This is version . It is not the current version, and thus it cannot be edited.
[Back to current version]   [Restore this version]

Katso myös keskustelua termeistä.

suomijapaniääntämisasuenglantikommentti
koコウkooko
tikapuuシチョウshichooladder
ajiadzipotential
mutkanelonen曲り四目magari shimokubent fourpäädyttiin tähän irkissä
nurkan mutkanelonen隅の曲り四目sumi no magari shimokubent four in the cornersuora käännös
kanikutonen, (kukkakutonen)花六hanarokurabbity six, flower sixkukkakutonen on suora käännös
joseki定石dzoosekistandard sequence
(nurkan) lähestyminenカカリkakariapproach
kahden välin korkea kakari二間高ガカリniken takagakaritwo-space high approach
yhden hyppy一間トビikken tobione-space jump
shimariシマリshimarienclosure
ikken shimari一間ジマリikken dzimarione-space enclosure
laajennusヒラキhirakiextension
kahden laajennus二間ビラキniken birakitwo-space extension
perhosmuoto観音ビラキkannon birakithe butterfly formation
kiinteä kytkentäカタツギkatatsugistraight connection
roikkukytkentäカケツギkaketsugihanging connection
keima-kytkentäケイマツギkeimatsugiknight's move connection
olkapäälle lyönti肩ツキkatatsukishoulder hit
kontaktiツケtsukecontact move
liukuスベリsuberislide
apinanloikkaサルスベリsaru suberimonkey jump
sukellusveneスソガカリ、ソデガカリsusogakari, sodegakari???se 2. rivin keimalähestyminen esim. hoshikiveen, suoraan "helmalähestyminen"
batabataバタバタbatabata???sama kuin oiotoshi
möykytysシボリshiborisqueeze
takapotkuウッテガエ(シ)utte gae(shi)snapback
pesukarhun vatsan rummutus狸の腹つづみtanuki no hara tsudzumipatting the raccoon's belly
sujisudzisujikäännä tämä nyt sitten :-P
elämä ja kuolema死活shikatsulife and death
honte[1]本手honte???"Tosi/aito/oikea siirto". Siirto joka todella toimii. Rehti siirto.
???ウソ手usote???Valheellinen siirto. Honten vastakohta. Siirto joka voi vaikuttaa hyvältä, mutta oikeasti rehti siirto on parempi.

[#1] 本 voi tarkoittaa myös juurta, olisi sinänsä mahdollista että 本手 tarkoittaisi "siirtoa joka poistaa ongelman sen juuresta", mutta enpä ole tällaista tulkintaa ikinä kuullut, joten tuskinpa se on oikea :-) Silti, se kuvaa mielestäni hyvin hontea.

Onko tässä formaatissa mitään järkeä? Laitoin noi japanilaiset kirjoitusasut tuohon lähinnä siksi, että siitä voi olla apua jos haluaa vähän tavata japanilaista kirjallisuutta :-) Ääntämisasu on kirjoitettu ad hoc menetelmällä jonka arvelin menevän suunnilleen oikein jos sen vaan lukee suomalaisittain, en tosin tiedä kiinnostaako ketään. Eipä noiden termien käytöstäkään erityistä hyötyä taida olla, elleivät ne satu olemaan melko käännöskelvottomia, kuten suji, kou, aji, jouseki, keima, batabata, tai sitten muuten vaan silloin tällöin käteviä (lyhyitä!) kuten tsuke, ikkentobi, kakari ja mun mielestä myös uttegaeshi sekä shikatsu.

Nuo on sitten aika sekalaisia, tarkoituksena kun on vain kerätä kommentteja. Varmaan kannattaisi laittaa johonkin järjestykseen (mutta minkä mukaan?) ja linkata jonnekin, vaikka sinne oululaisten sivulle. Jos tätä nyt edes kannattaa jatkaa. Täydellistä listaa tuskin kannattaa koota, ennemminkin sellaisia joita ihmiset oikeasti käyttävät.

Joku halusi enemmän sellasia joiden avulla voi lukea edes jotain japanilaisesta Go-kirjallisuudesta (lähinnä kifuja). Tässä vähän sitäkin.

suomijapaniääntämisasukommentti
mustakuro
valkeashiro
pistemoku
puolikas (piste)han
voitto勝ち、(一勝)kachi, (isshoo)
häviö負け、敗、(一敗)make, hai, (ippai)
yksi peli一局ikkjoku
matsi (tai tappelu)勝負shoobuKuten kanjeista näkee, kirj. voitto-häviö :-)
"kilpailu", (osa)turnaus手合teaiBTW, 大手合 = Ooteai, 大 = iso
luovutus終了、投了shjuurjoo, toorjoo
haasto, haastaja挑戦、挑戦者choosen, choosensha
"sota/kampanja" (turnaus)senTätä käytetään liitteenä, esim. 棋聖戦, kisee sen. Sinänsä yksinään luettaisiin "ikusa", sota/taistelu.
liigaリーグriiguEtte ikinä arvaa mistä kielestä tää on lainattu.
kisei棋聖kiseeTämä on siis henkilö. Jos halutaan sanoa kiseiturnaus, niin lisätään 戦.
meijin名人meedzin
honinbo本因坊hon'inbooEi ho-nin-boo eikä hon-nin-boo vaan hon-in-boo.
judan十段dzuudan
tengen天元tengen
oza王座ooza
gosei碁聖gosee
ottaa取るtoru
oikeamigi
vasenhidari
yläue
alashita
:nnoEsim. (117の右), 117:n oikea puoli.
kytkeäツグtsugu
valkea voittaa ja kytkee puolen pisteen koon半コウ白勝ちツグhankoo shiro kachitsugu
A tuntia B minuuttiaA時間B分A dzikan B fun
N siirtoaN手N te
dandan
kirjaus棋譜kifuLasketaan 第1譜 jne. Diagrammin merkki on 図.

