pelissä ainuttakaan laadukasta sekvenssiä. Kaikki mitä laudalle pelasin, oli täyttä shaissea. |
|
| Gorrillisesti SM1-turnaus oli aika heikko: -12 gorria. Ei tämä mikään täydellinen katastrofi ollut, mutta menihän se aika persiilleen. |
|
| __Helsinki Casual 17.-18.9.2011: 1/5 (3d-, 1d+, 2d-, 2d-, 1k-)__\\ |
|
| Olin varmaankin ollut Casualia edeltävänä iltana jossain ravitsemusliikkeessä, koska muistan pelanneeni lauantain ensimmäiset kierrokset jonkinasteisessa kohmelossa. Missäköhän olin turnausetkoilla käynyt? Varmaankin tuli vierailtua jossain Itä-Vantaan hienoista kuppiloista. |
|
| Helsinki Casual pelattiin perinteiseen tyyliin Mannerheim-salissa. Ekalla kierroksella vastustajakseni arvottiin Pempu. Sain pelissä valkeat stemut. Pempu oli SM1-karsinnoissa piessyt minua laudalla oikein olan takaa, joten odotin vaikeaa kamppailua. Nyt Pempu pelasi kuitenkin yllättävän kesysti. Jätin laudalle yhden heikohkon ryhmän. ryhmällä oli kuitenkin vaikka kuinka tilaa paeta. Pempu tuntui hieman liiaksikin keskittyvän ryhmän jahtaamiseen. Sain tenukoimalla pelattua isoja alkupelisiirtoja. Pempun tappoyritys epäonnistui lopulta täydellisesti. Sain juoksevalla ryhmälläni tapettua Pempulta kaksi kiveä keskustasta, jolloin ryhmästäni tuli uber stong. Peli kääntyi nopeasti päälaelleen. Käytin vahvistunutta ryhmääni hyökkäämiseen. Sain melkein tapettua vahvan muurin, jota Pempu oli aikaisemmin käyttänyt hyökkäämiseen. Muuri kuitenkin eli, mutta Pempun peli oli hajoamispisteessä. Olin selkeässä pistejohdossa, joten tärkeintä oli omien ryhmien/alueiden solidi puolustaminen ja pelin jäädyttäminen. Epäonnistuin tässä. Pempulla oli yksi iso alue, jota olin yhdellä ryhmistäni redusoimassa. Ryhmän pelastaminen olisi taannut minulle voiton. Ryhmä joutui kuitenkin liemeen, kun Pempu hyökkäsi. Olin tässä vaiheessa melkoisessa aikapulassa, joten siirtoni olivat melkoista shaissea. Pempu sai ryhmäni säkkiin. Itse en saanut mitään kompensaatiota. Peli oli tasoittunut huomattavasti. Tässä vaiheessa peliä huomasin kelloni valon vilkkuvan punaisena. Aika oli loppunut ja kaikki toivo mennyt. |
|
| Toisella kierroksella sain vastaani "tyypin jolle ei saa hävitä". Kyseessä oli siis Jouni Valkonen, 1 dan. Sain mustat stemut. Olin suurimman osan pelistämme pihalla kuin lumiukko. Jollain oudolla tavalla sellainen direction of play oli ainakin minulla keskipelissä hukassa. Pelistä en nyt hirmuisesti muista mitään yksityiskohtaista. Yhdessä vaiheessa vaikutti siltä, että Jouni on saamassa keskustasta ison alueen. Onnistuin kuitenkin estämään nämä suunnitelmat. Pistetilanne oli läpi keskipelin melko tasainen. Olin saanut laidoilta ja nurkista sen verran aluetta, että tunsin olevani johtoasemassa. Pelissä mentiin lopulta pistelaskuun. Voitin pelin noin komin verran. |
|
| Kolmannella kierroksella sain vastaani tutun vastustajan. Vastaani paritettiin Ylösen Joonas. Juuri äskettäin olin saanut ensimmäisen päänahkani Joonaksesta voitettuani hänet SM1-karsinnoissa. Olin kuitenkin aika jännittyneissä tunnelmissa, koska Joonas on aina ollut minulle paha vastus. Pelasin pelin valkeilla stemuilla. About heti pelin alussa pelattiin erikoinen josekivariaatio. Mokasin variaation, mutta Joonas mokasi sen vieläkin pahemmin. Sain tapettua nurkassa kasan stemuja. Lisäksi sain jotenkin ihmeellisesti myös vahvuudet. Joonas sai vain heikon juoksevan ryhmän. Peli oli alkanut täydellisesti. Joonaksen heikko ryhmä eli lopulta, kun hän sai tapettua kourallisen stemujani. Sain kuitenkin kompensaationa tapettua Joonakselta kokonaisen nurkkaryhmän. Peli meni erittäin hyvin. Olin menossa kohti helppoa voittoa. Nyt olisi vain täytynyt jäädyttää peliä pelaamalla honteja ja turvallisia laittoja. Lähdin kuitenkin ylipelaamaan. Tein invaasion Joonaksen alueille. Kelasin saavani invasioivat stemuni helposti turvaan, koska minulla oli ulkopuolella melko paljon vahvuutta. Kasvatin paistiani aivan liian pitkään. Joonas onnistui ympäröimään ryhmäni. Edessä oli semeai, jossa minulla ei ollut mitään mahdollisuutta. Hävisin sen useammalla vapaudella. Meikäläiseltä kuoli about 20 stemua. Tässä vaiheessa mietin luovuttamista, mutta ajattelin vielä jatkaa tappelua toivoen virhettä vastustajalta. Yritin epätoivoisesti kalastella kuolleelle ryhmälleni jotain alikytkentää, mutta sellaista ei minulle annettu. Pelin viimeisimmässä sekvenssissä Joonas tappoi minulta lisää kiviä meikäläisen räpeltäessä epätoivoisesti. Nyt oli aika luovuttaa. Jälleen kerran pelasin Joonasta vastaan voitetun pelin, jonka menin kuitenkin ryssimään. Kunpa näistä peleistä joskus oppisi jotain. |
|
| Seuraavaksi oli edessä saunailta Idan saunalla. Sitä ennen piti kuitenkin sulkea Mannerheim-salin ovet, koska olin vastuussa paikan sulkemisesta. Kolmannen kierroksen jälkeen Pulkkisen Olli tuli hengailemaan kanssani. Lähdimme Kiasman taakse yrtitsemään tajuntaamme. Onnistuin imemään keuhkoni niin täyteen, että yskin melkein keuhkoni ulos. Lähdimme pian takaisin turnauspaikalle. Jäimme jumittamaan joksikin aikaa Manskun kävelykadun varrelle. Aj tuli hetken kuluttua muiden pelaajien kanssa turnauspaikalta. He lupasivat odottaa minua ja Ollia sen verran, että saamme laitettua turnauspaikan ovet kiinni. Mannerheim-salin ovet tekivät meille kuitenkin melkoisen tempun. Emme saaneet ovia mitenkään kiinni. Käänsimme avaimilla ovet lukkoon, mutta jotenkin ihmeellisesti ovet sai tämän jälkeen vain vedettyä auki. Olimme hukassa! Onneksi AJ "MacGyver" tuli pian pelastamaan tilanteen. Ovissa oli jokin ihmeen piilotettu salpa, joka piti lukita ennen oven lukitsemista. MacGyver hoiti tilanteen ammattimiehen ottein. Nyt lähdettiin porukalla saunalle. Idan sauna oli paljon coolimpi paikka, kuin mitä olin etukäteen kuvitellut. Saunalla oli tosi paljon hengailutilaa, hyvät sauna- ja suihkutilat ja iso uima-allas. Uimaan en kertaakaan mennyt, mitä hieman kadun. Toisaalta olin niin sekaisin, että olisin varmaankin hukkunut altaaseen. Ison osan saunaillasta käytin nukkumiseen, koska onnistuin sekavassa olotilassani sammumaan sohvalle. Loppuilta sujui kuitenkin mukavasti olutta juoden, saunoen ja goota pelaillen. Saunan jatkot taisivat olla AJ:lla. AJ:lle pääsimme mukavasti läheiseltä bussipysäkiltä, jossa painin paidattomana Namiin kanssa. Aloitin painimatsin, koska Namii vittuili minulle juomalla bisseäni ja piilottelemalla tölkkiäni. Hävisin painimatsin, mutta ainakin laitoin Namiin hikoilee. Mitään erityisiä muistikuvia jatkoista ei ole. |