Luvut: 一二三四五六七八九十. Yleensä kirjauksissa käytetään arabialaisia numeroita, mutta käytin listassa näitä. Järjestyslukuja saadaan lisäämällä eteen 第(dai), esim. 第2局, toinen peli. Sama myös lisäämällä 番(ban) perään, mutta 勝負:n yhteydessä sitä käytetään osoittamaan matsien määrää (tämä käyttö mm. 十番碁, dzuubango. 番 tarkoittaa sinänsä vuoroa). Esim. 「挑戦手合 七番勝負 第2局」(choosen teai nanaban shoobu dainikjoku) = 'haastoturnaus', ts. haastaja vs. mestari, eli finaali (kisein, konteksti on 棋聖戦・挑戦, kisee sen choosen), seitsemän pelin matsi, toinen peli.

Katoin kidosta mitä muutamaan peliin oli kirjotettu ja kokosin tuon ylläolevan listan ad hoc menetelmällä, turha wikistä ettei se ole täydellinen :-)

Noi ääntämiset on kirjoitettu melkein kuin normaali roomajisointi, mitä nyt "j"=>"dz", "y" => "j", "ou" => "oo", "ei" => "ee". Ei ne kyllä tuostakaan suoraan lukemalla ihan oikein mene, mutta onpahan lähempänä suomen ääntämystä. Ja mä varaan sit itselleni täyden oikeuden jatkaa noiden kaikkien lausumista ihan väärin.

--RauliRuohonen

Minä vaihtaisin sarakkeen ääntämimisasu tilalle sarakkeen romaji. Jos haluiaa, niin romajin ääntämisestä voi laittaa Raulin tekstin linkin taakse. Esimerkiksi

suomiKanji/kana (japani)romaji (japani)englantikommentti
tikapuuシチョウshicholadder

-- Matti_Siivola

Tässä on se vika, että romanisointeja on vaikka kuinka monta (joista tuo ääntämisasu-kenttä on aika lähellä erästä näkemääni). Esim. tuo シチョウ muutamalla yleisellä kirjoitusasulla on shichou, sityou, shichô, shichoo, shicho. Japanilaiset käyttävät melkein poikkeuksetta kahta ensimmäistä (hepburn ja kunrei), joissakin japanin oppikirjoissa on toi kolmas (vai oliko se o+viiva eikä o+hattu.. äh), joskus näkee neljättä, toi viimeinen on jostakin syystä myös käytössä (ilmeisesti tullut kolmannesta, joku ajatellut että ei se kumma merkki sen oon päällä ole olennainen). Kun tuolla kirjoitusasulla nyt ei niin maan suurta merkitystä ole, niin käytin sitten sellaista, joka samalla vihjaisisi japanilaisesta ääntämisasusta.

Voihan tuota tietysti muuttaa. Ajattelin ensiksi käyttää tuota hepburnia, kun se on yleisin käytetty menetelmä, mutta koska se luetaan kuitenkin aina väärin... :-) Se saattaisi silti kyllä olla parempi valinta kuin toi nykyinen, jos vain siksi että se ei näytä wanhalta suomalaiselta tavalta kirjoittaa japaninkielisiä nimiä.. (Itse yleensä käytän hepburnia, enkä erityisemmin pidä tuosta ääntämisasu-kentän romanisoinnista.. Se oli tosiaan vain ääntämisohjeellisuuden vuoksi.) Kunrei olisi muuten lähimpänä alkuperäistä (シ=si, チ=ti, ヨ=yo, チョ=tyo, ウ=u, tosin lausutaan tässä "o", eli "shichoo"), mutta se on vanhojen ihmisten systeemi, hepburn on coolimpi ;-)

Pitäskö noi muuttaa hepburniksi vai? Noi ääntämiset kannattaa sitten varmaan dumpata roskikseen saman tien. (hm, toi mitä käytän ei kyllä taida olla ihan pilkuntarkkaa hepburnia, mutta ainakin nuoret japanilaiset käyttää sitä eniten, joten minä perässä..)

-- Rauli Ruohonen

Lähinnä haluaisin tuohon sarakkeeseen kirjoitusasun joka esiintyy englanninkielisissä (Ishi Press, Kiseido) go-kirjoissa. Sarakkeen otsikon takaiseen linkkiin voi sitten kirjoittaa tarkemmat yksityiskohdat. Jos halutaan ääntämys, niin pitäisi käyttää jotakin foneettisia merkkejä.

-- Matti_Siivola 13.3.2003

Mm, tuo kirjojen asu on hepburn, josta pitkät "oo"-äänteet on lyhennetty "o":iksi, sen saan kyllä tehtyä. Tosin "-"-merkkien käyttö ei näytä millään tapaa systemaattiselta, jätän ne sitten pois, kun en tiedä mihin niitä pitäisi lisäillä. Ei kellään sattuisi olemaan linkkiä johonkin sivustoon, jossa olis foneettiset aakkoset (ne länsimaiset ;-).

-- Rauli Ruohonen

Add new attachment

Only authorized users are allowed to upload new attachments.

List of attachments

Kind Attachment Name Size Version Date Modified Author Change note
txt
Japanilaisia (kai) GO termejä ... 3.8 kB 1 19-Apr-2007 13:36 Ilkka Niemi
« This particular version was published on 13-Mar-2003 17:00 by Matti_Siivola.