|
| Sunnuntain neljännellä kierroksella sain krapulassani vastaani Mikael Nenosen, 2 dan. Olin viimeksi pelannut Mikaelia vastaan Bordöössä. Siitä pelistä oli hyvät muistot, joten odotin luonnollisesti voittoa tästäkin pelistä. Järkyttävä kankkusväsymys oli kuitenkin asia, joka häiritsi minua suuresti läpi koko pelin. Mitään yksityiskohtaista en pelistä muista. Tassel sanoi jälkikäteen, että omistin häntä pelissä ihan huolella. Itselläni on kuitenkin erilainen käsitys laudan tapahtumista. Pelasin mielestäni niin väsynyttä goota, ettei ole mahdollista. Minulla oli koko pelin ajan laudan läpi juokseva iso lohikäärme, jolla ei ollut kahta silmää. Ryhmän elättämiseen ei olisi tarvittu mitään taikakeinoja. Ellättäminen olisi virkeämmässä mielentilassa ollut erittäin helppoa. Saatoin myös sortua vastustajan aliarviointiin tyyliin: Ei Tassel sitä kuitenkaan osaa tappaa. Toisin kuitenkin kävi. Lohikäärmeeltäni vietiin kaikki elämisen mahdollisuudet. Saatoin saada ryhmälleni yhden silmän, mutta sillähän ei tunnetusti vielä eletä. Luovutin pelin tajutessani ryhmäni kuolleen 100-prosenttisesti ilman mitään mahdollisuuksia leikata, ränklätä tai semeoida mitään kiveä tai ryhmää. Tassel oli saanut himoitsemansa koston Bordöö-tappiostaan. |
|
| Viimeisellä kierroksella arpaonni soi vastustajakseni Jarkko Kosken, 1 dan (silloin vielä 1 kyu). Tämä oli toinen turnauspelini Jarkkoa vastaan. Ensimmäisen olin hävinnyt luovutuksella. Odotin todella vaikeaa kamppailua, mutta peli oli minulle lopulta yllättävänkin helppo. En muista, millaisia josekeja pelin alussa pelattin. Fuseki taisi kuitenkin olla melko perinteinen honteine japanilaisine komokuineen. Keskipelissä sain pelissä yliotteen tappamalla kasan Jarkon kiviä keskustaan. Saatuani näin isohkot keskustavahvuudet yritin pitää pelin rauhallisesti hyppysissäni. En muista tarkalleen, millainen pelin pistetilanne oli. Sekä molemmat pelaajista että kaikki kibizoijat olivat kuitenkin sitä mieltä, että johdin peliä. Loppupelissä olin tuttuun tyyliini melkoisessa aikapaineessa. Jarkko pelasi laittoja, joilla hän yritti redusoida laita-aluettani. Jäin liian pitkäksi aikaa miettimään, pitäisikö pelata optimaalisinta vai turvallisinta peliä. Ykskaks tajusin punalamppuni jälleen kerran syttyneen. Kyseessä oli toinen aikatappio Casualissa. Edessä tulisi olemaan matka kohti jorpakkoa. |
|
| Casual meni pelillisesti heikohkosti. 1/5-tulos on vain jotain säälittävää. Yhtä hyvin tulos olisi voinut olla 0/5. Gorreja minulta vietiin huikeat 35 (ja kyseessä oli siis B-luokan turnaus)! |
|
| __Korean Ambassador´s Cup 26.-27.11.2011: 3/7 (4d-, 2d+, 2d+, 5d-, 5d-, 3d-, 3d+)__\\ |
|
| KAC oli vuonna 2011 poikkeuksellinen osallistujarajoitteidensa takia. Koska turnaus pelattiin Uuden ylioppilastalon pienehkössä Cajsa-kokoustilassa, osallistujamäärää oli pakko rajoittaa. Tämän takia turnaukseen saivat osallistua vain dan-tason pelaajat. |
|
| Ensimmäisen kierroksen vastustajani oli jotain poikkeuksellista. Sain vastaani YliGon Kunkun! Muistikuvani pelistä ovat äärimmäisen vähissä. Päällimmäisenä mieleen jäi fiilis kyseisestä pelistä. Fiilis oli tosi hyvä. Olin etukäteen odottanut, että Siukola omistaisi minua ihan kybällä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Kunkku pelasi mielestäni jotenkin kuolevaisella tasolla. Vastustajani ei pelannut laudalle sellaisia jumalaisen kuolemattomia siirtoja, jotka tappaisivat stemujani joka puolella lautaa. Siukola ei tuntunut olevan sellaisessa vireessä, jossa olen hänet tottunut näkemään. Peli oli mielestäni melko tasainen. Vasta loppupelissä aloin tekemään selkeitä mokia, koska olin taas ajautunut aikapulaan. KAC pelattiin tosi nopeilla ajoilla. Kummallakin oli 30 min pääaikaa ja 30 sec x 3 lisäaikaa. Pelin viimeisessä sekvenssissä yritin tappaa Kunkun ryhmää. Kunkku oli mennyt tenukoimaan pelaamani ryhmää uhkaavan laiton. Ryhmää en kuitenkaan saanut hengiltä, koska sillä oli jo valmiiksi melkoisesti silmämuotoa. Kesken tappoyritystä huomasin punavalon vilkkuvan... |
|
| Toisella kierroksella sain vastaani Mikael Nenosen, 2 dan. Tasselia vastaan pelaamastani pelistä en muista mitään. Tämä on hämmentävää. Yleensä muistan ainakin sellaisen yleisfiiliksen pelistä, mutta nyt en muista edes sitä. Onnistuin kuitenkin voittamaan Mikaelin. Se on pääasia. Olisko Tasselilla pelikirjausta?? |
|
| Kolmannella kierroksella pelasin Pekka Keipiä vastaan. Pelini Pekkaa vastaan oli melkoisen vaikea. Aloitin pelin pelaamalla valkeat stemut pessimäisesti kahteen nurkkaan 6-4-pisteisiin. Pelasin pelin alussa laudalle yhden heikon ryhmän. Pekka sai yllättäen paljonkin vahvuutta ryhmäni ympärille ja käynnisti hyökkäyksen. Ryhmäni oli aika raskas taakka, koska se ei oikeastaan leikannut mitään kiinnostavaa. En kuitenkaan halunnut antaa stemujani vastustajalle, joten lähdin yrittämään jotain sabakia. Pekka yritti laittaa stemujani säkkiin ehkä hieman liiankin aggressiivisesti. Pekan olisi tarvinnut vain rauhoittaa peliä, hyökätä maltillisemmin ja varmistaa omat alueensa. Liiallinen tappointo koitui kuitenkin hänen kohtalokseen. Pekan ympäröivät stemut olivat sen verran heikkoja, että lähdin hieman leikkelemään. Tästä seurasi semeaitappelu, jonka onnistuin lopulta voittamaan. Pekka olisi voinut pelata semeainkin paremmin. Pelissä Pekan ryhmä kuoli suoraan, vaikka hänellä olisi ollut esim. ko-mahdollisuuksia. kun olin saanut Pekan stemut säkkiin ja näin pelastettua kaikki omista ryhmistäni, peliä jatkettiin vielä jonkin matkaa. Pelasin turvallisia laittoja laudalle. Aika pian Pekka luovutti pelin. |
|
| Neljännen kierroksen vastustajani oli Matti "Old Fox" Siivola. Tämä oli ensimmäinen turnauspelini vanhaa kettua vastaan. Olen muutenkin erittäin harvoin pelannut Mattia vastaan, joten en tarkkaan ottaen tiennyt, mitä odottaa. Pelin fuseki sujui melko rauhallisissa merkeissä. Ainoa minua vaivaava asia oli, että Matti tuntui tietävän fusekista paljon enemmän. Minulla oli suuria vaikeuksia ymmärtää, mihin nyt seuraavaksi pitäisi pelata. Esimerkki: Yhdessä nurkassa olin pelannut shusakun kosumin. Matti oli kuitenkin ehtinyt pelata laajennukset kummallekin laidalle. Pitäisikö kosumista pelata esim. oogeima-laajennus vai pitäisikö pelata uusi tsuke-kosumi vastustajan kakari-stemuun. Peli meni ihan okei, kunnes.. Pelasin shoulder hitin stemuun, joka oli Matin laajennus hänen muuristaan. Odotin Matin vastaavan siihen suoraan. Matti tenukoi. Tämä oli ehkä Matin ansa. Hän odotti minun pelaavan iron pillarin, joka erottaa hänen stemunsa muurista. Pelasin juuri näin. Lopputuloksena oli monimutkainen tappelu, jossa Matti tuntui olevan niskan päällä. Minulla oli yllättäen kaksi juoksevaa ryhmää. Matilla oli vain yksi juokseva ryhmä. Lisäksi Matti sai huomattavaa etua muurista, jonka hän oli aikaisemmin pelannut. Sain lopulta pitkän tappelun jälkeen molemmat ryhmistäni turvaan. Tulos oli kuitenkin katastrofi minulle. Matti oli saanut varmistettua omia alueitaan ja redusoitua minun alueita. Minä olin saanut kaksi ryhmääni eloon. Toinen ryhmistäni oli muodoltaan ruma kuin mikä. Olin pelannut sellaista paskaa, että mielessäni oli vain luovutus. Luovutinkin pelin about tässä kohtaa. Kunkku kysyi minulta myöhemmin, miksi luovutin näin aikaisin. Vastasin, että ei tee mieli jatkaa peliä, kun on pelannut sellaista paskaa. |
|
| Neljännen kierroksen jälkeen sain kuulla päässeeni KAC:n Cupiin! Tämä oli aivan huikaisevaa! Viimeisenä Cupiin päässeenä pelaajana vastaani arvottiin kuitenkin melko kova vastus: Juri Kuronen. Olin kuitenkin jo ylittänyt oman tasoni turnauksessa, joten nyt piti vain nauttia kaikesta tulevasta. Paineet olivat Namiilla. |
|
| Turnaussauna järjestettiin YO-talon alasaunalla. Itseltäni jäi saunomiset väliin, koska olin unohtanut ottaa pyyhkeen mukaan. Keskityin siis oluen juontiin, pelailuun ja johonkin muuhunkin. Pempu oli hankkinut jostain "oreganoa", jota lähdimme porukalla maistelemaan Manskun vieressä sijaitsevaan puistoon. Myös Jessellä oli omat tarvikkeensa mukana. Pempun einekset loppuivat valitettavan nopeasti. Yhtenä syynä tähän oli se, ettemme osanneet kääriä sätkää. Meillä ei ollut ketään pro-tyyppiä mukana. Itse onnistuin ainakin kahdesti pudottamaan savukkeen sisällön maahan. Koska polteltavaa oli lopulta niinkin vähän, kukaan meistä ei päässyt erityisen lennokkaisiin fiiliksiin. Huden Shusaku nyt tietenkin oli omissa "I am cornholio" -maailmoissaan. Pienen puistosession jälkeen lähdettiin porukalla takaisin saunomaan. |
|
| Viidennellä kierroksella sunnuntai-aamulla sain siis vastaani Namiskuukkelin. En ollut erityisen darrainen tai känninen, mutta en myöskään ollut missään optimaalisessa pelikunnossa. Pelimme oli alusta loppuun melko rauhallinen. Pelimme oli alku- ja keskipelissä melko tasaisen. Namii kylläkin johti peliä 5-10 pisteellä koko ajan. Loppupelissä aloin aikapaineessa pelaamaan käsittämätöntä paskaa. Namiilla ei aikapulaa ollut missään vaiheessa, joten peli oli yosessa huomattavasti vaikeampi minulle. Menetin yosessa aivan liikaa pisteitä Namiin popsiessa omnomnom-tyyliin stemujani. Olisin voinut luovuttaa pelin, mutta ajattelin pelata sen loppuun asti. Hävisin pelin lopulta yli 20 pisteellä. Nami on aika stong. |
|
| Kuudennella kierroksella pelasin Pekka Lukkaria vastaan. Pekka pelasi valkeilla kivillä ja lähti rakentamaan jättimäistä moyoa. Itse keskityin laita- ja nurkka-aluiden rakentamiseen. Tein keskipelissä invaasion Pekan aluille. Invaasio epäonnistui lopulta lähes täydellisesti. Ongelma oli, että invasioin liian varhaisessa vaiheessa. Lisäksi osa invasioivista stemuistani kuoli, koska pelasin ala-arvoisen kytkennän. Siirto kytki ryhmäni kivistä vain puolet nurkkaani. Pekka sai lisäksi todella paljon vahvuutta keskustaan, mikä auttoi huomattavasti hänen moyosuunnitelmissaan. Jossain vaiheessa näytti siltä, että Pekan moyo kasvaa aivan liian isoksi. Sain kuitenkin nerokkaalla sekvenssillä redusoitua moyoa huomattavan paljon. En ollut laskenut pisteitä, joten pisteidenlaskusta tuli jännittävä. Luulin voittavani pelin, mutta olinkin väärässä. Hävisin pelin lopulta 13 pisteellä. Ei pitäisi antaa vastustajalle tämän kokoisia moyoja. |
|
| Turnauksen viimeisellä eli seitsemännellä kierroksella sain vastaani Pempun. Pempun peli tuntuu nykyisin olevan hieman ruosteessa, koska tämäkin peli oli minulle yllättävän helppo. En nyt satu muistamaan mitään josekeita tai yksityiskohtia pelistä. Sen muistan, että Pempun stemut olivat koko ajan melkoisessa liemessä. Peli ratkesi ko-tappeluun. Pempu yritti ko-elättää stemujaan nurkassani. Pelasin ko-uhan, joka uhkasi splitata Pempun ison lohikäärmeen. Pempu tenukoi tämän. Sain tapettua puolet lohikäärmeestä, eli noin 20 stemua. Voitin pelin lopulta varmaankin about 20 pisteellä. Pempu kertoi pelin jälkeen, että hän ei ollut huomannut ko-uhkani uhkaavan lohikäärmeen pyrstöä, mikä selittää Pempun ko-tappelussa pelaaman tenukin. |
|
| Turnausjatkot olivat luonnollisesti Kustussa. Jatkoista jäi päällimmäisenä mieleen AJ-Erkkilä-matsi, jonka Erkkilä voitti. Voitettuaan pelin Erkkilä vittuili AJ:lle, mistä AJ hieman tuohtui. AJ passitti minut pieksemään Erkkilän gobanilla. Tein työtä käskettyä. Olin ennen peliä juonut useamman bissen, minkä lisäksi Werfe oli tarjonnut minulle useamman keuhkollisen oreganoa Kustun terassilla. Olin aivan seipäässä, joten tajusin hyvin vähän Eetua vastaan pelaamastani pelistä. Hieman yllättäen omistin Eetua laudalla, kunnes laudalle syntyi semeai. Eetu tappoi ison kasan kiviäni, minkä jälkeen oli pakko luovuttaa peli. Eetu on kyllä aikamoinen ketku. |
|
| KAC 2011 -turnauksesta jäi kokonaisuudessaan hyvä fiilis. Aikatappio Kunkkua vastaan ja surkea yosepelleily Namiita vastaan jäivät ainoina asioina harmittamaan. Erityisen iloinen olen siitä, että pääsin ensimmäistä kertaa cup-taistoon mukaan. Nyt en cupissa erityisemmin menestynyt, mutta ehkä ensi vuonna onnistaa paremmin. |
|